Hyvää formulaviikonloppua itse kullekin! Sen kunniaksi ajattelin viimein jakaa tunnelmia Barcelonan talvitesteistä, missä pääsin piipahtamaan työmatkalla helmikuussa. Tämä postaus on odottanut luonnoksissa jo tosi pitkään, ja nyt on viimein sopiva aika kertoa, mitä talvitestien kulisseissa oikein tapahtuu!
Helmikuussa olin aika kaukana tutuista ympyröistä, kun edessä oli työmatka F1-teemalla. Toki formulat on ainoa laji mistä oon koskaan ollut edes vähän kiinnostunut penkkiurheilumielessä, mutta en kuitenkaan oo mikään lajin superfani tai edes kovan luokan tietäjä. Silti olin into piukeana, kun sain kuulla lähteväni katsomaan talvitestejä aitiopaikalta!
Talvitestit järjestettiin tänäkin vuonna Katalonian moottoriradalla, noin 20 minuutin ajomatkan päässä Barcelonasta. Satuttiin paikalle päivänä, jolloin sekä Räikkönen että Bottas olivat ratin takana, ja se oli aika mahtavaa. Odotin tietysti pääseväni heittämään tarkkaan harkittuja vitsejä molemmille suomalaiskuskeille, sillä tietystihän onni olisi mukana ja aivan varmasti kohtaisin molemmat. Jep, aika kaukana oltiin tästä tilanteesta!
Suunnattiin moottoriradalle aamulla, ja ensimmäisenä päästiin seuraamaan testejä aivan varikon yläpuolelta, mikä oli tietysti mahtavaa! Oltiin varmasti radan parhaimmilla paikoilla Montjuïc-klubilla, jonka sisäänpääsy muuten maksaa kisaviikonloppuna 1 800 euroa kolmelta päivältä, ihan jäätävää. Rikkaat formulafanit maksaa paikoista kuitenkin varmasti mielellään, sillä kuten sanottua, pääsee niiltä käsin näkemään suoraan yläpuolelta, miten varikkotyöskentely sujuu.
Meteli testeissä oli tietysti korviahuumaava, sillä täyteen vauhtiin kiihdyttävät F1-autot ei paljoa desibeleissä säästelleet kiihdyttäessään suoralla lähes 300 kilometrin tuntivauhtiin. Seurailin testejä oman aikani ja koitin bongailla paitsi Mercedeksen myös Alfa Romeon autoja tutuilla numeroilla – melko laihoin tuloksin, sillä numeroita oli tosi vaikea bongailla, vaikka tallien autot oli toisaalta helppo huomata.
Seurailtiin ohi ajavia formula-autoja niska vääränä ja korvat huutaen. Oli äärimmäisen kutkuttavaa bongailla maailman nopeimpia autourheilijoita, ja tuntui aika hullulta, että siinä se Kimi Räikkönen kaasutteli menemään mun ohi, ihan vaan muutaman kymmenen metrin päästä. Samalla toki nautittiin virvokkeista, sillä Montjuïc-klubin tarjonta oli aika kattavaa jo heti aamusta. Sitten olikin aika lähteä seuraavalle seikkailulle!
Hypättiin nimittäin linja-autoon ja lähdettiin kiertämään rataa. Radan vierustalla kulkevalle kapealle huoltotielle ei todellakaan pääse mikä auto tahansa, vain ainoastaan tietyt ajoneuvot ja kuskit päästetään radan vierustaa kiertävälle kapealle tielle. Meillä oli mukana oppaana entinen moto GP -kuski, joka tunsi radan jokaisen kallistuksen ja tiukan mutkan, ja tarjosi aivan fantastisen esittelyn moottoriradasta.
Niille jotka eivät ole asiaan perehtyneet tiedoksi, että Katalonian moottoriradalla ajetaan F1-kisojen lisäksi muun muassa myös Moto Gp -kilpailut.
Radan lisäksi päästiin näkemään myös paddock, eli tallien pilttuualue, mihin kisaviikonloppuna pääsee ainoastaan isolla rahalla. Pilttuut oli ihan todella suuria, hienoja ja kiiltäviä, ja ne sijaitsi aina kunkin tallin varikon edustalla. Ulkoa käsin näytti siltä että sisään olisi pystynyt astumaan kuka vain, kunhan pokkaa olisi vaan riittävästi, mutta tosiasiassa niitä varmasti vartioitiin niin, ettei sisälle ollut asiattomilla menoa.
Juuri tällä alueella onnistuin kuin onnistuinkin bongaamaan suomalaiskuskit! Ensin Bottaksen kättelemässä lähes koko Mercedeksen pilttuun kattoterassin läpi, ja myöhemmin Räikkösen matkalla Alfa Romeon pilttuuseen. Aika lyhyeksi jäi siis nämä F1-tähtibongaukset, ja selfietkin jäi ottamatta sekä vitsit kertomatta, mutta olipahan kotona edes jotain hehkutettavaa tältäkin osin!
Testipäivän puolivälissä tauon aikana oli luvassa yksi päivän kohokohdista: varikkoalue avattiin kävijöille! Päästiin siis todella kulkemaan varikoilla ja näkemään lähietäisyydeltä niin autoja kuin työkalujakin. Se oli aika siistiä, ja kun samalla aurinko paistoi melkeinpä ensimmäistä kertaa koko pitkän talven jälkeen, ei voinut olla muuta kuin mielissään.
Jengiä oli aika valtavasti, mutta kävin kuitenkin tsekkaamassa Alfa Romeon varikon lähietäisyydeltä ja pyörin myös Ferrarin varikolla. Samalla alueella oli myös moottoriradan palkintopalli, mikä sekin oli aika hauska bongata.
Iltapäivällä nähtiin vielä lisää testejä ja kierreltiin katsomoalueita yrittäen löytää sitä kaikkein parasta kuvauspaikkaa – mikä lopulta oli just siellä minne saavuttiin aivan ensimmäisenä, eli varikon yläpuolella.
Talvitestien näkeminen sai kieltämättä miettimään, miten siistiä olisi päästä oikeasti näkemään joskus vielä kisasirkuskin kaikessa mahtavuudessaan. Just ennen kuin tieto tästä työmatkasta tuli, oltiin itse asiassa Karimin kans just mietitty, että F1-elämys pitää kyllä kokea vielä tässä elämässä. Nyt päästiin jo lähelle, tai siis ainakin minä pääsin.
Toki se näin koronan iskettyä tuntuu aivan utopistiselta ja ehkä myös on vähän vaihtunut toisenlaisiin haaveisiin realiteettien iskettyä päin naamaa oikein kunnolla, mutta ehkä F1-katsomossa istuminen on vielä joskus mahdollista. Tällä kaudella me kaikki saadaan kuitenkin tyytyä katselemaan kisoja kotisohvalta käsin, ja on varmasti mielenkiintoista nähdä, miltä ajo näyttää tyhjille katsomoille.
Kivaa formulaviikonloppua itse kullekin!