Suomen suurin matkablogiyhteisö

Helvettiin, kulkematta lähtöruudun kautta.

Kyllä minua etukäteen varoitettiin, mikä minua kohtaa, jos ei jatkuva reissaaminen lopu. Sitä paitsi en edes osaa soittaa harppua. Teinpäs ankkalaisen karttapaikasta haun, onko Suomessa paikkaa nimeltä ”Taivas”. Eipä ole, mutta Helvetti voi kohdata matkailijaa kolmessa paikassa.

Autolla helvettiin pääsee nopeasti, mutta tänä kesänä Helvetinjärvelle on kulkenut bussi Outdoor Express. Kun asia tehdään näin helpoksi, tietysti täytyy mennä. Samalla pienenee se tasku Suomessa, missä en ole matkaillut. Sen kulmapisteet on Ruoveden kirkonkylä, Virtojen Herranen, Kihniön kirkonkylä ja Kuru. Käymättömiä kansallispuistoja minulle jäi vielä tusina: Lemmenjoen, Sallan, Oulangan, Syötteen, Koloveden, Linnansaaren, Isojärven, Puurijärven, Pyhä-Häkin, Etelä-Konneveden, Torronsuon ja Repoveden kansallispuistot. Bussimatka eteni joutuisasti paikkaan nimeltä Kankijärvi.

Tänään sattui myös olemaan päivä, jolloin yritetään geokätköilyn maailmanennätystä, eli mahdollisimman monen piti logata geokätkö tänään. Määrällä ei ollut väliä. Alkupisteellä onkin Adventure Labin lokaatio ja Adventure Lab kiertää reitin nimeltä ”Helvetistä itään”.  Tässä vaiheessa heräsi kysymys, miksi paikalla on tällainen nimi, etenkin kuin Helvetti on tullut ajatuksiin ihan toisenlaisissa paikoissa. Luontoon.fi kertoo: ”Vanha tarina kertoo, että Ruokkeen isäntä otti omin luvin Sipilän merrasta hauen. Siitä sukeutui kiivas taistelu, jota käytiin niin sanoin kuin aseinkin. Kahakan jälkeen Sipilän noita tuhisi Ruokkeen äijälle: ”Tästä Helvetinjärvestä ei tule haukia niin kauan kuin minun kynteni ovat pehmeät.” Näin tapahtuikin, ja vasta aikojen kuluttua kävi hauki seuraavan kerran kenenkään pyydykseen.” Irma Mullonen tuskin hyväksyisi tuota nimeä, vaan sanoisi vaikkapa niin, että paikat, jotka ovat olleet pyhiä ja liittyivät vanhaan uskontoon saivat papeilta hyvin epäpyhät nimet. Oli, miten oli, Helvetinjärvellä ei ole paljon asutusta ollut ikinä. Helvetinkolu on tunnettu vanhastaan ja täällä ovat vierailleet esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela ja J.L. Runeberg.

Itse Helvetinkolu oli jäänyt minulle epäselväksi, koska se on maastokohtana niin pieni. Vaikka aluetta halkoo isokin rotkolaakso, se ei ole Helvetinkolu.

Tie Helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla. ”Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät”

 

Sinne mentäessä oli vanhaa metsää, jossa saatoin kuvitella pohjantikkojen elävän, mutta kuvitelmaksi se jäi, koska en sitä nähnyt. Pohjantikkahan on kaunis, mutta sitä tapaa ikävän harvoin.

Minulle oli jäänyt geokätköltä käteen reissaaja, joka piti tiputtaa viikon sisällä toiseen geokätköön Pirkanmaalla. Sehän loi paineita sellaisen löytämiseksi, johon esine mahtuisi. Tampereella yleensä kätköt ovat pieniä PET-putkiloita. Koska bussillisen verran oli väkeä liikkeellä, niin kuljin ripeästi. Kansallispuiston alueella saa geokätköillä, mutta purkki pitää sopia Metsähallituksen kanssa. Kansallispuiston purkit usein ovat puistossa olevissa rakenteissa, niin ettei luontoa joudu kuluttamaan.

Kansallispuiston rakenteita uusitaan ja ihmisiä on järkyttänyt tieto, että Helvetinkolu suljetaan. Jotkut ovat kuvitelleet, että koko kansallispuisto suljetaan. Näin ei tietenkään ole asia.

Tämä on Helvetinkolu

Aloitanpa väärinkäsityksen korjaamisen. Aika moni, minä myös, siirtyi polulta pois ja laskeutui alas itse Helvetinkoluun. Toisin kuin kuvista näkyy, pohja ei ole tasainen, vaan viettää jyrkähkösti kohden järveä. Siellä sattui harvassa olemaan hetket, että sai olla yksin. Kivet pohjalla ovat aika heikosti kiinni ja joku saattaa laukaista varomattomuuttaan kivivyöryn, jonka alle joku toinen jää. Sinne on myös heitelty rankoja ylhäältä, mikä on ilkivaltaa.
Tunnelma oli hyvin luolamainen. Mietin, miltä siellä näyttäisi talvella. Ylhäällä oli vaikea edes nähdä rotkoa. Ellei tietäisi, sinne voisi tippua, etenkin talvella.
Rotkopa ei ylhäältä näytä hurjalta rotkolta.

Itse geokätkö oli rakenteissa, eikä sitä varten tarvinnut laskeutua rotkon pohjalle.

Helvetinkolun lähellä on näköalapaikka, joka esittelee Helvetinjärven maisemaa, eikä niinkään Helvetinkolua.

Kun olin käynyt Helvetinkolulla, laskeudun päivätuvalle ja etsin toisen geokätkön, joka oli vähän matkan päässä päivätuvasta.

Sen jälkeen jatkoin matkaa Helvetistä itään -polulla, tällä kertaa rauhallista tahtia. Adventure Labia seuraillen. Siellä ei kännykän yhteys yllättävästi toiminut kovinkaan hyvin, joten Adventure Lab vähän takkuili.

Ihailtavaa ja kaunista vanhaa metsää oli kaikkialla, myös pieniä suolänttejä. Melko tyypillistä kansallispuistomaisemaa. Elokuu vaan ei ole ehkä parasta aikaa minkään linnun havaitsemiseksi siellä.

Polulla tulee vastaan kansallispuiston viivasuora raja. Hyvä metsä jatkuu kansallispuiston jälkeenkin.

Saavun Kankimäkeen takaisin ja olen melkoisen väsynyt, kun olin patikkamatkani tehnyt helteessä. Helvetistä itään- kierroksen pituus on neljä kilometriä. Siihen ei kuulu päivätuvalla käyntiä. Pitkospuut ovat hyvässä kunnossa ja kuljin reitin pikkukengissä. Toisen kertomuksen Helvetistä itään kierroksesta voi saada Himomatkaajan Turinoita ja Kohteena Maailma -blogeista.

Kankimäessä oli esillä kanoja ja pupuja. Kanalle oli syntynyt tipu.

Paluumatkalla bussista näen läheisen strutsitilan. Strutsit juoksentelivat aitauksessaan, mutta siellä oli myös ankkoja.

Minusta on hieno homma, että kansallispuistoon ja takaisin pääsee vaivattomasti bussikyydillä suoraan Tampereelta. Aikaa jäi paikan päällä vietettäväksi noin neljä tuntia. Neljä kilometriä, neljä tuntia, aika riittää oikein hyvin.

Kyllä Orinoro oli parempi. Siellä kulkee pitkospuut pohjalla ja se on pitempi. Helvetinkolun erikoisuus on vain sen kapeus. Uhkarohkea saattaisi loikata sen yli, mutta vain kerran.

 

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin sunnuntai, 21 elokuun, 2022 at 10:33

    Jos miettii pelkkää kolua, niin olen samaa mieltä, Orinoron rotko on kyllä näyttävämpi. Helvetinjärven kansallispuistossa on kuitenkin paljon muutakin, ja harvasta paikasta Suomesta löytää yhtä vanhaa kuusimetsää kuin siellä on heti rotkon toisella puolella. Me muuten ollaan nähty pohjantikka tuolla, mutta vikkelästä tikasta ei saatu kovinkaan hääppöstä kuvaa. Täällä meidän kokemukset paikasta: https://www.matkallamissamilloinkin.com/helvetinjarven-kansallispuisto-helvetista-itaan-ja-hieman-muuallekin/

    • Reply Stacy Siivonen sunnuntai, 21 elokuun, 2022 at 17:36

      Hyvä kirjoitus! Minä sain spontaanin kuvan pohjantikasta Inarissa mäntymetsässä. Kuinkahan useasti olen pohjantikan nähnyt kuusikossa, en varmaan montaakaan kertaa. Talvinen Helvetinjärvi voisi olla kiinnostava kokemus.

  • Reply Pirkko / Meriharakka maanantai, 22 elokuun, 2022 at 10:04

    Tampereelta taisi tänä kesänä olla busseja joihinkin muihinkin kansallispuistoihin – jos olisi tie vienyt kaupunkiin, niin olisin vaikka voinut harkita niiden hyödyntämistä, sillä vaikka autolla pääsee, niin en kuitenkaan pidä pitkien matkojen ajamisesta.
    Äsken Itä-Timorissa yritin pariinkiin otteeseen kuvata kanoja tipuineen, mutta niin ne vaan niitä suojelivat, ettei oikein onnistunut 🙂

    • Reply Stacy Siivonen maanantai, 22 elokuun, 2022 at 19:22

      Seitsemiseen, mutta kun olen käynyt siellä jo kertaalleen ja on ollut vieläpä aika hyvä käynti.

  • Reply EVELIINA / REISSUKUUME maanantai, 22 elokuun, 2022 at 10:17

    Helvetinkolu oli kyllä pienoinen (kirjaimellisesti) pettymys 😀 Muistan, miten ensimmäisellä kerralla jäätiin oikein etsimään sitä – yläilmoista kun sitä ei meinannut ensin edes erottaa.

  • Reply Sari / matkalla lähelle tai kauas maanantai, 22 elokuun, 2022 at 22:44

    Oltiin tuolla vuosi sitten. Tuon koulun toinen pää on melko kivikkoinen. Itsekin luin keväällä, että sulkevat rotkon. Mielenkiintoista nyt se, etteivät sitä olleet tehneetkään.

  • Reply Nadine G / Via Per Aspera Ad Astra tiistai, 23 elokuun, 2022 at 18:04

    Monen paikan nimeen kuuluu jokin tarina, ja niitä on hauska tutkia.
    Vaikka itse en harrasta geokätköilyä, niitä on aina mielenkiintoista seurata. Moni kaverini on hurahtanut siihen. Ehkä joku kaunis päivä löydän itseni siitä joukosta vielä.

  • Reply miffas perjantai, 26 elokuun, 2022 at 19:10

    Tuo on kyllä hyvä, kun nykyään pääsee paremmin julkisilla moniin luontokohteisiin. Me oltiin Helvetinjärvellä joskus opiskeluporukalla, mutta reittiä en muista yhtään. Helvetinkolulla kyllä käytiin, mutta taidettiin kulkea jotain vähän pidempää kautta ja jos oikein muistan, takaisin päin omia polkuja suunnistajakaverin johdolla.

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    Aiemmat postaukset


    Vieraillut maat

    How many countries I visited. Create your own travel map
    I visited 24 countries of the United Nations (12.4%) out of 193.
    Create your own travel map .

    ParisRio

    ParisRio - Matka-aiheiset blogit kartalla. Yli 40 matkabloggaajan kirjoitukset maittain.

    virallinen seikkailijatar

    virallinen seikkailijatar