Suomen suurin matkablogiyhteisö

Hattulan pyhän ristin kirkko ja vähän muutakin Hattulaa

Hattula on kunta, jonka ohi ihmiset suhahtavat nopeasti kulkiessaan Tampereen ja Helsingin väliä sen suurempia ajattelematta. Ensimmäisen ja ainoan geokätköni Hattulasta löysin Aulangon eli Hämeenlinnan kaupungin rajan läheltä. Nykyisin Hattula jääkin Hämeenlinnan kainaloon, kun Kalvola eli Iittala sen toiselta puolen on yhdistynyt Hämeenlinnan kaupunkiin kapeaa käytävää pitkin. Hattulaa tunnetumpi on Parolan panssarimuseo. Parolan nimi tulee siitä, kun venäläissotilas kysyi tunnussanaa. No, en minä tiedä, mistä sen nimi oikeasti on tullut. No, Sissit-elokuvassa venäläinen vartiosotilas sanoo ”Parol? Parol?”.  Minun pitäisi tehdä periaatteellinen päätös siitä, mitä teen museoiden kanssa, joiden aihe ei kiinnosta pätkääkään. Tämä panssarimuseo on sellainen. Tällä kertaa en kuitenkaan tutustunut siihen, joten pohdinta on taas edessä uudelleen.

Heti asemalla oli geokätkö ja kun etsin sitä, niin tuli siihen muitakin kätköilijöitä, jotka löysivät sen nopeasti. Itseltäni olisi saattanut suttaantua kauan aikaa. Lähdin sitten pyörällä vähän kauemmaksi Parolasta jollekin teollisuusalueelle, missä oli lintuaiheinen kätkö.

Harvinaisen paljon teemaan sopiva

Sieltä lähdin sitten itse kirkolle parin kätkön kautta. Sinnekin oli matkaa, koska se oli taajaman toisella puolella. Kirkko oli auki ja siellä oli opas. Toki itse harrastin hakukoneen tehokäyttöä, etten rääkkäisi viatonta opasta kysymyksilläni. Tämä oli 33,3 -mitallinen kirkko, eli Pälkäneen rauniokirkolle ja Lammin kirkolle matkaa täältä on 33,3 kilometriä. Metri taas on kymmenesmiljoonasosa matkasta päiväntasaajalta pohjoisnavalle. Opas totesi, että sitten on kirkkoja, jotka näihin mittoihin ei mahdu, kuten Tyrvään kirkko. Sanoin, että kreikkalaiset jo tunsivat astrolabin käytön eli pystyivät mittaamaan pohjantähden korkeuden asteina maanpintaan nähden. Siihen opas sanoi, että se oli tunnettu vain Välimeren piirissä.

Toisin sanoen, renessanssin ihmiset toivat puunkappaleen sieltä, mutta suunnistuslaitteita eivät tuoneet. Pyhä risti oli väitteen mukaan pala Jeesuksen ristiä. Mietin, säilyykö se edes 1400 vuotta. Elävä puu kyllä säilyy. Opas sanoi, ettei se Suomen happamassa maaperässä säily, mutta kirkossa itsessäänkin on  700 vuotta vanhaa puuta. Joka tapauksessa puuta ei ole siellä, koska sen ryöstivät joko novgorodilaiset 1400-luvulla tai Kustaa Vaasa, kuitenkin se katosi jäljettömiin. Sanoin, että todennäköisesti novgorodilaiset kuulivat reliikistä ja tulivat sen takia. Opas sanoi, että oli ihan yleistä, että kirkkoja ryösteltiin.

Oma asiansa on tietysti se, etten usko koko Jeesukseen. Raamatun mukaan Jeesus epäonnistui lähes kaikessa, mutta sai aikaan uskonnon, mitä hän ei ollut tullut perustamaan, joka vielä halveksuu kaikkea, mitä hän eläissään opetti.

Ritarit käyttivät ihmisiä neulatyynyinään. Tämän on tulkittu olevan Marian seitsemän surua. Jotenkin se enemmän kuvastaa minusta naisvihaa.

Oppaan näkökanta siihen, että laatoissa oli koiran tassun painallukset oli, että se oli sen ajan huumoria. Minä en nähnyt siinä huumoria. Raamatussa suhtaudutaan negatiivisesti koiriin ja luulisi, että jos joku tahallaan muuraa koiran tassun jäljen kirkkoon, saa siitä vähintään jalkapuuta ellei sitten tule poltetuksi roviolla. Opas sanoi, että se on protestanttien tapa ajatella, mutta katolilaiset eivät nähneet asiaa niin. Samaan aikaan rakennettiin Machu Picchua ja sikäläiset kivimiehet jättivät karkean puolen piiloon ja julkisivu oli sileä. Eikö Hattulassakin olisi voitu kääntää kivi ympäri tai hioa tassun jälki pois. Käsittämätön asia. Pälkäneellähän on koiran tassu oven pielessä, mutta kirkko onkin raunioitunut.

Kirkon pihalla onkin jalkapuu. Miten onkin, että minä aina kuvittelen itseni istumaan jalkapuussa, muistumia entisistä elämistä. Minulla oli tällainen pätkä näynkaltaista muistumaa keskiajasta ollessani unessa, ehkä niitä kutsutaan kauhupainajaisiksi tai jotain. Ritarit polttivat kylän ja raastoivat minut talon alta väkisin mestattavaksi miekalla. Vuosi oli 1295. En oikein halua osallistua keskiaikatapahtumiinkaan enää. Ehkä se panssarimuseo olisi sittenkin ollut parempi.

Maastosta kätköä etsineet geokätköilijät ovat paljastuneet ulkopuoliselle, joka sitten päätti aiheuttaa ison äläkän luullessaan, että kätköilijät tekevät jotain rikollista tai luvatonta.

Koko kirkko on maalauksia pullollaan.

Minulla oli tietysti Geni.com koko ajan auki, mutta en nopeasti pystynyt löytämään ketään kirkon alle haudattua sukulaistani. Todennäköisesti ne ovat kaikki minulle jotain sukua. Olen sukua varhaisille Tawasteille, joista moni on haudatuu kirkon alle.

Kirkossa oli häätilaisuus, joten jouduin lähtemään pois. Kävin lähellä kätköllä ja siellä oli toinenkin kätköilijä. Tällä kertaa minä kuitenkin löysin purnukan ensin. Sitten pyöräilin miittipaikalle yhden kätkön kautta ja siellä oli jo tapahtuman järjestäjä, joka suositteli minulle yhtä lähikätköä, joten kävin siellä.

Purkilla.

Kätköilijätapaamisen tarjoilut. Minä olin dieetillä, en ottanut mitään.

Seuraavaksi sitten olikin aika palata asemalle, missä VR ilmoitti junien perumisesta ja muutoksista aikatauluihin. Onneksi minun junani kuitenkin oli aikataulussa. Pyörän kuljettaminen lähijunassa ei maksa ekstraa, joten näitä radanvarren kuntia on helppo ”hallita” yhdistelmällä juna ja polkupyörä.

 

 

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Terhi sunnuntai, elokuu 23, 2020 at 13:46

    Mielenkiintoinen tuo jalkapuupainajainen jos todella tuntee ahdistusta sellaisen nähtyään. Minulla on vanha takauma, se ei ole niin ahdistava, surullinen kyllä: seison korkealla vuorella ja katson laaksossa olevaa perhettäni joka minun on jätettävä.

  • Reply Paratiisireportteri tiistai, elokuu 25, 2020 at 04:01

    Edesmenneellä äidilläni oli joskus etiäisiä, eli hän näki ikäviä unia, jotka näyttivät käyvän toteen. Onneksi en perinyt samaa lahjaa 🙂 Hattula Pyhän ristin kirkko on kyllä yksi Suomen mielenkiintoisimmista kirjoista eläväisten seinämaalaustensa ansiosta.

  • Reply Paula - Viinilaakson viemää sunnuntai, elokuu 30, 2020 at 07:56

    Mielenkiintoisen näköiset nuo tarjoilut… onko tuo siis täytekakkua tuo mössö tuolla pitkon alla? Mietin vaan, että tarjoilutapaan ei ainakaan ole liiemmin panostettu.. ha ha. No, pääasia tietysti, että kätkö löytyi ja sattui vielä olemaan lintuaiheinen.

    • Reply Stacy Siivonen sunnuntai, elokuu 30, 2020 at 12:18

      Joo, oli kakkua se mössö. Se nyt ei minua haitannut, koska en syönyt kummiskana.

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    Aiemmat postaukset


    Vieraillut maat

    How many countries I have been to. Visited Countries Map Maker
    Visited 23 UN countries (11.9%) out of 193.
    Make your own visited countries map.

    ParisRio

    ParisRio - Matka-aiheiset blogit kartalla. Yli 40 matkabloggaajan kirjoitukset maittain.

    virallinen seikkailijatar

    virallinen seikkailijatar