Tiedettä luontopolun varrella, Hangon lintuasema 40 vuotta

Luontopolku avattiin kuitenkin vasta hiljattain. Sinne pääsee yksinkertaisesti autolla: Ajaa Hangon läpi kääntymättä minnekään, kunnes tulee aita eteen. Julkisilla pääsee niin, että väliaikaiselta rautatieasemalta on noin kolme kilometriä polun alkuun ja kannattaa seurata radan oikealla puolella kunnes tulee sanotulle aidalle.

Polun alkuakin pääsee etenemään fillaroiden jotenkuten kartalla ylimmän P:n Ja ylemmän G:n puoleenväliin.

Ylemmän G:n lähellä on saksalaisten natsien rakennusten jäännöksiä. Parakit ovat palvelleet internointileirinä ja vankilana. Kuulemma Teija Sopanen oli aikoinaan siellä vankina. Luonnonsuojelusyistä polulla pitää pysytellä.
Nuo läntiset lahdet ovat linnustollisesti kiinnostavia ja on mahdollista tähyillä niitä muutamasta paikasta.
Polun loppupää kiertää asemarakennukset ja kulkee kivikoiden kautta eteläkärkeen. Se on suosittu paikka, koska se on Suomen mantereen virallinen eteläkärki. Kuten ilmakuvakin osoittaa, viereinen niemi menee vieläkin etelämmäksi, mutta se on suljettua sotilasaluetta. Minäkään en ole käynyt siellä, vaikka aika monessa paikassa olenkin.
Mielenkiintoinen osuus alkaa sieltä internointileirin kohdalta, mutta sitäkin ennen on kunnostettua niittyä, jossa on merkikaalta ja harvinaisia perhosia.

Ihan eteläkärjessä on Neuvostoliiton aikana rakennettuja bunkkereita. Yhden sellaisen päällä lintuaseman väki suorittaa tarkkailua, talvisin tarkkailua on auringonnoususta kaksi tuntina, muina vuodenaikoina neljä tuntia. Tämän nimi on aamuvakio. Kun päivä on tarkkailtu lintuja ja joskus osa yöstäkin, niin lopulta kasataan kaikki havainnot yhdelle lomakkeelle tilaisuudessa, jota kutsutaan iltahuudoksi.

Aatu Vattulainen

Kaikessa tässä suurtyön on tehnyt Aatu Vattulainen, joka aikoinaan periaatteessa asui lintuasemalla. Pimeinä iltoina Aatu naputteli vanhat aineistot nettiin avoimeksi dataksi, jota on hyödyntänyt esimerkiksi Jyväskylän yliopisto.


Valkoselkätikkoja on enemmän ja siksipä niitä myös Haliaksella liikkuu enemmän

Avoimesta datasta on sitten tehty käppyrä lintujen kevätmuuton aikaistumisesta, mikä kuvastaa paljon puhuttua ilmastonmuutosta ja yhdestä tavasta, kuinka eliölajit reagoivat siihen. Minä näen tuossa käppyrässä, että ilmastonmuutos on ollut pysähdyksissä koko tämän vuosituhannen, ainakaan se ei ole ollut verrannollinen ilmakehään tungetun hiilidioksidin kanssa. Jyväskylän yliopisto sitten päätteli, että kiuru on aikaistunut viikolla teollisen ajan alusta. Se on tietysti rohkea päätelmä, koska ennen kiuruja oli ainakin yhteen aikaan paljon enemmän, mikä tietää, että niitä aikaisin yrittäjiäkin oli enemmän.

Haliaksella myös rengastetaan lintuja ja kun siellä on avoimet ovet, sitä pääsee myös seuraamaan. Turhaan verkolla ei pidä olla, sillä koko kokemus verkkoon joutumisesta stressaa lintuja. Jännä juttu, että kun minä olen löytänyt rengastetun linnun Hangosta, ei se ole ikinä ollut rengastettu Haliaksella, eikä sitä olla edes nähty siellä. Linnusto muuttuu ihan viiden kilometrin matkalla. Minulla on tavoite tehdä rengaslöytö Haliaksen linnusta.
Ehkä syy on, että rengastuksia on eniten syksyllä ja syksyllä linnut sitten painuvat meren yli Põõsaspeaan Eestin Noarootsiin, eikä niitä täällä enää välttämättä tapaa ja toinen syy on se, että löydän yleensä isoja lintuja kun taas lintuasemalla useimmiten rengastetaan pieniä. Isot ovat myös pitkäikäisiä, joten ne voivat käydä Hangossa useastikin. On aina kiva lukea rengas terveestä linnusta. Täällä pyörineet naurulokit on saaneet kihlansa Kööpenhaminassa.

Uutta asemalla oli se, että ne keräävät rahaa toiminnan tukemiseksi sillä, että voi ryhtyä Hangon lintuaseman ystäväksi.  Usein siellä tehdään kesäisin talkootöitä, mutta kuten arvata saattaa, työtä on enemmän aina kuin käsipareja.

Ehkä noista 40 vuodesta olen käynyt siellä ehkä kahtenakymmenenä. Totta puhuen kun siellä ei vielä ollut tuota luontopolkua, siellä sai olla joskus ihan siunatussa rauhassa, etenkin talvisin. Olen kuitenkin anarkisti ja kannatin polun avaamista. Nyt polusta on tullut äärimmäisen suosittua ja ihmisiä virtaa kaukaakin katsomaan Suomen mantereen eteläisintä pistettä, tai toiseksi eteläisintä. En tiedä, ehkei niille ole kerrottu, ettei se ole absoluuttisesti eteläisin. Eipä Nuorgamin kivitolppakaan ole Suomen absoluuttisesti pohjoisin paikka. Siinäpä tietokilpailukysymys, kummalta on pitempi heitto absoluuttisesti pohjoisempaan tai eteläisimpään kohtaan.

Siellä on tai oli myös Hangon mukavimpiin kuuluvia pikkuisia hiekkarantoja. Hiekkarantaahan ei tuolla alueella muualla olekaan.

Hyvällä säällä näkyy Bengtskärin majakalle asti 24 kilometrin päähän.  Vajaan kuuden kilomerin päässä on Saaristomeren ankallis… kansallispuisto.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Aiemmat postaukset


Vieraillut maat

How many countries I have been to. Visited Countries Map Maker
Visited 22 UN countries (11.3%) out of 193.
Make your own visited countries map.

ParisRio

ParisRio - Matka-aiheiset blogit kartalla. Yli 40 matkabloggaajan kirjoitukset maittain.