Kihniö ja kissavahtina Helsingissä

Vartiosaareen oli tullut saarikätköjä, joita kerätään haastetta varten, joten lähdin niitä hakemaan reittiveneellä Hakaniemen rannasta. Itse Vartiosaaresta ei ole paljon sanottavaa, sillä sen sisämaa ei ollut mitenkään erikoista. Harmitti vain, ettei ollut maastopyörää mukana, sillä neljän kilometrin kävelyn jälkeen olin ihan poikki. Satamassa odotellessani vuorovenettä huomasin, että ihmiset pyrkivät merelle hyvin arveluttavissa kipoissa, yksi meloi venettään styrox-levyin ja toisella oli keula soutuveneessä niin pystyssä, että puolet pohjasta oli veden pinnasta irrallaan.

Sinne tullessa näkyi Laajasalossa hieno uusi graffiti Perttu Häkkisen muistolle.

Vartiosaaresta pääsin sitten pois, kun alus meni itäistä reittiä Vuosaareen. Iiluotoon oli menijöitä, se on Helsingin kaupungin työntekijöiden leikkikenttä. Nämä ovat ilmeisesti vakituisessa työssä olevia. Kun tein paskaduunia keikkalaisena kaupungille, ei minulle Iiluotoa tarjottu. Jos sanoo työtä paskaduuniksi syntyy suurempi älämölö kuin hevonpaskaduuneista. Edelliset työt ovat kyllä tarpeellisia, mutta niissä ei ole työolosuhteet eikä työehdot kunnossa. Jälkimmäiset eivät ole tarpeellisia, mutta niissä on olosuhteet kunnossa.

Kun tulin Vuosaareen, niin kyllä näkyi vastakohta. Saaristo on vakoisen, keskiluokkaisen, ehkä varakkaankin kantasuomalaisen oma teemapuisto. Ei näy diversiteetti saaristossa.

Metrossa oli kerjäläisiä ja ilmeisesti ne olivat kohdanneet ulkomaalaisen naisen, tämä huusi ”What the fuck, oh my god!”. Sitten vartijat tulivat metroon.

Seuraavana päivänä kävin Lekafesteillä Konalassa Varustelekassa.

Lekafest


Lekafestin anti minulle oli lähinnä sukat, sadeviitta ja Neuvostoliiton työn veteraani -mitali. Ansaitsen ihan hyvin mitalin, että selvisin eläkkeelle hengissä, joskaan en terveenä.

Tankki, miehistö ryömii tuollaiseen ahtaaseen koloon

Odottelin yhden sadepäivän ja lähdin Kihniöön. Juna lähtee Helsingistä 23:13 ja Parkanon asemalla se oli 3:20. Parkanon aseman vierustalla oli sellainen lämmin koppi, jonka lattialla saatoin nukkua pari tuntia ennen kuin asema avattiin. Vähän vaille seitsemän tuli bussi ja oli ajaa ohi, koska kuulemma harva tulee asemalta ikinä kyytiin.

Kaikki, jotka ovat joskus kulkeneet välin Parkano-Seinäjoki junassa, ovat olleet hetken aikaa Kihniön alueella. Se oli minullakin ainoa kokemus kunnasta.

Reitti Kihniössä.

Kihniö tuli aikoinaan kuuluisaksi Suomen perussuomalaisimpana kuntana. Siellä asuvat ovat kuulemma yhdistelmä eteläpohjalaisten ja pirkanmaalaisten huonoimpia puolia.

Jäin pois Puumilassa, jonne tulin frisbeegolfradan kautta, kuin varkain. Geokätkö löytyi nopeasti, joten Kihniö uudeksi kunnaksi geokätkökartalleni. Nyt on minulla geokätkölöytö jokaisesta Pirkanmaan kunnasta ja minusta Valkeakoski on se kunta, joka omaa parhaan annin matkailullisesti, kunhan eivät pilaa sitä kaivoksella.

Puumila


Puumilan päärakennus

Puumila on juhlatila ja siellä myydään käsitöitä, mutta nyt siellä oli remontti ja paikka oli kiinni.

Seuraava paikka oli lähellä kirkkoa ja Esinemuseoa. Esinemuseo näytti olevan kiinni, vaikkei edes ollut maanantai.



Kihniön kirkko näytti tosi vaisulta.

Näillä seuduin on myös geokätkö ja otin sen alas puusta onkivavan avulla. Sinne se myös takaisin nousi. Olin varannut vavan mukaan nimenomaisesti tätä kätköä varten.
Vapahommissa

Kun kerta aikaa oli, lähdin kävelemään keskustaan. Missähän täällä edes on keskusta, pikemminkin oli ripuloitu taloja pitkin jotain kylän raittia, apteekkikin oli jossain pellolla. Kahviloita ei ollut tai ne oli kiinni. Auki oli lähinnä hautaustoimistot.

Kylä sijaitsee järven rannalla, mutta se oli soinen ja ikävän näköinen.

Jonkinlaisen torin luona oli ruokakauppa. Kysyin, onko Kihniöllä omaa olutta. Ei ollut, eikä ollut mitään muutakaan lähiruokatuotetta sen jälkeen kun leipomo sulki, kun ei halunnut herätä aamuisin tekemään leipää. Pontikkaa oli joskus myytävänä jossain, koska Kihniö on pontikkapitäjä. Heillä kuitenkin oli höyrymakkaraa. Minusta siinä ei ollut mitään erikoista, mutta kauppiaasta se oli tosi hieno juttu. Höyrymakkaraa ei ole enää joka paikassa. En ollut edes kovin nälkäinen, joten se jäin.


Kiinni.

Wikipedia selittää Kihniön nimen näin: ”Kihniön nimen kerrotaan syntyneen siten, että pohjoisen suunnalta, Peräseinäjokea myöten, tuli kaksi uudisasukasta. Toinen jäi nykyiseen Kihniöön, mutta toinen aikoi ”kihinata” eteenpäin. Kihniöön jäänyt antoi tämän vuoksi talolleen nimen Kihinu”. Vähän sama selitys kuin Tollonjoella Karjalassa. Pitäisiköhän joskus käydä Tollonjoella. Peräseinäjoella on kylä ”Kihniä”.

Kunnassa on kuitenkin jossain joskus auki oleva kuuluisa Aitonevan turvemuseo ja Käskyvuoren näkötorni. Potentiaalisesti kiinnostavia kohteita sellaiselle, joka ei ole riippuvainen julkisesta liikenteestä.

Bussi tuli vähän myöhässä, mutta meni niin lujaa, että olin ajoissa odottamassa etelään menevää junaa, jossa sitten torkahtelin Helsinkiin saakka.

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

1 Comment

  • Reply Sini lauantai, elokuu 31, 2019 at 09:34

    Geokätköily on varmaan vienyt sinua sellaisiin paikkoihin, mihin et muuten olisi tajunnut lähteä. Olen kyllä kuullut Kihniöstä, mutta en kenestäkään, joka olisi sinne ollut tarkoituksellisesti lähdössä. 😁

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    Aiemmat postaukset


    Vieraillut maat

    How many countries I have been to. Visited Countries Map Maker
    Visited 23 UN countries (11.9%) out of 193.
    Make your own visited countries map.

    ParisRio

    ParisRio - Matka-aiheiset blogit kartalla. Yli 40 matkabloggaajan kirjoitukset maittain.