Suomen kuollein/coolein kylä -Juupajoki

Näin sanotaan Juupajoen junaseisakkeen katoksen seinässä. Sana ”kuollein” on yliviivattu ja lukee coolein.

Juupajoki, mitä siitä tiedetään. Jos etsii esimerkiksi Työväenmuseo Werstaan listaa punaisten muistomerkeistä, niin Juupajoella ei ole mitään. Sepä erikoista. No, geokätkösivustolla käy ilmi, että Juupajoella on Lylyssä muistomerkki.

1918 Juupajoki oli vahvan punainen, eikä ottanut valkoisia vastaan ystävällisesti. Juupajoki oli myös oleellinen osa Vilppulan rintaman taustalla. Rautatie toi punaisia Lylyyn saakka, josta he jatkoivat Vilppulaan tai Väärinmajaan taistelemaan. Sitten rintama repesi Länkipohjassa ja Vilppulan taistelijat uhkasivat jäädä mottiin, niin vetäytyminen tehtiin nopeasti ja hätiköiden. Tässä vaiheessa Juupajoen alueella käytiin taisteluita sekä Lylyssä että Korkeakoskella. Korkeakoskelle oli ehätetty jo Länkipohjasta, joten motti oli jo muotoutumassa.

Punaisten muistomerkillä oleva geokätkö on ”Lylyn punaiset”

Olen käynyt yhdellä geokätköllä Juupajoella ja se oli kenkätehtaalla. Kätkö on siirtynyt jo arkistoon.

Halusin myös tutustua Juupajoen pikkukirkkoon, koskapa harrastan myös kirkkobongausta. Se olikin hieno.

Kirkolla oli kuitenkin kyltti huomattavasti tunnetummalle maamerkille eli Juupajoen rotkolle. Meninkin sitten sinne. Siellä oli, tietysti, geokätkö. Koskikaraa siellä ei ollut. Siellä on ollut koskikara ainakin 2017. En pysty asettumaan karan asemaan. Minusta rotko on hyvä paikka koskikaran sukellella, mutta koskikarat ovat eri mieltä. Eivät ne arvosta estetiikkaa.

Jäällä oli joko saukon tai minkin jäljet.

Tämä oli kiva paikka, mutta päätin jatkaa eteenpäin ja kävin työväentalon kätköllä ja vielä Cafe 58:n kätköllä.

En kuitenkaan ajatellut haaskata päivää kahvilassa, vaan lähdin eri paikkaa rotkoa. Rotko oli erittäin vaikeasti kuljettava talvella. Kylteistä sain tietää, ettei se ollut helppo edes kesällä.

Kuvittelin, että kätkö olisi ollut merkitty talvilöydettäväksi, koska edelliset kävijät olivat löytäneet sen talvella. Oikeasti jouduin kaivamaan sen esille lumesta.

Lopuksi palasin vielä katsomaan nuotiopaikkaa rotkon toisessa päässä. Juupajoen geokätkötarjonta ei ole kovin kattavaa. Rotkon alueella vallitsi hiljaisuus. Kävin vielä kirjastossa ja sain tietää, että ei siellä kesällä ole aina ollut hiljaista ja nuotiopaikkakin oli joutunut vandalismin kohteeksi.

Kun katselin rotkolaaksoon, näin ehkä saukon tai minkin jäljet jäällä, mutta jälkien jättäjää en nähnyt. Voi kuvitella, mitä kaikkea täällä näkee ja kuulee kevään tultua.

Osallistuin vielä geokätköilijöiden tapaamiseen pysäkin lähellä. Tapaamisiakaan ei olla Juupajoella montaa kertaa järjestetty. Järjestäjät olivat tulleet Laitilasta saakka ja kierrelleet Jyväskylässä ja Mikkelissä.

Juupajoella oli myös museo ja kaikki kertoo, että elämä kesällä taidekaupunki Mänttä-Vilppulan kupeessa on paljon virkeämpää kuin nyt. Mutta minä nautin kyllä kevättalven hiljaisista hetkistä.