Suomen suurin matkablogiyhteisö

Reilutblogit vol 2 -haaste

”Sosiaalisessa mediassa on kevättalven ajan ollut menossa #ReilutBlogit vol.2 -kampanja. Kampanjan ensimmäinen osa sai alkunsa helmikuussa 2015, kun eräs suomalainen matkanjärjestäjä julkaisi Instagramissa kuvan tiikerin vieressä poseeraavasta oppaasta. Kuva aiheutti aikamoisen kohun, ja monet matkabloggaajat innostuivat kirjoittamaan blogeissaan reilusta matkailusta. Syntyi ensimmäinen ReilutBlogit-kampanja, joka taisi avata myös joidenkin matkanjärjestäjien silmiä: Aurinkomatkat ilmoitti luopuvansa aasi- ja tiikeriretkistään. Finnmatkat taas kertoi jättävänsä norsusafarit ohjelmastaan.

Tänä vuonna #ReilutBlogit vol.2 -kampanjan panivat käyntiin matkakuume.net ja Tarinoita Maailmalta -blogit.  Kampanjan tarkoituksena on ollut korostaa erityisesti matkanjärjestäjän vastuuta.” Minä puolestani nappasin haasteen Johanna Suomelan blogista.

En voi sille mitään, mutta sana ”reilu” kiristää minun hermojani. Syy siihen varmasti johtuu siitä, ettei maailma ole ollut kovin reilu minua itseäni kohtaan. Aloitankin puhumalla sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Mahdollisuus tuhota tätä planeettaa on suoraan verrannollinen pätäkkään pankissa ja minä kuulun silloin korkeintaan globaaliin keskiluokkaan omaisuuden ja sitä mukaa vallan ja vastuun keskittyessä 1%:lle. Minä olen kovin kaukana niistä kuvioista, missä kulutusjuhlia vietetään, joten joku kuluttaa minun puolestani, aina.

Minä mittasin omaa hiilijalanjälkeäni Ekotallaaja-pelissä, joka tällä hetkellä ainakin on poissa käytöstä. Minä sitten ajattelin, kun sinkkuna tuskailin asuntoni suurta kokoa, että tuossa naapurissa on melkein kokonainen talo tyhjillään, kenenkäs hiilijalanjälkeä se kasvattaa. Vaikka asuisi metsässä, joku toinen kuitenkin kuluttaa sinun puolestasi. Eikö parempi ole, että ne lämmitetyt kerrosneliöt otetaan hyötykäyttöön ja niissä asutaan.

Silloin, kun tulivuori purkautui Islannissa, lentokoneita lensi tuhkapilvessä, vaikkei ollut yhtään matkustajaa. Samoiten tuoreet kukat lentävät kotiisi Keniasta, vaikka matkustaisit itse liftaamalla. Ruoka lähikauppaan ei kuljeteta tavarapyörällä, vaan fossiilisia polttoaineita polttavalla rekalla.

Reiluus on yhteydessä kapitalismiin uskomiseen, enkä minä usko kapitalismin ratkaisevan maailman ongelmia. Kapitalismi on kuin virus. Kuluttaja ei ole kuningas, vaan kuluttaja on pikemminkin kuin jossain köyhän maan turrekohteessa, jossa pyritetään ukottamaan koko ajan. Kun ihmiset vastustavat GMO:ta, vastaus siihen ei ole GMO:sta luopuminen, vaan GMO:n salaaminen. Niinpä esimerkiksi eläinten orpokodit ovat todellisuudessa osa raakaa eläinten hyväksikäyttöä, länsimaista ihmistä vain sumutetaan uskomaan toisin.

Meillä siis ei ole edes täyttä tietoisuutta siitä, mikä on kestävää, ekologista ja eläinystävällistä.

7029528811_a516defe6d_o

Långören Hangossa.

Toinen, mikä minun hermojani kiristää on se, etten minä ole syyllinen siihen, että minut aikoinaan nussittiin tälle planeetalle ja vaikea siitä minun vanhempianikin on syyttää, sillä Rachel Carsonin teos tuskin oli heidän tyynynsä alla, Linkolan kirjoituksista nyt puhumattakaan. Sen minä olen tehnyt, ettei minulla ole lasta ja se on lopullinen päätös. Mun tyynyni alla on ollut Rachel Carsonin teos ja huomattavasti modernimpaakin kirjallisuutta. Lasten määrä ja niiden kohtalo kauhistuttaa minua joka paikassa. Minua ei voi myöskään syyttää siitä, että tässä maassa on tällainen hallitus, joka tekee vastuuttomia päätöksiä, minä en niitä äänestänyt. Demokratia antaa harhakuvan siitä, että oikeasti yksilö voisi vaikuttaa.

Siltikin, voi itse toimia reissussa niin, ettei ole idiootti. Kerrankin minun painostani on hyötyä, sillä minä ajattelen sitä jatkuvasti joka paikassa, enkä ole ajatellut, että minun olisi hyväksyttävää ratsastaa norsulla, aasilla, strutsilla tai edes hevosella. Kerran erehdyin kyllä ratsastamaan kamelilla.

Olen myöskin pohtinut eettisyyttä syödessäni liskoa ja rottaa Iquitosissa. Toisaalta työllistän paikallisia metsästäjiä, toisaalta sitten ehkäpä liskot ja rotat ovat harvinaisia. Ei se rottakaan ollut mikään viemärirotta.

Lentäminen ei ole ekologista, mutta tuskinpa maailmassa on montaakaan suurta kaupunkia, jonne ei lentämällä pääsisi. Se on, kyllä kyseisen maan virkamiehet huolehtivat, että niihin kaupunkeihin on lentoyhteys, vaikkei matkustajia olisi yhtään. Kapitalismi ei ole peli, jossa voisi voittaa.

Minulla ei ole omaa autoa, enkä ole koskenut rattiin noin 20 vuoteen. Osasyy siihen on se, että olen köyhä ja toinen syy on se, että olen tosi huono ajamaan autoa, mutta olen myös mieltynyt hitaaseen matkailuun. Nyt suunnitelmissa on ottaa fillari mukaan junaan. Se onnistuu muissa junissa paitsi Pendolinoissa. Minä en ymmärrä, miksi noita onnettomia Pendolinoja on liikenteessä.

Hotellit tietysti ovat turmiollisia ympäristölle, mutta minä harvoin yövyn hotelleissa. Harvoin on varaa sellaiseen. Joskus hostelli maksaa enemmän kuin hotelli, asia, mitä minä en pysty ymmärtämään, jolloin yövyn halvassa hotellissa. Silloinkin pyrin toimimaan ekologisesti. Kaikkein ekologisinta varmasti oli St. Paulissa, jossa yövyin viiden muun naisen kanssa ahtaassa hostellihuoneessa. Joskus yövyn laavulla tai teltassa.

En ole uinut delfiinien kanssa, sekin on epäeettistä. Kerran nuorena San Onofressa se kävi mielessä, mutta luovuin siitä, onneksi, koskapa usein delfiiniparvissa ui myös hai. Tällaisia tilanteita tulee vastaan jatkuvasti ja ehkä ainoa, mitä voi tehdä, on pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä tekee. Asia on yleensä helpompi sellaiselle, jolla ei ole massia. ”Don’t be an asshole”,  on sääntö, joka kannattaa muistaa. Useimmilla se muistuu mieleen selvin päin, mutta kännissä unohtuu. Yllättävä sosiaalinen nousu maassa, jossa eurot ovatkin arvokkaita on myös asia, joka on vaarallinen tälle periaatteelle.

Minä vältän suuria monikansallisia yrityksiä, mikäli mahdollista. Perussa se ei ole mahdollista, koska Coca Cola omistaa pulloveden. Se on aika kylmäävää ja siihen varmaan on Suomikin menossa. Riistoburgerit ovat ainoita paikkoja Suomessa, jotka ovat usein varhain aamulla tai myöhään illalla auki, joten olen joskus sortunut sellaiseen. Esimerkiksi Saksassa oli kyllä mahdollisuus syödä myös varhain aamulla.

Minä olen aina vuosittain lahjoittanut vähän rahaa trooppisen sademetsän suojeluun. Rettet den Regenwald on järjestö, josta ei tunnu netissä löytyvän pahaa sanottavaa. Sen lisäksi olen jäsen Birdlifessä ja lahjoitan vuosittain rahaa Helsingin lintutieteellisen yhdistyksen Tringan jäsenkeräyksessä.  Tykkään syödä lihaa ja kalaa, se on asia, jonka on lapsuuskodissa oppinut ja siitä on vaikea päästä irti, mutta syön harvoin kanaa ja ankkaa en ollenkaan. Tekisi mieli siirtyä syömään hyönteisravintoa, mutta sitä ei jostain kumman syystä vain ilmaannu kauppoihin. Ehkä minun tietoinen valintani on juuri se, että yövyn ekologisesti, vältän monikansallisia ja suuria yrityksiä enkä syö ankkaa ja suhtaudun liharuokiin muutenkin kriittisesti.

img006

Tänne menin bussilla – Kuurin kynnäs, Liettua. Nykyisin sinne pääsee myös lentämällä, valinta on matkailijan.

Haaste on avoin kaikille ja kertokaa kommenteissa myös omia kokemuksianne ja mietteitänne!

Joten sinä matkabloggaaja, joka et vielä ole kirjoittanut omista kokemuksistasi, kerrothan:

  1. Vanhasta muistostasi matkalta, joka näin jälkikäteen näyttää epäeettiseltä. On ihan ok muuttaa mielipiteitään ja toimintatapojaan. Sitä kutsutaan oppimiseksi ja viisastumiseksi.
  1. Yhdestä tietoisesta vastuullisesta valinnasta, jonka olet matkoillasi sen jälkeen tehnyt.

Haasta mukaan kaksi bloggaajakollegaasi haasteeseen ja kysy myös lukijoiltasi kokemuksia!

Previous Post Next Post

9 Comments

  • Reply Johanna @ Out of Office perjantai, huhtikuu 8, 2016 at 15:16

    Kiitos linkityksestä!

    Sinulla on sana hallussasi. Tämä on todellakin vaikea aihe. Reilu matkailu on pohjimmiltaan samaa kuin yrittäisi kuiskata mahdollisimman kovaa, tai kävellä mahdollisimman lujaa.

    Parhaiten matkailisimme lähtemällä jalan kotipihalta metsään ja vaeltamalla laavulle tai pystyttämällä teltan. Se olisi takuulla sekä eettistä että ekologista, mutta onko sekään sitten reilua – metsän eläimille? 🙂

    Mutta harva tyytyy pelkästään menemään metsään, vaikka sekin tekisi meille kaikille hyvää.

    • Reply ankka lauantai, huhtikuu 9, 2016 at 16:17

      …ja laavullakin kuluu puuta lämmitykseen. Minun on vaikea hallita kohtuullista puun käyttöä. Suomalaiset laavut ovat poikkeuksetta väärin rakennettuja, joten nuotio ei lämmitä oli se miten tahansa. Näin on siis tehty paloturvallisuussyistä.

  • Reply Pirkko / Meriharakka sunnuntai, huhtikuu 10, 2016 at 12:18

    Ehkä on hyvä että eettisyydestä puhutaan, mutta kyllä minusta välillä jutut menevät jo vähän överiksi, kun joku kysyy sitten huolestuneena, että voisinkohan mennä siihen tai tuohon eläintarhaan vai paheksutaanko sitä sitten? Hetken jo mietin, että jos Suomeen tulee pandoja, niin pitänee lähteä Ähtäriin niitä katsomaan, mutta eikös jos joku ehtinyt julistaa senkin jotenkin arveluttavaksi touhuksi. Jotenkin luottaisin edelleen viranomaisiin: jos pandat saa tänne tuoda niin sitten niitä saa käydä katsomassakin 🙂

    • Reply Johanna @ Out of Office sunnuntai, huhtikuu 10, 2016 at 13:38

      Tuossa pandan roudauksessa mietityttää lähinnä se, että miten ihmeessä ne ruokitaan ”oikein” jos pandan ruokavalio koostuu 99 prosenttisesti bambusta? Se kun ilmaston lämpenemisestä huolimatta kasvaa täällä meillä varsin huonosti. Olen kokeillut omassa puutarhassani, ja kahden pakkasiin menetetyn kasvin jälkeen olen valmis tunnustamaan tappioni…

  • Reply Miika ♥ Gia | matkakuume.net perjantai, huhtikuu 15, 2016 at 00:13

    Nyt oli todella kantaaottava postaus ReilutBlogit vol. 2 -kamppikseen. Ihan ensimmäisenä siis kiitos siitä.

    Tässä mennäänkin todella syväluotaaville vesille, joista voin monesta asiasta kyllä olla ihan täysin samaa mieltä. Meitä usein hämmästyttää miten vähän ihmiset haluavat miettiä niitä kaikista syvimpiä syitä, miksi silmät halutaan sulkea niin monelta asialta ja aina vaan valita se helpoin tie, vaikka ihminen eroaa nimenomaan sillä eläimestä että meille on siunattu kyky ajatella moraalisesti ja eettisesti, peukaloiden lisäksi.

    Vaikka tuossa meriharakan kommentissa viitataan siihen että jos viranomaiset jotain sallivat, se on varmasti oikein, olen sitä mieltä että juuri ne asiat pitääkin kyseenalaistaa. Kaikki ei automaattisesti ole oikein, ja monasti lait ja säädökset on tehty erilaisen tiedon ja ajattelun valossa. Kolmannessa valtakunnassa oli ihan ok lahdata ihmisiä ja käyttää heitä orjatyönä, kuten muuten on nykyäänkin vielä monessakin maassa maailmassa, mutta tekeekö se lainsäädännöstä moraalisesti oikean, vain koska asia on niin kirjattu jossain vaiheessa?

    Kuten todettua, idiootti ei tarvitse olla. Ja toivottavasti sosiaalinen oikeudenmukaisuuskin joskus toteutuu laajemmin. Onhan tämä nyt jotenkin ihan käsittämätön tilanne että varallisuus keskittyy yhdelle prosentille maailmassa.

  • Reply Tanja/Levoton matkailija perjantai, huhtikuu 15, 2016 at 09:03

    Kiva että lähdit tähän haasteeseen mukaan, näitä juttuja on ollut mielenkiintoista lukea. Reilu matkailu tosiaan on vaikea aihe, ja jokainen taitaa nähdä sen vähän eri tavoin. Itse kirjoitin omassa jutusssa lähinnä miekkavalaista ja delfiineistä; https://www.rantapallo.fi/curious0girl/2016/03/04/reilut-blogit-vol-2-tehdaan-yhdessa-hyvaa/

  • Reply Kohteena maailma / Rami perjantai, huhtikuu 15, 2016 at 20:19

    Itse tykkäsin tästä postauksesta siinä mielessä, että tässä ei ollut mitään turhaa jeesustelua mukana. Toki rehellisesti sanoen kaikilta osin en pysty lähellekään samastumaan kirjoitukseesi. Minusta upeinta kirjoituksessasi oli kohta, missä kerroit köyhänä vuosittain lahjoittavan rahaa sinulle rakkaaseen asiaan eli lintuihin. Muutenkin blogista heijastuu rakkaus lintuja kohtaan, ja kirjoitus oli kaiken kaikkiaan muita postauksiasi täydentävä.

  • Reply Juha-Petteri Kukkonen | Sirbizler.com lauantai, huhtikuu 16, 2016 at 00:41

    Se nyt on varmaan jo jokaiselle selvää, ettei elämä ole reilua kaikkia kohtaan. Muuten tämä teksti herätti vain hämmennyksen, että oletko menettänyt kiinnostuksen vaikuttaa omaan tulevaisuuteesi, vai eikä siihen voi vaikuttaa? En toki tunne sinua, joten en osaa arvioida kokonaisuutta. Törmään vaan valitettavan useasti tarinoihin livenä ja netissä, joissa oman elämän muutokset on ulkoistettu yhteiskunnalle.

  • Reply Erja/ Andalusian auringossa- ruokamatkablogi lauantai, huhtikuu 16, 2016 at 23:18

    kiitos kantaaotavasta postauksestasi – kiva lukea kerrankin vähän syvemmälle meneviä postauksia kuin niitä iänikusia ”älä ratsasta elefantilla” – juttuja. Mielenkiintoisia pohdintoja nämä ovatsaaneetaikaan varmaan monenkin päässä, silti omalla prioriteettilistallani ne ihmisoikeudet tulevat kuitenkin ennen eläinten oikeuksia (eivät toki yleensä toisensa poissulkevia)

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    Aiemmat postaukset


    Vieraillut maat

    How many countries I have been to. Visited Countries Map Maker
    Visited 23 UN countries (11.9%) out of 193.
    Make your own visited countries map.

    ParisRio

    ParisRio - Matka-aiheiset blogit kartalla. Yli 40 matkabloggaajan kirjoitukset maittain.

    virallinen seikkailijatar

    virallinen seikkailijatar