Hälläpyörän linturetki

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys järjesti taas Pirkanmaan kierroksen. Edellisinä vuosina Marinin hallituksen kohtuuttomat sulkutoimet olivat vaikuttaneet yhdistystoimintaan siten, ettei retkiä järjestetty. 2019 retki oli, mutta silloin minä en asunut vielä Tampereella. Tampereen seutua emännöi tai isännöi mainittu yhdistys. Edellisessä asuinpaikassani se oli Helsingin Seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa. Nyt voin siis vertailla. Ensimmäinen ero on se, että tringalaiset ajavat bussilla usein hyvin kauaksi, kuten Hankoon tai Fiskariin. Kummallakin yhdistyksellä on myös lähiretkiä. Kun ajetaan kauaksi, niin suuri osa ajasta on bussissa istumista eli menee käytännössä hukkaan.

Retki lähti klo 6 aamulla, brutaalin varhain, ja päättyi kello 16. Ehkäpä vielä Tampereen ytimeen pääsee nopeammin kuin Helsingin ytimeen. Kumpikin yhdistys poimii matkustavaisia reitin varrelta.

Ensimmäinen kohde oli Hämeenkyrön Sarkkilanjärvi, tuntematon paikka minulle. Sitäkin ennen näin jo selkälokin Ylöjärven keskustassa. Fuscus-alalajia olevaa selkälokkia on kutsuttu kaikkein suomalaisimmaksi linnuksi. Seabirds-kirja antaa sille nimen ”Baltic gull”.

Sarkkilanjärvellä oli peräti kaksi katettua tornia vähän matkan päässä toisistaan. Vastavalo oli suorastaan murhaava, mutta kukapa ei pitäisi kauniista kevätaamusta.

Vastavalosta huolimatta järveltä paikallistui uivelo. Korpeilla oli selkeästi reviiriin viittaavaa toimintaa ja harmaita hanhia liikuskeli. Kuikka lensi muuttolentoa ohi. Tornilla oli geokätkö, minkä loggasin.

Sarkkilanjärven jälkeen menimme Kyröskoskelle, jota olen pitänyt aina Kalevalassa mainittuna Hämeen Hälläpyöränä, mutta sitten huomasinkin, että epäillään, ettei se olekaan, vaan että esimerkiksi Tammerkoski olisi se. Samalla ehdotettiin, että Kaatrakoski olisi Pankakoski Lieksassa. Olen aina ajatellut, että se viittaisi Harlun koskiin. Joka tapauksessa, on outoa ajatella Kyröskosken olevan Hämettä, Se on perinteisesti ollut Kyröä, pohjoista Satakuntaa.

En nähnyt virtavästäräkkiä. Joku onnekas oli nopeasti nähnyt vilauksen siitä. Minulla on jokin virtavästäräkkikirous. En ole nähnyt virtavästäräkkiä varmaan tällä vuosisadalla ja kuitenkin olen uskomattoman monta kertaa ollut paikalla.

Kolmas Kalevalassa mainittu koski on Imatra, ja siitä ei ole kiistaa, mikä Imatra on. Onkohan sielläkin virtavästäräkki, jota minä en näe. Taitaa olla Lönnrotin tekemiä lisäyksiä kaikki.

Kyröskoskelta jatkamme Hämeenkyrön lentokentälle. Sielläkin on geokätkö, jonka loggaan nopeasti. Samassa ryhmässä on muitakin geokätköilijöitä.

Lentokentällä etsimme kulorastasta ja kangaskiurua. Kangaskiurut onnistuvat näyttäytymäänkin. Se on hyvä laji, vaikkakin sillä on laaja esiintyminen Euroopassa. Suomessa sen levinneisyys on jäänyt eteläiseksi.

Maasto Hämeenkyrön lännessä on paljolti kuivia kankaita niin kuin suurelta osalta Pohjois-Satakunnassa. Järvi-Suomi päättyy ja alkaa minusta aika pitkäveteinen alue. Mutta mitäpä minä tiedän, kun en ole täälläkään aiemmin ollut. Kangaskiurun vastakohtana alueella oli myös äänessä pohjoisen laji järripeippo.

Vesajärvellä näemme soidinpukuisia suokukkoja. Suokukkojen kanta on harventunut ja on aina ilo nähdä niitä. Koirailla on upeat puuhkat kauloillaan.

Lopuksi menemme Suodenniemelle. Tuuli on yltynyt navakaksi ja saanut linnut hiljenemään. Ei se kuitenkaan haitannut kuikkia, jotka kalastelivat järvellä. Suodenniemi kuuluu nykyisin Sastamalaan, mutta oli aiemmin oma kuntansa. En ole ennen kulkenut täällä päin Suodenniemeä.

Bussi muuttui tukalan kuumaksi ja vessakin meni epäkuntoon, joten pysähdyimme Häijäässä. Siellä oli tietysti myös geokätkö. Onkohan minulla paljonkin löytöjä Sastamalan kunnasta. No, aina on varaa kasvattaa sitä lukemaa.

Yleensä Tringan retkillä on pidetty lopuksi lajihuuto eli käyty läpi listasta nähdyt lajit ja kuinka paljon niitä suunnilleen oli missäkin. Pitkä kotimatka mahdollistaa sen hyvin. Tällä retkellä vain ilmaistiin numero, olisiko ollut 58 ja että se oli hyvin alhainen, syystä tai toisesta. Minä laskin nähneeni jotain 30 lajia. Variksia ja muita sellaisia en viitsi edes listata, koska ne ovat niin yleisiä.

Varhaisen heräämisen jälkeen olen melkoisen väsynyt. Kaupunki on täyttynyt Tappara-asuissa kulkevista lätkäfaneista. Tuossapa asia, jota en ymmärrä lainkaan.