hero taustakuva

Vapaaehtoismatkailu – mitä se oikein on ja miksi tehdä töitä lomalla?

Istockphoto artikkelin kuva
Vastuullinen matkailu
Vapaaehtoistyömatkailu on yksi 2000-luvun matkailutrendeistä. Reilun matkailun yhdistyksen Mari Holopainen pureutuu aiheeseen ja kertoo omat kokemuksensa Keniasta.
Teksti: Reilun matkailun yhdistys
Päivitetty: 02.09.2015
facebook   whatsapp

Mitä vapaaehtoistyömatkailu tarkoittaa?

Vapaaehtoistyömatkalla kohde halutaan kokea uudella, syvemmällä tavalla, itse matkailija ei olekaan enää keskiössä kuten liiankin tutuksi käyneillä perinteisillä lomamatkoilla. Lähtijöitä motivoivat lisääntynyt tietoisuus ympäristön ja yhteiskunnan epäkohdista, halu auttaa, uusien kokemusten, oppien tai sosiaalisten kontaktien hakeminen, itsensä kehittäminen ja muutosmahdollisuuksien hakeminen sekä omaan että jonkun toisen elämään.

Vapaaehtoistyömatkailu on yksi 2000-luvun uusista matkailuilmiöistä. Kun käsitteistö vapaaehtoistyön ja matkailun ympärillä ei ole vakiintunut ja matkanjärjestäjiä sekä kohteita ja tavoitteita on hyvin erilaisia, ei ole ihme, että aihe herättää kriittistäkin keskustelua.

Erilaisia vapaaehtoistyömatkoja yhdistää palkaton työskentely vapaa-ajalla, henkilön normaalin elinpiirin ulkopuolella, yhteisön tai projektin hyväksi. Yhteistyössä on mukana yleensä ja toivottavasti myös paikallinen taho kohteessa. Vaihtoehtoiset matkailun muodot, kuten opinto-, eko- tai vapaaehtoistyömatkailu tarjoavat matkailijalle monesti myös laajemmat mahdollisuudet noudattaa kestävän kehityksen periaatteita lomalla, mikä on joillekin ratkaiseva valintakriteeri ostopäätöstä tehtäessä.

Ostopäätöksen tehtyäni ja tultuani valituksi löysin itseni lähes parin vuorokauden matkustamisen jälkeen Kisumun kaupungista, läntisestä Keniasta. Ryhmäytymisharjoituksia ja sääntöjä oli käyty läpi suomalais-hollantilaisessa opettajaryhmässämme ja seuraavan päivän workshop 70 kenialaiselle opettajalle oli suunniteltu ja aikataulutettu. Hyttysverkko oli viritetty ja herätys asetettu puoli kuuteen aamulla – lomalla.

Miksi lomailija tahtoo tehdä töitä?

Vapaaehtoistyötä ja sen motiiveja on tutkittu paljon. Yksi kiinnostava tutkimuksista noussut malli on Anne Birgitta Yeungin vapaaehtoisuuden motiivitimantti, jossa osallistumisen motiiveille on löydetty neljä kaksinapaista ulottuvuutta.

1. Antaminen – saaminen

Vapaaehtoistyöhön motivoi auttamishalu mutta toisaalta vapaaehtoinen saa osallistumisestaan myös itse vaikkapa mahdollisuuden toteuttaa itseään.

2. Läheisyys – etäisyys

Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa sekä vapaaehtoisryhmässä, että kohteessa. Yhteisöön kuuluminen. Toisaalta vapaaehtoistyö voi tarjota myös etäisyyttä omaan elämään.

3. Uuden etsintä – jatkuvuus

Uusiin asioihin ja kulttuureihin tutustuminen tai toisaalta aihepiirin tuttuus esimerkiksi oman ammatin kautta voivat houkuttaa mukaan.

4. Toiminta – pohdinta

Motivoiva tekeminen ja sen seuraukset tuovat tyydytystä. Vapaaehtoistyöhön hakeutumisen syy voi olla oman elämän suunnan pohdinta tai omien kokemusten kautta syntynyt tahto toimia. (Yeung 2005).

Yeungin motiivitimantti
Motiivitimantti kuvaa vapaaehtoismatkailuun hakeutumisen syitä.

Auttamisen motiiveilla ei välttämättä ole lyhytkestoisilla matkoilla niin paljon painoarvoa kuin pidempiaikaisessa vapaaehtoistyössä, mutta avunsaajalle motiiveilla ja yhteistyökumppanin arvoilla ja tavoitteilla voi olla hyvinkin suuri merkitys, kun suunnitellaan miten tavoitteisiin pyritään pääsemään. Vapaaehtoistyömatkailun tulisi olla hyödyllistä kaikille osapuolille.

Omatko kokemukseni Keniassa

Kesällä 2015 työskentelin kahden viikon lyhytaikaisella vapaaehtoisjaksolla suomalaisen Kirkon ulkomaan avun Opettajat ilman rajoja -verkoston ja hollantilaisen Edukans–järjestön World teacher –ohjelmassa Keniassa. Ohjelma pyrkii opetuksen laadun parantamiseen ja siinä painotetaan aktiivisen oppimisen menetelmiä, kriittiseen ajatteluun rohkaisemista ja elinikäistä oppimista. Molemmat organisaatiot vakuuttivat minut tiedonhakuvaiheessa ja luottamusta lisäsi yhteistyö kenialaisen Pamoja Child Foundationin kanssa.

Lyhytjaksolla työskentely oli intensiivistä, mutta antoisaa. World teacher -ohjelmaan sopivat opettajat valitaan hakumenettelyn ja haastatteluiden avulla, joten ryhmässämme oli monipuolista pedagogista osaamista sekä Suomesta että Hollannista.

On erittäin tärkeää sekä kohdeyhteisön että vapaaehtoisten kannalta, että molemmilla on tieto toiminnan tavoitteesta ja osapuolten odotuksista. Vain näin matka voi olla onnistunut.

Ryhmäytymisestä, säännöistä, menettelytavoista ja tiedottamisesta pidettiin hyvin huolta näissä organisaatioissa muun muassa etukäteen järjestetyn koulutusviikonlopun avulla. Kaikki vapaaehtoiset allekirjoittivat toiminnan säännöstön (code of conduct) ennen matkaa. Kahden viikon aikana vierailimme pienryhmissä kahdella koululla havainnoiden paikallisen työparimme opetusta, suunnitellen osallistavampia oppitunteja, ideoiden ja antaen palautetta puolin ja toisin. Työtapojen ja kulttuurien eroista keskusteltiin niin kenialaisten kuin hollantilaisten opettajakollegoiden kanssa.

Saako vapaaehtoismatkailu olla elämyshakuista?

Yksi merkittävimmistä ja kritiikkiä eniten herättäneistä eroista vapaaehtoistyön ja vapaaehtoistyölomien välillä on vapaaehtoistyölomia järjestävien tahojen tavoite tarjota matkailijoille uusia kokemuksia, jopa elämyksiä. Jos vapaaehtoistyömatkailijan suurin motiivi on matkustaa ja saada uusia kokemuksia, eikä tehdä paikallisen yhteistyöorganisaation tarvitsemaa ja yhteistyöorganisaatiolta tilaamaa työtä, voidaan vapaaehtoistyön hyödyllisyys tai ainakin laatu mielestäni kyseenalaistaa.

Jotta vapaaehtoistyömatkat olisivat vastuullisesti suunniteltuja ja toteutettuja, tulisi ne aina suunnitella paikallisista tarpeista lähtien ja yhteistyössä paikallisen tahon kanssa. Paikallisorganisaation edustajilla on paras tieto yhteisöstä tarpeineen ja keinoista joilla vapaaehtoistyömatkailijat voivat sopeutua paikalliseen työtapaan ja yhteisöön matkansa aikana. Mikäli vapaaehtoistyössä tarvitaan ammattitaitoa tai asiantuntemusta, jota kohteissa usein toivotaan, olisi toiminnalle hyvä olla myös paikallisviranomaistahon hyväksyntä, olipa kyse lyhemmästä tai pidempiaikaisesta vapaaehtoistyöjaksosta.

Jos katson kriittisesti omaa kokemustani vapaaehtoistyömatkasta, olisin kaivannut tarkempaa tietoa kohdekoulujemme asettamista tavoitteista yhteistyöllemme. Toiveiden tietäminen etukäteen olisi todennäköisesti auttanut meitä opettajia valmistautumaan omaan matkaamme tarkemmin. Tieto oli varmasti ainakin paikallisella yhteistyökumppanilla, mutta vapaaehtoisille saakka se ei välittynyt ennen matkaa.

Mikä on reilua matkailua?

