Keski-Suomen ytimessä ja Tampesterissa

Siirryn Onnibussilla Jyväskylään ja lähden Uuraisille. Uuraisilla olen ollut useitakin kertoja, koska valtatien varrella oleva Hirvaskangas kuuluu Uuraisiin. Hirvaskangas on myös paikka, jossa Huutokauppakeisari saa myytyä mitä vaan vahvasti ylihintaan. Blogi ”Viinilaakson viemää”, kertoo enemmän tästä Suomen Sothebystä. Tänään en mene kuitenkaan sinne, vaan Uuraisten kirkonkylälle.

Uuraisten keskustaajama, kirkkokin on jossain syrjässtä, on geneerinen. Siellä on muistomerkki Keski-Suomen läänin keskipisteelle. Kukaan ei varmaan ikinä ole kaivannut tietää, missä se on, mutta se on Uuraisten kunnantalon vieressä.

 

Ilmeisesti kukaan merkittävä ei ole ikinä syntynyt Uuraisilla, että sille oltaisiin tehty patsasta keskustaan. Keskipisteeltä löytyy kätkö pienen etsimisen jälkeen ja Uurainen uudeksi kunnaksi kätkökartalle. Uuraisten keskustaan ei olla montaa kätköä tehty, ehkäpä kätköttäjänkään mielestä siellä ei ole muuta nähtävää kuin keskipiste.

Paikallisessa Matkahuollossa siirtokarjalaiset puhuvat Sortavalan seudusta ja matkoistaan sinne. Alun perin Laatokan Karjalan väkeä sijoitettiin näille seuduille, kuten Juice lauloi_ ”Äiti käveli Laatokalta Vimpeliin, sai vain rakkoja varpaisiin”.

Asiallinen bussikatos

Odotellessani bussia paikalliset mopopojat polttavat kumia asfaltilla. Siirryn Saarijärven bussiin.

Saarijärvelle mennessä Uuraisten mäkimaisemat muuttuvat järvimaisemiksi. Järvet vaihettuvat Suomenseläksi. Tie seuraa Lanneveden ja Summasen rantoja. Siellä on yllättävä nähtävyys: kivikauden kylä. Olen hyvin tietoinen kivikauden elämästä, mutta hyvä, jos asia konkretisoidaan koululaisille paremmin kuin oppikirjan piirroksin tai museokäynnein.

Saarijärvi tunnetaan lähinnä fiktiivisestä Runebergin runon Saarijärven Paavosta, joka pani leipään puolet petäjäistä. Sitä en kuitenkaan tiennyt, että runossa hän auttoi heikompiosaisia.

Alkuun menin kirkolle, missä on juuri Saarijärven Paavoa esittävä patsas. Vaikka kirkossa oli valot päällä, ovet olivat kiinni.

Kiirehdin vielä hakemaan toisen kätkön, mikä tutustutti minut Saarijärven kaupungin toriin. Saarijärvellä olin viimeksi vuonna 1982 kesäkuussa ja muistan, että silloin satoi lunta.

Saarijärvellä pitää käydä useamminkin, koska Saarijärvellä on myös Pyhän Häkin kansallispuisto. Julkisilla liikkuville se ei ole mitenkään helposti tavoitettavissa. Viisainta olisi ehkä yrittää tunkea fillari jonkin bussin kyytiin ja polkea loppumatka kansallispuistoon. Vaikka siellä kulkee rata, henkilöliikennettä ei ole.

Päivän harmauden muuttuessa pimeäksi lähden bussilla Jyväskylään. Siellä oli eräs nainen Lehtimäen opistolta ja hän kyseli kaikenlaista ja matka meni nopeasti jutellen lievästi hänen ja kuljettajan kanssa. Kun mainitsin hirvistä, niin kuljettaja sanoi, että useita lähetä-piti tilanteita on sattunut.

Jyväskylästä tullessa Tampereelle viereisellä penkkirivillä nainen teki työtä läppärillä ja näin, että oli ”huuhaa-humanismia” ja tekstissä oli Jyväskylän yliopiston logo. Jos hän olisi ollut vielä Savosta ja kuvitellut Jyväskylän olevan Suomen Ateena, kaikki olisi niin kuin kalevauva.fi:n kappaleessa ”Jyväskylä”.

Tänä yönä minulla on seuraa dormissa naisesta, joka kuorsasi, mutta onneksi sain nukuttua jonkin verran.

Lähden Tampereella ennen filmifestivaaleja parille kätkölle. Yksi on taidemuseon vieressä.

Miten ankastakin saadaan ruma. Helsinkiläiset polttivat gorillansa ja se oli ihan oikein.

Taidemuseon vieressä on Amurin työläiskorttelia. Toinen kätkö esitteleekin hieman Amurin työläisiä, mutta tutustun aiheeseen syvällisemmin. Valitettavasti itse työläiskortteli on kiinni. Sinne pitää palata sitten kun se sattuu olemaan auki.

Kun on isänpäivä, niin isoisäni isän osoite oli Kalliokatu 16 vuonna 1916. Enää ei ole koko Kalliokatua, vaan siihen on rakennettu kerrostalot päälle.  Kalliokadulla pidettiin kolmikerroksista rakennusta suurena, mutta toisaalta sitten siihen lähelle kohosi Laivayhtiön talo 1908.

Laivayhtiön talo

Kalliokatu 16 oli myös tunnettu prostituoitujen osoite. Kaupunkiin muuttaneiden naisten oli alkuun vaikea löytää työtä, mutta heistäkin suurin osa meni tehtaisiin. Mitähän työväenliikkeen naiset ajattelivat prostituoiduista joukoissaan.

Siirryin Hervantaan filmifestivaaleille, mitä on käsitelty syvällisemmin tässä blogissa.  En paljon elokuvista tiedä, mutta sen näin, että saksalaiset ja espanjalaiset tuottavat laadukkaita lyhytfilmejä joka vuosi.

Sen jälkeen siirryimme syömään läheiseen Pranzoon, jossa ei ollut teen juojille tarjolla kuin kylmää vettä.

Hervannasta poispääsy oli vaikeaa, koska valtava ratikkatyömaa oli edennyt sinne saakka, joten jouduin menemään bussilla ensialkuun väärään suuntaan, että pääsin palaamaan keskustaan. Ensin ajattelin mennä Rajaportin saunaan, mutta Rajaportin sauna oli kiinni huollon takia. Tällainen olisi pitänyt selvittää jo etukäteen. Katsoin kahta muuta saunaa, mutta ne olivat sekasaunoja, joihin vaadittiin uimapuku. Mitä se sellainen on, että saunassa on uimapuku päällä. Krisulassakin ymmärretään saunoa alasti, vaikka on sekasauna. Uimapuvussa saunominen on kyllä merkki saunakulttuurin mätänemisestä. Ei siis saunaa minulle.

Dormissa oli juttuseuraa itseäni parikymmentä vuotta vanhemmasta mummosta, mutta hän kuorsasi yöllä, enkä nukkunut kovinkaan hyvin.

Ilma oli taas harmaa ja kun koko keskusta oli niin sekaisin, ettei siellä tuntunut pääsevän mitenkään liikkumaan mihinkään, niin päätin jättää Sulkavuoren ja Nirvan toiseen kertaan. Sulkavuori on paikka, jossa eräs viinaa polttavista esivanhemmistani, siän mummon isä, oli kompuroinut kännissä ja luullut, että kuu taivaalla oli häntä hakemaan tulevan vaimon lyhty. He asuttivat Eskonperkiön torppaa. Mietin, tuleeko nämä kaikki perkiöt venäjän sanasta ”bereg”.

Sen sijaan lähdin junalla kotiin ja olin niin laiska, että menin Turun kautta. Helsingin kautta joutuu kulkemaan portaat Pasilan ja Karjaan asemilla, mutta Turun kautta kulkiessa ei ole mitään portaita. Käveleminen kun sattuu ja onnun jonkin verran. Lääkärin mukaan se johtuu siitä, että lihaksissa on kiputriggereitä ja vehnä ärsyttää sitä. Mutta kahdeksan miljardia ihmistä syö vehnää ja ainoastaan minut se panee ontumaan.

Harvoin näissä blogeissa kerron sairauksistani, mutta isänpäivän kunniaksi voin kertoa lihaskivuista. Isä kun kysyi: ”Kelle tästä voi valittaa” ja vastasi siihen itse: ”Valita vaikka Jurvan asemapäällikölle!” Turha valittaa, kukaan ei kuuntele. Hänen isänsä myös sanoi, ”ken reissuun lähtee, reissun kestäköön!”.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

5 Comments

  • Reply Niko / Finnoy Travel sunnuntai, marraskuu 18, 2018 at 13:08

    Tampereella on tiettyä tunnelmaa, jota ei esimerkiksi Helsingissä tai Turussa ole. Keskustassa voi edelleen aistia, että kyseessä on (ollut) työläisten kaupunki,

  • Reply Kohteena maailma / Rami tiistai, marraskuu 20, 2018 at 09:46

    Uurainen kuuluu kuntiin, jossa käyn yleensä kerran vuodessa ja lähden sieltä mitään näkemättä pelien jälkeen pois. Sen kyllä tiedän, että autolla Tampere Uurainen väli tarjoaa poikkeuksellisen kauniita maisemia ihan ratinkin takaa katsellessa Orivedeltä eteenpäin.

    Tuo arkkitehtuurillisesti poikkeuksellisen upean Laivurien talon historia oli tämän postauksen mielenkiintoisin osuus itselle. Onhan tuo alue muuttunut aika rajusti 1916 maisemista, joskin monen talon osalta ei välttämättä kauniinpaan suuntaan.

    Näinhän se menee, se joka reissuun lähtee se sen kestäköön.

  • Reply Virpi/Hätälasku matkablogi tiistai, marraskuu 20, 2018 at 09:52

    Mielenkiintoisia reissuja jälleen. Saarijärvi on jonkinverran tuttu paikka, tästä meiltä ajelee sinne parissa tunnissa. Pyhän Häkin kansallispuistoon itsekin olen mielinyt, viime kesänä aina kun meinasin oli liian kuuma. 😀 Josko keväällä, touko-kesäkuussa saisi reissun sinne aikaiseksi.

  • Reply Terhi lauantai, marraskuu 24, 2018 at 00:12

    Minäkin inhoan niitä Pasilan portaita, ne ovat jalkavaivaisen tuho. Vielä pahempaa jos on kantamuksia mukana. Tampere taitaa olla nykyisin pelkkää rakennustyömaata, paas jäädä odottamaan parempia aikoja.

  • Reply espanjaan lauantai, marraskuu 24, 2018 at 17:55

    Tampere on jo pari vuotta ollut pelkkää rakennustyömaata ja kaikenlaisia liikennejärjestelyjä. Viime vuonna pyöräilin siellä elokuussa, eikä kaupungilla paljon viitsinyt, piti lähteä Nokian suuntaan ja Kaupin suuntaan, sitten oli pyöräteitä.

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    Aiemmat postaukset


    Vieraillut maat

    How many countries I have been to. Visited Countries Map Maker
    Visited 23 UN countries (11.9%) out of 193.
    Make your own visited countries map.

    ParisRio

    ParisRio - Matka-aiheiset blogit kartalla. Yli 40 matkabloggaajan kirjoitukset maittain.