Bokashi: miten ja miksi

Olen maininnut aiemminkin, että harrastan bokashia.

Bokashi tarkoittaa mullan tekemistä keittiöjätteistä, jotka ensin fermentoidaan hyödyllisten mikrobien avulla. Prosessi on nopeampi kuin kompostoinnissa, ja näin syntyvä bokashimulta on todella ravinteikasta. Biojäte ei siis mätäne, vaan mikrobeja sisältävän bokashirouheen avulla se ensin hapatetaan ja sen jälkeen sekoitetaan multaan, jolloin hapatettu biojäte muuttuu multabakteerien vaikutuksesta mullaksi myös.

Valmista bokashimultaa.

Bokashi on nykyään osa arkeani keittiöstä puutarhaan, ja toivottavasti pian takaisin keittiöön, jos satoa alkaa tulla. Onhan tämä ihan loistava systeemi eikä vaadi kuin semmoista lievää omistautumista asialle.

Minulla on käytössä kaksi hanallista bokashiämpäriä, jotka tilasin aikoinaan aloituspakkauksena, johon kuuluu myös pussi bokashirouhetta ja pari tykötarviketta. Ämpärit voi askarrella itsekin, mutta niiden pitää olla ilmatiiviit.

Keittössä pidän parilitraista biojätekippoa, johon kerätään ruokaa laittaessa kasvisten kuoret ynnä muu bokashoitava tavara. Tämä silppu kipataan päivittäin tai parin päivän välein bokashiämpäriin, ja mukaan lisätään bokashirouhetta, joka sisältää ne tarvittavat mikrobit, jotka huolehtivat biojätteen fermentoitumisesta. Bokashi ei siis ole kompostointia, vaan hapattamista.

Biojäte pilkotaan pieneksi, jotta mikrobeilla olisi mahdollisimman paljon pinta-alaa, jossa toimia. Ruskeat hiutaleet ovat bokashirouhetta.

Meidän kahden hengen taloudessa 16-litraisen bokashiämpärin täyttyminen kestää noin 1,5-2 kuukautta. Kun ämpäri on täynnä, sisällön annetaan vielä hapattua muutama viikko. Ämpäreitä on kaksi juurikin siksi, että seuraavan täytön voi aloittaa jo sillä välin, kun edellinen seisoo hapattumassa.

Bokashiin tarkoitetuissa ämpäreissä on rei’itetyt välipohjat ja hanat sen takia, että prosessissa syntyvän suotonesteen saa valutettua kätevästi pois. Tämä bokashineste on kasveille erinomaista lannoitetta, jota täytyy laimentaa rutkasti.

Kun täysi ämpäri on hapattunut vähintään kaksi viikkoa, se sekoitetaan vanhaan multaan. Tätä kutsutaan multatehtaaksi, ja sen voi tehdä laakeaan saaviin tai vaikka suoraan lavakaulukseen. Itse käytän vanhoja säilytyslaatikoita. Fermentoidut biot muuttuvat mullaksi jopa parissa viikossa, jos olosuhteet ovat sopivat ja hapatus onnistunut. Jos multatehdas on kovin viileässä, hommassa kestää kauemmin.

Vasemmalla valmista multaa ja oikealla jo melkein tekeytynyt satsi.

Tämä on äärimmäisen kätevä tapa kierrättää keittiöjätettä omassa kotitaloudessa, ja saahan tästä semmoista hykerryttävää tyydytystä ainesten kiertokulusta. Just sain valmiiksi yhden multatehtaan, jonka laitoin multaantumaan kolme viikkoa sitten, ja nyt mulla onkin jo laatikollinen supermuhevaa, kuohkeaa multaa.

Bokashista puhuttaessa mainitaan usein, että se sopii myös kerrostaloon. Aloitin itsekin bokashin asuessani kerrostalossa, joten teen vielä oman postauksensa siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon kerrostalobokashia harkitessaan.

Jos haluat tutustua bokashin perusasioihin lisää, niin tässä muutama paikka, joista voi aloittaa:

P.S. Loin uuden aihetunnisteen kaikelle kuopsuttelua ja ulkoilmaa sivuavalle, koska näköjään mun mamulifesta on tullut pihalife.

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply