Reissuun päästiin ja terveinä palattiin myös takaisin. On tämä matkustaminen kyllä huomattavasti stressaavampaa näin korona-aikana. Ensin pitää jännittää ettei tule korona tai ettei testissä ilmene oireetonta koronaa. Loppulomasta voikin taas alkaa jännittämään, ettei saa tartuntaa reissussa ja ei pääsisi paluulennolle kotiin.
Bahamalle suuntautuva risteily New Yorkista valikoitui puhtaasti logistisista syistä. Aikaa lomalle oli vain viikko, ja haluttiin risteilyloma lämpimässä juhlistamaan siskon pyöreitä vuosia. Välimerellä ei Royal Caribbean -varustamo vielä maalishuhtikuulla risteile eikä säätilakaan ole kesäisen lämmin. New Yorkiin lennot ovat lyhyempiä kuin Floridaan ja kun Black Friday tarjouksena löytyi edulliset lentohinnat Finnairilta, oli valinta helppo.

Ennen risteilyä
Risteily varattiin jälleen kerran We Love Cruises -matkatoimistosta. Siellä palvelu on erinomaista ja käytännössä vastaus mahdollisiin kysymyksiin tulee nopeammin, kuin laivan Guest Serviceen jonottamalla.
Lensimme Finnairin suorilla lennoilla New Yorkiin lauantaina. Yöpyminen oli varattu TWA -hotellista, joka on suomalaisen arkkitehdin Eero Saarisen 60-luvulla JFK:lle suunnittelema terminaalirakennus, joka jokunen vuosi sitten on muutettu hotellikäyttöön. Todella hieno ja elämyksellinen kokemus! Myös helppo, kun terminaalista 8 tuli vain siirtyä terminaaliin 5, jossa hotelli sijaitsi.


Muutaman huonosti nukutun tunnin jälkeen oli aika siirtyä kohti satamaa. Vertailtuamme eri vaihtoehtoja siirtyä New Jerseyn puolelle, jossa satama sijaitsi, totesimme, että sunnuntaina aamulla, kun ruuhkaa ei ollut lainkaan, oli yksi liikenneväline, Uber, kaikista näppärin vaihtoehto.
New Yorkin sää oli poikkeuksellisen viileä ajankohtaan nähden, joten onneksi olimme juuri oman check-in aikaikkunan mukaisesti satamassa, koska ne, jotka tulivat satamaan ennen omaa check-in aikaa, joutuivat odottamaan ulkona.
Anthem of the Seas
Alus on ns Quantum-luokkaa, joka on toiseksi suurin Royal Caribbean -varustamon laivaluokista. Olin nyt ensimmäistä kertaa tällä laivaluokalla ja se poikkeaa hyvinkin paljon esimerkiksi Oasis -luokan aluksista. Laivalla on huomioitu mm. se, että näillä laivoilla voidaan risteillä myös viileämmillä vesillä, eli laivasta löytyi ulkouima-altaiden lisäksi myös täysin katettu allasosasto. Samoin erityinen monitoimihalli oli myös sisätiloissa, joten niin pickleball, koris, pöytätennis kuin törmäysautoilla ajelu sujui vähän kehnommassakin kelissä.
Laivalla ei ole muilla varustamon aluksilla tuttua keskuskäytävää samassa laajuudessa, eikä Oasis -luokan aluksilla olevaa puistoa tai Boardwalkia karuselleineen. Laiva oli kuitenkin varsin tyylikäs ja siellä oli useita mukavia alueita istuskeluun ja erityisen mukava oli mahdollisuus syödä myös ulkona osana Windjammer -buffetravintolaa.

Laivan maksimikapasiteetti on noin 4900 ja tällä risteilyllä matkustajia oli n 3300. Näistä laivalla ilmoitetun mukaan ensikertalaisia oli noin puolet ja toinen puolisko oli sitten ns konkariristeilijöitä. Laivalla palkittiin mm eräs rouva, jolla risteilyvuorokausipisteitä oli kyseisellä varustamolla jo reilu 3000. Eli vaikka rouva olisi matkustanut kaikki risteilynsä sviitissä, saaden tuplapisteet, olisi hän silloinkin viettänyt laivoilla reilut 1500 yötä.
Satamat
Ensimmäinen risteilypäivä vietettiin merellä matkaten kohti Floridaa. Olin kuullut, että ko matka voi joskus olla merenkäynnin osalta pomppuista, mutta meillä tuulet olivat suotuisia, eikä aivan pientä keinuntaa lukuunottamatta mitään ongelmia ollut.
Tiistaina saavuimme iltapäivällä ensimmäiseen satamaan Port Canaveraliin. Satamasta olisi ollut noin vartin taksimatka itse kaupunkiin, mutta koska maissaoloaika typistyi vain muutamaan tuntiin, emme satama-alueella kävelyä kummempaa tehneet.

Keskiviikko aamuna heräsimmekin jo todella trooppisiin Karibian lämpöihin ja turkoosiin merimaisemaan. Vuorossa oli laivayhtiön oma privaattisaari CocoCay, joka kaikessa luonnottomuudessaan oli varsin mukava kokemus. Oli kuin siisti laivaympäristö olisi siirretty maihin. Niinkuin tavallaan olikin: laivayhtiön henkilökunta huolehti kaikesta saarella, siisteys oli ihan huippua, aurinkotuolit olivat ojennuksessa ja hampurilaiset maistuivat täsmälleen samalle kuin laivassa. Saarelta löytyi niin rauhallisia poukamia valkoisella hiekkarannalla, oli Karibian alueen suurin uima-allas allasbileineen, lisämaksullinen vesipuisto hurjapäille tai erilaisia rantoja ja laguuneja kullekin mieltymysten mukaan.





Torstaina varhain aamulla rantauduimme Bahaman pääkaupunkiin Nassauhun. Emmekä todellakaan olleet ainoat risteilymatkustajat. Kanssamme satamassa oli 5 muutakin risteilyalusta! Monet matkailijat tuntuivat suuntaavan erillisille retkille kohti pieniä saaria tai resortteihin viettääkseen päivän altailla tai muutoin vesiaktiviteeteista nauttien. Me päädyimme tutkailemaan itse kaupunkia, rommikakkutehdasta ja vaeltelemaan pitkin kaupunkia. Ymmärrän hyvin, miksi valtaosa suuntaa turkoosien vesien ja valkoisten hiekkarantojen ääreen, itse Nassau ei mitään wau-elämystä tuottanut.





Perjantaina ja lauantaina vuorossa oli puhdasta rentoutumista ja laivaelämää, kun suuntasimme Bahaman lämpimiltä vesiltä takaisin New Yorkin lähes talviseen säähän.


Laivalla ei tekeminen loppunut kesken ja aina saattoi rentoutua vain tuijottaen loputonta merimaisemaa kansituolissa. Laivalta olisi löytynyt niin kiipeilyseinä, surffisimulaattori kuin laskuvarjohyppysimulaattori. Nämä jätimme väkiin, mutta ns North Star lasikuplaannuskaltauduimme. Tämä ”kupla” nousee noin 90 metrin korkeuteen ja siitä vielä meren päälle. Maisemat olivat upeat iltapäivän auringossa, mutta heijastumia tuli niin kuplan lasiseinämistä, ettei mitään huipoukuvia saanut.



Korona valitettavasti vaikutti myös jonkin verran risteilyn ohjelmaan siten, että We will Rock You -musikaalia ja toista pääshowesitystä ei tällä risteilyllä voitu esittää lainkaan, koska esiintyjiä oli koronassa/karanteenissa.
Kannattiko viikoksi lähteä Bahamalle?
Tätä mietin kovasti ennen reissua, ennen kaikkea aikaerosta ja koronatilanteesta johtuen.
Pari päivää reissun jälkeen jet lagin kourissa olisin sanonut että ei, mutta nyt olen jo sitä mieltä, että ehdottomasti. Risteilykuplaan solahti todella nopeasti, mihin toisaalta auttoi se, että risteilyjä on jo niin paljon käytynä, että kaikki perustoiminnot ovat tuttuja ja voi suoraan siirtyä itselle sopivaan rytmiin ja aktiviteetteihin. Aikaeron vuoksi olen myös nyt nähnyt enemmän auringonnousuja merellä kuin koskaan aikaisemmin. Risteilyn ensimmäinen ja viimeinen vuorokausi olivat tähän vuodenaikaan varsin vilpoista, mutta laivan sisätilat uima-altaineen palvelivat erinomaisesti, eikä rapsakka keli haitannut
Myös hintojen puolesta tämä ajankohta oli varsin edukas ja kilpailee hinnoissa hyvinkin Lapin tutnturikohteiden kanssa.
New York sitä vastoin jäi nyt täysin kokematta tällä aikataululla, koska Manhattanille emme jalkautuneet lainkaan, vaan risteilyn päätyttyä suuntasimme muutamaksi tunniksi sataman läheiseen outlettiin ja sieltä sitten suoraan kentälle ja kotiin sinivalkoisin siivin.
Kaikkinensa reissu oli oikein hyvä ja rentouttava, mutta jotenkin Välimeri ja Euroopan kohteet vetävät puoleensa enemmän. Seuraava risteily suuntautuukin jälleen Välimerelle uuden uutukaisella Celebrity Beyondilla heinä-elokuun vaiheessa. Kyseinen alus on juuri valmistunut ja lähtee neitsytristeilylleen parin viikon päästä.
Matkustaminen on tosiaan stressaavampaa korona-aikana. Itse olen valinnut kohteiksi sellaisia, joissa koronatestiä ei tarvita. Tällaisia kohteita ovat tänä vuonna olleet nyt Meksiko, Malediivit ja Sri Lanka. Viime vuonna kävimme Norjassa, jolloin Norja oli päättänyt ottaa testit käyttöön päivän varoitusajalla. Tällöin tosiaan hieman jännitti. Onneksi takaisintullessa tms. ei enää uusia testejä tarvittu.