Suomen suurin matkablogiyhteisö

Pieni kierros Atlantilla: Atlantin ylitys

Päivä 1.

Laivalle ja asettautuminen hyttiin. Hyttikaverina on britti lakimies ja hyvin löytyi molempien tavaroille tilaa vaikka molemmilla sitä oli aika paljon mukaan. Jokaisessa hytissä on oma wc jossa on tilaa erilliselle suihkunurkkaukselle, eli ihan hyvät tilat.

Matkustajia on yhteensä kahdeksan: Britteistä, Sveitsistä, Ruotsista ja minä Suomesta. Miehistöä on kokonaisuudessaan 15 henkilöä eri puolilta maailmaa eli varsin hyvällä miehityksellä mennään. Illan aikana tuli myös vuorojako – kolmessa vuorossa pyöritetään laivaa ylityksen aikana.

Iltapäivän aikana käytiin läpi vielä pelastautumisohjeet, ja illalla vielä viimeiset drinkit Palmeiran satamassa.

Päivä 2.

Päivä alkaa odottelulla ja pelastutumisharjoituksilla jossa vedetään kuivapuku päälle pariin otteeseen ja lopulta kahden aikaan irroitetaan laiva laiturista.

Satamasta päästyä aletaan nostaa purjeita ylös yksi kerrallaan ja suunnaksi otetaan 290’ kohti länttä. Jo ekan tunnin aikana nähdään pari valasta. Ensimmäinen vahtivuoro on 18-20 sopivasti auringonlaskun aikaan ja siitä samantien laitetaan ohjaamaan laivaa. Pimeän tultua aukeaa upea tähtitaivas, mutta iskee samalla vähän huono olo kun ei näe enää horisonttia, mutta tuo meni nukkuessa ohi.

Päivä 3.

Päivä alkaa vahtivuorolla 4-8 välillä aamulla, mutta aikaisen herätyksen korvaa ekan auringon nousun seuraaminen. Aamupäiväunista herättyä laivan vierellä ui kahdeksan delfiiniä pitkän aikaa. Päivän aikana lisätään purjeita ja ohitetaan viimeinen saari ennen avointa ulappaa. Laivalla on yhtenä miehistön jäsenenä henkilö joka tekee mikromuovitutkimusta ja kerran päivässä lasketaan ’nuotta’ vesille näytteiden ottamista varten. Toinen vuoro on 16-18.

Vahtivuorot menee laivan ohjauksessa, lokimerkintöjen tekemisessä ja vaan meren tai tähtien katselussa.

Päivä 4.

Vahtivuoro 0-4, Suuntana 285’. Yövuorolla seuraa lähinnä tähtiä ja tähdenlentoja. Yövuorolla otetaan käyttöön myös oma yöjumppa ja jammailusessio – pysyypähän hereillä paremmin.

Vahtivuoro 12-16. Päivällä vedetään vielä lisäpurjeita ylös. Ylhäällä on nyt Outer jib, Staysail, Schooner, Schooner topsail, Main, ja Main topsail. Mizzenia (takapurje) ei kuulemma näille tuulilla nosteta vielä. Muita laivoja ei ole näkynyt lähdön jälkeen mutta iltapäivällä näkyy horisontissa ensimmäisen kerran joku muu laiva. Illalla ylitetään myös aikavyöhykeraja.

Vahtivuoro 20-0 välillä jatkuu samaa rataa. Kolme täyttä vuoroa on kyllä äkkiseltään aika rankka varsinkin kun nukkuminen on hieman hankalaa kun sänky kokoajan keinuu alla suuntaan tai toiseen. Nyt tosin ei enää tulee huono oloa pimeän aikaan eli kai sitä on sitten tottunut merenkäyntiin ja mitään isompaa merisairautta ei itselle sitten tullutkaan.

Päivä 5.

Vuorot on 8-12, 18-20. Suuntana 310’. Matkaa tehty 446 merimailia ja vettä on veneen alla 5000 metriä. Päivällä piti saada yksi purje alas korjattavaksi, mutta että sen sai alas vaati useamman purjeen laskemisen ja jotka sitten pitää nostaa uudestaan ylös. Tulipahan vähän vaihtelua normaaliohjelmaan. Iltavuorossa tehtiin toistaiseksi voimassaoleva matkan nopeusennätys 10,5 solmua.

Päivä 6.

Vuoro on 4-8. Suunta 300. Aallonkorkeus 2-4 metriä. Tässä on jo valtameritunnelmaa. Matkaa tehty 1/3 osa, koko matkan pituus on n. 2200 merimailia. Aamupalan jälkeen päikkärit kannella

Vuoro 16-18. Suunta 270.

Päivä 7.

Kolmen vuoron päivä 00-04, 12-16 ja 20-24. Kannelle riippumatto ja siinä välillä päikkärien ottamista, tosin välillä iski pari pientä vesikuuroa.

 

Päivä 8.

Vuoro 8-12 ja 18-20, suunta 240. Näkyi purjevene lähimmillään n. merimailin päässä. Parin tunnin päikkärit riippumatossa. Alkaa paukkuliivien päällä pitäminen kannella hiertämään mutta kai turvallisuus menee ekana. Päivällä purjeiden säätöä – tällä laivalla purjeiden laittaminen ja vaihtaminen kestää ihan eri tavalla kuin tavallisella purjeveneellä – kai noita köysiä on niin paljon että pitää aina katsoa että menee oikeasta välistä.

Päivä 9.

Vuorot 4-8 ja 16-18, suunta 220. Päivällä näkyi yksittäinen valas (Beaked whale) ja ollaan matkan puolessa välin. Tätä vauhtia Barbadoksella ollaan jo joulun aikoihin.

Päivä 10.

Taas kolmen vuoron päivä mutta tuo keskiyön vuoro tuli torkuttua osittain sisätiloissa. Päivällä näkyi kaksi lintua – pyydystivät laivan vierellä lentokaloja keskellä valtamerta. Muuten normipäivä.

Päivä 11.

Vuorot 8-12 ja 18-20. Suunta 320. Päivällä keulapuomin verkossa heiluessa alle tuli 8 delfiinin ryhmä temppuilemaan ja juttelemaan – upea kokemus. Myöhemmin autettiin taas tutkijaa mikromuovinäytteiden keräämisessä. Se vaan hämmästyttää että keskeltä ulappaa löytyy muovin palasia.

 

Päivä 12.

Auringonottoa. Vuorot on onneksi vapaaehtoisia, koska alkuviehätyksen jälkeen etenkin yövuorot alkaa tökkimään. Tosin aamuvuoro 4-8 on ihan kiva kun voi seurata auringonnousua.

  

Päivä 13.

Aamulla oli taas delfiinit aamuuinnilla laivan vierellä, muuten päivä meni kannella lukien ja aurinkoa ottaen. Ja nyt lopulta kapteeni antoi luvan että päiväsaikaan ei tarvitse pitää paukkuliivejä päällä. Matkasta vielä 1/3 jäljellä, mutta Atlantin yli on tultu nopeammin kuin oli varauduttu joten kapteeni pohtii jos ennen Barbadosta kohteena olisi joku muu saari.

Päivä 14.

Päivä muuten samanlainen, mutta oli aamulla purjeiden vaihtoa ja säätöä. Sargassolevälauttoja alkoi tulemaan vastaan ja lisää lintuja pyöri laivan ympärillä. Pariin päivään ei ole kuitenkaan näkynyt muita aluksia.

Päivä 15.

Aamulla taas delfiinit oli pörräämässä keulan ympärillä. Tänään tulee kaksi viikkoa merillä täyteen.

Päivä 16.

Päivä auringonottoa ja kohokohtana mastoon kiipeäminen n 20 metrin korkeuteen katselemaan merta eri näkökulmasta. Vimeiset 5 metriä oli hieman haastavia kun laiva keinui ja huojui puolelta toiselle ja köysitikkaat pyöri alla sivuttain.

Päivä 17.

Jouluaatto ja viimeinen vahtivuoro. Auringonottoa, paloletku vesisuihku. Jouluillallinen. 2269 nm, 160 Barbadokselle

Päivä 18.

Joulupäivä. Aamulla kalastusvene lähellä ja Barbados horisontissa. Koska matka on mennyt nopeammin kuin suunniteltu niin suunnataan Barbadoksen ohi Martiniquelle. Hiekkaranta ja kylmäolut mielessä.

 

 

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply