Suomen suurin matkablogiyhteisö

Kuukauden Suomi-loma, muutto ja ehkä pian paluu arkeenkin

Vietimme koko elokuun Suomessa. Meillä oli juhlittavana kahdet kavereiden häät, joista ekat oli elokuun ensimmäisenä ja toiset kuun viimeisenä viikonloppuna. Jälkimmäisissä olin myös kaasona, joten reissuni alkoi jo heinäkuun lopussa kaverin polttareilla. Siitä lähtien koko kuukausi oli kyllä yhtä juhlaa ja kotiin palatessa olinkin hyvällä tavalla ihan poikki, kun oli ollut niin paljon kaikkea hauskaa viikosta toiseen!

Ei kyllä päästy todellakaan heti lepuuttelemaan arkeen, sillä meillä oli vielä muutto kaksi päivää kotiinpaluumme jälkeen. Varsinainen aikataulutuksen riemuvoitto meikäläiseltä. Nyt kun melkein kaikki tavarat ovat jo paikallaan, voi ehkä viimein alkaa asennoitua arkeen… Ja se tuntuu tosi mukavalta, koska mulla on meidän uudesta kodista niin älyttömän hyvä fiilis!

Ehdittiinhän me onneksi ottaa Suomessa rennostikin. Ainakin vähäsen. Sain ihan hirveän flunssan heti polttariviikonlopun jälkeen ja lojuin monta päivää yksin sohvalla viettäen Breaking Bad-maratoonia, ennen kuin poikaystävä tuli perästä ja oli aika juhlia ekat kavereiden häät. Olin ollut viimeksi häissä 12-vuotiaana, joten olin tietysti aivan täpinöissä. Tämä oli tosiaan ensimmäinen kesä, kun mun kaverit rupesi menemään naimisiin, ja saatiin heti kahdet häät!

Sitten vietettiin viikko mökillä, syötiin lähinnä savumuikkuja ja itse pyydettyjä haukia, ja en voi sanoin kuvailla sitä syvää onnea, kun pääsin todella pitkästä aikaa järveen uimaan.

Sitten oli ihania iltoja kaupungissa. Yhtenä iltana oli maailman leppoisinta, kun vaeltelimme kaverin kanssa terassin kautta Harjutorin saunaan, jossa kävimme ensimmäistä kertaa, ja saunalta porukalla Stadin Panimon terassille. Ja se kaikki oli täydellistä. Sellaista Kesäkaverit-settiä, tällaista on ehkä olla nuori, ilman huolta.

Olimme myös rapujuhlissa saaressa, jossa tanssittiin puoli seitsemään aamulla.

Söin Fanny-vanukasta ja kuljin ensimmäistä kertaa Länsimetrolla.

Lämmitimme maalla rantasaunan, jossa olen saunonut viimeksi lapsena. Ne saattoivat olla kesän parhaat löylyt.

Ja ne viimeisen viikonlopun häät. Miten voikaan tuntea toisten puolesta niin syvää onnea! Naimisiin meni ystäväni, jonka olen tuntenut koko ikäni, ja mua liikuttaa edelleen ajatella koko hääpäivää, kun kaikki oli vain niin ihanaa ja rintaan tulee semmoinen hellä rakkauspuuska.

Reissun viimeisenä päivänä oli mun synttärit, ja kokoonnuttiin mun toiveesta koko meidän perheen kanssa syömään.

Sitten kun seuraavana päivänä istuttiin autossa matkalla lentokentälle ja mietin kulunutta kuukautta, mut valtasi hurja kiitollisuuden tunne kaikista näistä rakkaista ihmisistä mun elämässä ja kauhea ikävä iski jo ennen kuin päästiin edes lähtöselvitykseen.

Mutta päällimäisenä kiitollisuus, sillä on suuri etuoikeus saada ikävöidä näin ja olen hirmuisen onnekas. <3

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply