Virallisesti integroitu – mitä seuraavaksi?

Social orientation-kurssini on melkein ohi ja olen täten suorittanut Flanderin integraatio-ohjelman eli inburgering programman. Tässä kuussa tuli myös vuosi täyteen kieliopintojen parissa.

Inburgering-ohjelma on kolmiosainen ja siihen kuuluu hollannin alkeistaso, tapaamiset henkilökohtaisen ohjaajan kanssa sekä social orientation eli mamukurssi. Kaksi kuukautta ja parikymmentä oppituntia orintaatiossa lusittuani ajattelin tehdä pienen yhteenvedon siitä, mitä kurssista jäi käteen. Ei ihan hirveästi, mutta jotain kuitenkin.

Osa kurssia on henkilökohtaisen toimintasuunnitelman tekeminen. Koko ajatus tällaisesta polusta välitavoitteineen tuntui aluksi ihan naurettavalta, mutta se auttoi kun auttoikin hahmottamaan omia mahdollisuuksia. Ehdin kypsytellä yhtä ideaa, hylätä sen ja tarttua toiseen.

Eihän sillä välttämättä ole väliä, missä kehyksessä omien tavoitteiden miettiminen tapahtuu. Ylipäätään jonkun kanssa asiasta tavoitteellisesti keskusteleminen saattaa kirkastaa omia vaihtoehtoja. Jonkun asian selkiyttämiseen saattaa näköjään riittää sekin, että joku vähän ulkopuolisempi ihminen kysyy: oletko ihan varma, että toi on se mitä haluat?

Lisäksi Facebook tarjosi hyvään saumaan muiston vuosien takaa. Taloustiedon kurssin opettajalta kysyttiin, että miksi joku ryhtyy kirjanpitäjäksi, ja hän vastasi: ”Sehän on persoonallisuuskysymys. Voisi myös kysyä, että miksi joku päätyy opettajaksi selittämään asioita ihmisille, jotka ei tajua mistään mitään. Tylsäähän tämä on.”

Mietin omaa personaallisuuskysymystäni ja totesin, että ensimmäinen ideani urasuunnitelmasta menee vaihtoon.

Olen myös kasvattanut lisää luottamusta siihen, että ne omat mahdollisuudet eivät ole missään kymmenen vuoden päässä. Haluaisin vielä opiskella jotain minulle sopivaa mutta melko varmasti työllistävää alaa. Voisin periaatteessa hakea hogeschooliin suoritettuani hollannin kolmos- eli B2-tason, jonka saan tämänhetkisen kurssiaikataulun puitteissa tehtyä ensi kesänä.

Se onkin sitten ihan eri juttu, olenko silloin oikeasti kielellisesti valmis opiskelemaan hollanniksi. Rankkaahan opiskelu tulisi vieraalla kielellä joka tapauksessa olemaan ja jos haluan todella saada jonkun kolmivuotisen tutkinnon kasaan ja päästä opintoja vastaaviin töihin vaikka viiden vuoden päästä, niin ei tässä auta kauheasti jahkaillakaan. Toisaalta en halua myöskään aloittaa opintoja pudotakseni heti kärryiltä, koska kielelliset valmiudet ei riitäkään.

Onneksi tätä asiaa on ehtii joka tapauksessa miettiä vielä sen aikaa, kun on kielikursseja käytävänä!

_ _

Täältä löydät aiemmat postaukseni inburgeringista ja social orientationista:

Mamuelämää: integroitumisdiili Belgiassa
Mitä mä täällä teen eli terkkuja mamukurssilta

 

Epävirallisen integroitumisen huipentuma eli itse tehty stoofvlees, ranuja ja majoneesia. Vain endiivisalaatti puuttuu.

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply