Halsua

Halsua kuului niihin kuntiin, jossa en ollut käynyt ikinä, kuuna, milloinkana ja joka on syrjässä keskeisiltä maanteiltä Keski-Pohjanmaalla. Siispä sinne.

Oikea tapa täältä etelästä on mennä yöjunalla Kokkolaan ja lähteä sieltä pelipaikalle. Yöjunassa on makuuhytti. Jostain syystä minulla oli käsitys, että saisin alapedin, mutta junassa olikin yllätyksekseni yläpeti. Sain sen kyllä vaihdettua alapediksi toiseen hyttiin. Minua ei huvita olla apina keskellä yötä käydessäni vessassa.

Kokkolassa oli aikaa käydä tutustumassa museoalueeseen ja Pedagogioon.

Pedagogio on Suomen vanhin kaupungissa oleva ei-uskonnollinen rakennus ja sai alkunsa 1696 kouluna. Se on osa K.H. Renlundin museoaluetta, jossa on ITE-taidetta. Sitä oli myös pihalla nähtävissä. Kansantaide tuntuu olevan teemana Keski-Pohjanmaalla. Kuntien vaakunoissa on yhtä paljon kanteleita kuin Karjalan kuntien vaakunoissa, eikä ne ole siellä viittaamassa kalevalaisuuteen, vaan kansanmusiikkiin ja nimenomaisesti Kreeta Haapasaloon, joka asui usealla alueen paikkakunnalla ja soitti kannelta. Naapurimaakunnassa Haapavedellä vaikutti samaan aikaan 1800-luvulla Pasi Jääskeläinen, joka puolestaan teki kanteleita.

Pedagogio ja museo olivat Neristanin alueen liepeillä, missä oli useitakin hienoja puurakennuksia, mutta niitähän minulla on kotipuolessa Hangossa.

Lopun aikaa olin Kokkolan kirjastossa, josta osa on remontissa.

Sitten Halsualle. Jäin bussista Lehtomaantien kohdalla, josta oli noin maili töpsyteltävää leirintäalueelle. Itse asiassa 1,407 km leirintäalueen portille.

Ensin kuitenkin geokätkö. Sinne meni selkeä polku ja joutui ylittämään ojan. Toisella puolella kasvoi tukevasti nokkosia. Olin iloinen, että olin ottanut tukevammat kengät kuin lenkkarit. Kätkö löytyi kuitenkin ja Halsua uudeksi kunnaksi minulle, mistä geokätkölöytö.

Tie oli sikäli jännä, että ensimmäiset sadat metrit se oli soratie ja muuttui sitten asfaltiksi.

Joitain karavaanareita oli leirintäalueella, miksipä ei. Oikaisin suoraan konttorille, jonka löysin koiran haukunnan perusteella. Siellä oli myös Jopoja telineessä, niin ei tarvinnut kävellä loppumatkaa mökille. Jokaisen hankolaisen velvollisuus on ajaa Jopolla, nyt sitten minäkin.

Mikähän halsualaisten velvollisuus on. En tiedä, mutta Halsualla harrastetaan enemmän seksiä kuin muualla Suomessa. Entinen kaverini sanoi, että jos kunnasta haluaa jotain hyvää sanoa, niin oppii ymmärtämään Harry Potterin Malfoyn perheen ajatusmaailmaa.

Mökissä paistaa päivä sisään nurkasta. Se on kesällä itikan mentävä rako. Syksyllä ei haittaa.

Käväisen uimassa järvessä. Lämpötila on viisitoista astetta. Viikonloppuisin siellä lämmitetään sauna. Sauna olisi ollut liikaa, sillä olin melkoisen väsynyt. En ole lainkaan tottunut kävelemään.

Koska en ole tottunut kävelemään, lähden taittamaan mailin matkaa hyvissä ajoin aamulla. Kuulen punarinnan, vihervarpusen, joutsenen, kurjen, tiltaltin ja erinäisiä rastaita ja käpylintuja ja variksen ja korpin. Ehdin pysäkille ennen sadetta. Vastakkaiseen suuntaan menee bussi Kaustisille. Siitä ei ole mitään merkintää Matkahuollon sivuilla. Ei se mitään, minulla on hyvä sadeviitta. Ainoa on, että pysäkillä ei ole mitään penkkiä, niin istun sitten asfaltilla. Kun bussi tulee, siirryn Kaustisille Teboilille. Sää muuttuu erittäin sateiseksi ja vietän suuren osan päivää siellä.