Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Rautavaara

Sairaat rajamaat, osa I: Kaavi ja Rautavaara

Geokätköilyn päämaja ilmoitti, että keräämällä pisteitä, joita saisi eri tavalla vaikkapa kätkölöydöistä, saa virtuaalisia avaruusteemaisia matkamuistoja, maksimissaan kymmenen. Sata matkamuistoa taas tienaa oikeuden käydä loggaamassa haastekätkö Turussa, joten niihin pitää suhtautua vakavasti tai ainakin puolivakavasti.

Sen lisäksi nämä kunnat eivät pirskahtelleet minun kuntakartallani, jossa on kunnat, joissa en ole ikinä kätköillyt. Näissä kunnissa olen käynyt kyllä muuten, useastikin.

No, Pohjolan liikenteen yöbussi Helsingistä Kuopioon. Tällä kertaa sain jotenkin nukuttua, mutta lisäuni ei olisi pahasta. Yhtään Kuopiota lähemmäksi ja unet jäävät lyhyiksi. Pienen odottelun jälkeen vakiovuoroon Kaaville. Jännevirralle rakennetaan uutta siltaa. Bussi menee Riistavedelle, mikä onkin järkevin tapa lähestyä Kaavia, sillä Kaavi ei ole lähellä liikenteen valtaväyliä.

Bussi kiertelee Muuruvedelle. En tiedä, olenko ikinä edes käynyt siellä. Muuruvesi liitettiin 1971 Juankoskeen ja kummatkin 2017 Kuopioon. Bussi jatkaa Juankoskelle.

Juankoskella olen käynyt useastikin. Koskessa on usein koskikaroja talvella, mutta nytpä ei ollut. Olen käynyt myös vieraana Juankosken viiratehtaassa. Suomalaiset viirat olivat ainakin silloin 1990-luvulla huippulaatuisia. Parhaiten Juankoski kuitenkin tunnetaan siitä, että siellä syntyi Juuso eli Juice Leskinen. Juicelta on muun muassa kappale Juankoski, Here I come. Kappaleessa ”tam tam” on pahanmakuista kiljua.

Minusta on jännää, että Juice on manserockin sankareita, kun minä sijoitan hänet aina Juankoskelle.

Bussikuski kertoi, että Juankoskella on meneillään erityinen sääilmiö, jonka sitten näimmekin. Netti paljasti, että kysymys oli lumirullista.

Lumirullat

Tuuli pyörittelee pikkuisia palleroisia lumesta. Tarvitaan useiden eri olosuhteiden yhteisvaikutus, ennen kuin niitä ilmaantuu. Lumirullia oli tuhansittain.

Saavumme Kaaville. Kaavilla luonto on vahvasti esillä, sillä osa Vaikkojoen melontareitistä on Kaavin puolella.  Sen lisäksi Kaavilla on Telkkämäen kaskiviljelystila.

Kaavilla on Täyssinän rauhan rajamerkki. Sitä rauhaa ei jatkunut kuin 22 vuotta kun jo solmittiin Stolbovan rauha 1617 ja koko Kaavi palautui muun Suomen kanssa samalle puolelle rajaa. Vain noin 400 vuotta nuo alueet ovat siis olleet muun Suomen kanssa yhdessä, sen lisäksi Uudenkaupungin ja Turun rauhat silpoivat Suomesta kaakkoisosat.

Tutustun Kaavin kirkon alueeseen.

Kaavin kirkko

Kellotapuli

Kellotapuli on 1700-luvulta, eli ajalta, joka oli kovinkin melskeinen Itä-Suomessa.

Kirkon lähellä oli myös geokätkö, jonka löysin. Pelkäsin alkuun, että se oli jäänyt lumen peittoon, mutta onnistuin sen kuitenkin löytämään, joten Kaavi uudeksi kunnaksi kätkökartalle. Sen jälkeen menin terveyskeskuksen vessaan, kirjasto kun oli kiinni. Blogikirjoitukseni otsikon selittää se, että nämä kunnat kuuluvat Suomen sairaimpiin. Jo tässä tilastossa Kaavi on ykkönen, Rautavaara neljäs. Syy tälle lähinnä on kai se, että väestöpyramidi on keikahtanut kärjelleen. Erityisesti Kaavi profiloituu kuitenkin mielenterveysindeksillään. Suomen hulluin kunta?

Ehkä väki lähtee Kuopioon. Helpoksi se ei ole tehty. Waltti-vuoro menee Outokummusta Iisalmeen ja joudun vaihtamaan bussia Nilsiässä. Nilsiä on nykyisin yhtä kuin Tahko. Vaikka Tahko oli ennenkin, niin ennen oli toisin.

Retroa, Man oil on yhä edelleen Nilsiässä Pajulahdessa.

Nilsiässä oli nimittäin öljyšeikki Tauno Kuosmanen. Hän valmisti Man Oil-tuotemerkillä öljyä ja esiintyi julkisuudessa vaimonsa kanssa kaupitellen öljyään kaikkea parantavana ihmeaineena. Onnettomuudekseen hän eli vääränä aikana, jos joku nyt tekisi saman, hänestä tulisi kansanedustaja. Tuolloin hän sai syytteen ja hänet pistettiin mielisairaalaan.  Öljyn todettiin olevan normaalia voiteluöljyä. Lopulta sitten Nilsiäkin liitettiin Kuopioon.

Minä jatkoin linja-autoasemalle. Kuopiossa se on syrjässä eikä kaukoliikenteen bussit kulje keskustan halki kuten monessa muussa kaupungissa kuten Joensuussa. Yövyn hostelli Hermannissa Haapaniemellä ja bussi kulkee sinne läpi kaupungin kerran tunnissa. Kummassakaan päässä ei ole mitään palveluita, joten ruoat pitää ostaa keskustasta.

En tykkää olla keskustassa. Joistain kaupungeista en pidä, mutta Kuopion kanssa on toisin. Kuopio ei pidä minusta. Minun sukulaisiani asuu siellä, eivätkä he halua nähdä minua eivätkä halua minua Kuopioon laisinkaan, eikä koko lääniin. Eivät he todennäköisesti halua toisiaankaan. Sen lisäksi olin Kuopiossa massiivisen koulukiusattu.

Seuraavana päivänä lähden Rautavaaralle. Rautavaara on myös Täyssinän rauhan rajan halkoma kunta, rajapyykki on kunnan pohjoisosassa Tiilikkajärven kansallispuistossa. Tiilikkajärvi on aivan legendaarinen luontokohde, sääli vain, että sinne on vaikea päästä ilman omaa autoa, niin kuin melkein mihin tahansa muuhunkin paikkaan Rautavaaralla. 1990-luvulla opiskelijakaverini sanoi, ettei siellä saanut töitä ilman keskustapuolueen jäsenkorttia. Myös Rautavaara kuuluu Suomen sairaimpiin, siellä on korkea mielenterveysindeksi ja siellä on paljon työkyvyttömyyseläkkeellä.

Siellä on myös paljon geokätköjä. Niistä suurin osa sijaitsee siinä kunnan toisessa päässä, pohjoisessa. Siellä on kirkonkylä ja luontokohteet. Etelässä taas kulkee Kuopio-Nurmes -valtatie ja bussit, joskus. Mutta on etelässäkin geokätkö ja sen tekijä kutsuu sitä savolaisuustestiksi. Savolainen ajattelee juuri kierosti ja löytää kätkön oitis.

Minä taas ajattelin suoraviivaisesti. Se oli erittäin väärä tapa toimia.

Siinä se kätkö on.

Planetary pursuit hengessä raportoin: ”Gratikulea 63-64°N 28-29°E peittää vesilumikerros, jonka paksuus paikallisen tiedeinstituutin mukaan on 85 cm ja jonka odotetaan nopeasti lisääntyvän. Kursorinen visuaalinen ja taktiilinen inspektio ei paljastanut artefaktia, vaan vasta pitkällisen tutkimuksen jälkeen voitiin todeta artefakti löydetyksi ja aktivoiduksi. Ympäristön audiovisuaalinen tarkastelu paljasti pelkästään kahteen eri kulttuuriin kuuluvia aviaanisia elämänmuotoja, joita paikallinen väestö kutsuu nimillä pyy ja talitiainen. Ilmasto on ilmeisen hiljattain muuttunut ankarammaksi eri elämänmuodoille. Etsimme mahdollisuutta siirtyä toiseen gratikuleen. Raportti loppu”.

Tehtävä suoritettu, Rautavaara kätkökartalle. Haluan palata tänne sinne Tiilikkajärven kansallispuistoon joskus, sillä viimeksi olin siellä vain kääntymässä. Lapsena istuin Kuopion museolla katselemassa dioja Tiilikkajärveltä, enkä sitten itse pääse sinne niin paljon kuin haluan. Rautavaaralla on pesinyt myös legendaarinen sinipyrstö. Tällä vuosituhannella 18 eri yksilöä, juuri sieltä pohjoisosista, Tiilikalta ja Pumpulikirkolta. Jos minulla olisi auto, minä lähtisin jo sillä tiedolla sinne. Kesällä tietysti, ei sinipyrstöä talvella ole.

Palaan Kuopioon ja hostelli Hermanniin. Kuopiossa ei ole tietääkseni koskaan järjestetty Prideä samalla kuin esimerkiksi Hangossa, Tammisaaressa ja vaikkapa Kuusamossa ja Kajaanissa on Pride. Vaikka Pride ei merkitse kaikkea ja siitä voi joskus olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä, niin minun oma kokemukseni oli, että Kuopio oli erittäin ahdistava ja vanhoillinen paikka olla erilainen. Joensuussa saattoi ostaa Seta-lehden, vaikka oli kehotuskielto. Kuopiossa se oli ihan tiskinalustavaraa. Sittenkin oli niin, ettei siinä ollut mitään juuri minua kiinnostavaa paikallista tietoa. Ei ihme, että mielenterveysindeksit vipattavat Savossa.

Luin juuri kuinka tuomio kiihotuksesta kansanryhmää vastaan oli mennyt vanhalle naiselle. Hän asui Rautavaaralla. Samalla haulla tuli myös perhesurma Rautavaaralla.  Tämä on ihan kuutamosonaatti-tason paikkakunta. Olen aina ajatellut, että Kuutamosonaatin paikkakunta sijaitsi Savossa. Mestariteos, joka tapauksessa.