Se päivä, kun kesäaika vaihtuu, on joka ikinen vuosi yhtä suuri onnenpäivä. Sitä se on myös tänään sillä valo jatkuu, vaikka kello on jo kasin pintaan – ihanaa! Odotan kauhulla sitä päivää jos kesäaikakäytännöstä päätetään joskus luopua, sillä siinä missä talviaikaan siirtyminen ja aikaistuva pimeys vie mielen matalaksi, kompensoituu se moninkertaisesti silloin, kun kelloja siirretään taas kohti kesää. Ihan parasta.
Kesäajan kunniaksi onkin siis aika heittää hyvästit talvelle, vaikka ikkunasta ulos katsoessa tuntuukin, että kevät – kesästä puhumattakaan – on vielä aivan hemmetin kaukana. Palataan siis vielä tämän vuoden viimeiseen kotimaan talvireissuun, josta en oo ehtinyt vielä edes kirjoittaa! Piipahdin nimittäin viime kuun vaihteessa pari päivää Rovaniemellä nauttimasta kaupungin parhaista paloista, kun pääsin työmatkalle Lapin pääkaupunkiin. Edellisreissusta oli vierähtänyt jo yli puoli vuotta, joten oli tosi kiva päästä nauttimaan Rollosta talvihuumassa.
Reissu oli lyhyt mutta sitäkin tehokkaampi. Se sisälsi muun muassa herkuttelua kaupungin parhaassa sushilassa, entisessä Wakkanaissa ja nykyisessä Himossa, sekä tietysti myös muuta huippuruokaa: ehdin käydä syömässä myös jo aiemmin erinomaisiksi todetuissa Pure Pizzassa sekä Rokassa. Mua jaksaa kerta toisensa jälkeen hämmästyttää, miten mahtava ravintolakulttuuri Rollossa onkaan, mutta toisaalta eipä se ihme ole jos miettii että valtavan matkailijamäärän lisäksi myös paikalliset on ottaneet ravintolat omikseen ja käyvät ulkona syömässä vähän väliä.
Syönnin lomassa ehdin kokea myös lumiaktiviteetteja, sillä pääsin testaamaan liukulumikenkäilyä, joka oli vähän kuin hiihdon ja lumikenkäilyn risteytys. Pitkät, suksimaiset lumikengät joiden pohjassa oli karva teki Ounasvaaran laella koikkeloinnista melko vaivatonta, ja olikin tosi kiva päästä seikkailemaan tykkylumipuiden keskelle myös tälle talvea!
Reissun unohtumattomin kokemus oli kuitenkin avantouinti, jota kokeilin ekaa kertaa elämässä. Kuvattiin se myös videolle, joten mun oli pakko esittää rohkeaa ja painella suoraan avantoon sen enempää nynnyilemättä. Jälkikäteen jäin miettimään että miltä se oikein tuntui ja oliko vesi kylmää, mutta en muista koko keikasta mitään. Jos ei olis videota, jossa mää pääasiassa haukon henkeäni, en varmaan edes uskois edes käyneeni avannossa.
Tällä reissulla pääsin yöpymään igluhotellissa, mikä oli aika siistiä! Ikkunoista ei näkynyt revontulia vaikka kuinka heräilin keskellä yötä monta kertaa vilkuilemaan suoraan sängyn yläpuolella olevaa taivasta, mutta siitä huolimatta elämys kyllä oli vertaansa vailla. Illalla taivas oli onneksi täysin tähtikirkas, ja onnistuin bongaamaan sen ainoan tunnistamani tähtikuvion eli Otavan mukavasti suoraan sängystä. Aika luksusta!
Rollon-seikkailu oli lyhyt, mutta riittävän pitkä muistuttamaan, miten mahtavia kohteita meillä on täällä kotimaassakin. Erityisen silmiä avaavaa oli ymmärtää, miten paljon kaupunkiin valuu ulkomaisia matkailijoita, sillä esimerkiksi kiinalaisia oli Napapiirillä aivan valtavasti. Siinä missä igluhotellit ja muut luksusmajapaikat on näin talvisesongin aikaan ehkä kotimaan matkailijoille vähän turhan kalliita, voisin kyllä harkita yöpymistä Rollon erikoisissa hotelleissa kauden ulkopuolella.
Näiden tunnelmien mukana sanon heipat talvelle, sillä onhan sitä jo riittänyt! Ja ihanaa kevään alkua just sulle!