Reilun eli vastuullisen matkailun näkökulmasta harva vapaaehtoistyömatka täyttää kaikkia reilun matkailun kriteerejä tasapainoisesti. Tällä kahden viikon vapaaehtoistyöjaksolla parhaiten toteutuivat sosiokulttuuriset ja taloudelliset ulottuvuudet. Etukäteen allekirjoitettu Code of conduct eettisine säännöstöineen on yksi tärkeä merkki sosiokulttuurisen kestävyyden toteutumisesta.

Käytännön järjestelyissä, koulujen valinnassa ja etukäteissuunnittelussa oli mukana kenialainen Pamoja Child Foundation, joka tuntee koulujen ja perheiden haasteet alueella muun toimintansa kautta. Pamojan työntekijöiltä eurooppalaiset opettajat saivat tietoa ja arvokkaita vinkkejä työskentelyn aikana. Kaikille yhteisissä aloitus- ja päätösworkshopeissa oli mukana myös vanhempainyhdistyksen väkeä, mikä oli hieno valinta – vanhemmat ovat tärkeässä asemassa lapsen onnistuneen koulunkäynnissä.

Paikalliset koulut saivat pedagogisia työkaluja ja verkostoituivat muihin alueen kouluihin, jotta yhteistyö jatkuisi kolmivuotisen projektin jälkeenkin. Lyhytkestoisten vapaaehtoistyömatkojen yksi haaste on toiminnan jatkuminen kohteessa yhteistyöjakson jälkeen.

Taloudellisen reiluuden näkökulmasta tarkasteltuna moni asia meni hyvin. Ryhmämme yöpyi paikallisomisteisissa majataloissa ja vapaan viikonlopun retket tehtiin paikallisiin luontokohteisiin ja markkinoille. Pamojan työntekijät kutsuivat paikallisia käsityöläisiä vierailemaan majatalolle. Näin ryhmämme sai mahdollisuuden ostaa paikallisia tuotteita ja teettää vaatteita.

Vaikka matkalla tuettiin luonnonsuojelua vierailemalla luonnonpuistossa, olisi matkan järjestelyissä voitu huomioida ekologisuutta paremmin esim. valitsemalla majoitus lähempää kouluja ja ohjeistamalla majatalomme maltillisempaan huoneiden siivoamiseen päivittäisen sijaan. Lennot kohteeseen ilman muuta kuormittavat luontoa aina vaikka ajankohta olikin huippusesongin ulkopuolella.

Onnistunut vapaaehtoistyömatka on kulttuurien välistä osaamisen ja tiedon vaihtoa parhaimmillaan ja voi avartaa kaikkien osapuolten ajattelua. Rehellinen palaute matkan jälkeen on kaikille yhteistyökumppaneille arvokasta ja auttaa kehittämään toimintaa entistä reilumpaan suuntaan. Oma matkakokemukseni oli positiivinen.

Vapaaehtoistyötä suunnittelevan muistilista

  • Vastuullisesta matkailusta puhuttaessa on muistettava, että edes osittain kriteeristön täyttävät matkat ovat parempi vaihtoehto kuin monet massamatkailutuotteet.
  • Vapaaehtoistyömatkaa valitessa kannattaa olla tarkka ja ottaa selvää järjestävästä tahosta, sen näkyvyydestä mediassa sekä aiemmin osallistuneiden kokemuksista.
  • Jos arvoihisi sopiva, hyvin yhteistyössä organisoitu ja kohteelle hyödyllinen vapaaehtoistyöprojekti vaikkapa luonnonsuojelun, yhteisöjen kehittämisen tai koulutuksen parista löytyy ja olet valmis tekemään tuon asian tai yhteisön eteen työtä, kannattaa lähteä.

>> Lue lisää reilusta matkailusta

Mari Holopainen

Mari Holopainen, YTM (matkailututkimus), on toiminut vuodesta 2011 Jyväskylän ammattikorkeakoululla projektipäällikkönä erilaisissa hyvinvointi- ja kulttuurimatkailuun sekä kansainvälistymiseen liittyvissä projekteissa. Holopainen on Reilun matkailun yhdistyksen kestävän matkailun lähettiläs ja vapaa-ajallaan intohimoinen matkailija.

Lue kommentit (0) Jätä kommentti

    Jätä kommentti

    Kommentoi nimimerkillä tai tai kirjaudu sisään. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.