Suomen suurin matkablogiyhteisö

Kauhua ja ahdistusta Hangossa

Kun olin Uddskatanin luonnonsuojelualueella lintuasemalla miehittäjänä törmäsin ensimmäistä kertaa vankilan parakkeihin. Se tunnetaan myös naisvankilana, mutta minä en ymmärrä, miksi tätä naisaspektia pitää korostaa, koska laki on sama niin miehille kuin naisillekin. Ehkä vanginvartija voi valottaa, miten naiset ovat erilaisia vankeina kuin miehet. No, otin ränsistyneiden talojen historiasta selvää. Ensin saksalaiset sotilaat rakensivat parakkikylän jatkosodan aikana, kun sotilaita siirtyi Saksan ja Suomen välillä. Saksalaisten jälkeen se toimi muutaman vuoden internointileirinä ja sinne suljettiin liittoutuneiden vaatimuksesta Suomessa vielä oleskelevat Saksan ja Unkarin kansalaiset perheineen. Suomalaisten tulkinta oli, että myös lapset joutuivat leirille. Täysin syyttömiä ihmisiä siis pidettiin leiriolosuhteissa. Nämä ihmiset menettivät myös kotinsa Suomessa.

Nyt kävin osallistumassa kaupungintalolla kokoukseen, jossa Hangon museo ja oppaat kävivät läpi paikan historiaa. Tarkoitus on, että paikalle järjestettäisiin myöhemmin retkiä. Vankila-alue, jossa ei paljon nähtävää enää ole, on Tulliniemen kärkeen vievän suositun luontopolun puolivälissä.

1947-1963 se toimi sitten vankilana ja työleirinä ja väliin osa parakeista roihusi tulessa ja niissä oli vaarallista olla, koska ne olivat puurakennuksia ja ikkunoissa oli kalterit. Naiset tekivät räsymattoja, tekivät kankaita ja kutoivat kangaspuilla. Vankiloiden pyykit tulivat sinne ja naiset pesivät ne. Sen lisäksi naisia kuljetettiin kuorma-auton lavalla Hangon kaupunkiin esimerkiksi Mannerin konepajalle, siivoustöihin tai muihin työpisteisiin. Ylipäätään töitä tehtiin paljon.

Osa naisista oli tietysti niitä, mitä nykyään nimitetään rikolliseksi. Eräs oli tuomittu miehensä murhasta ja vapauduttuaan hän jäi asumaan Hankoon. Sen lisäksi siellä oli erinäinen joukko pikkurikollisia, esimerkiksi eräs sytytti parakin palamaan peitelläkseen omaa kavallustaan. Sen lisäksi siellä oli irtolaislain nojalla vangittuja. Irtolaislaki oli mielenkiintoinen, koska se muistuttaa niin kovasti sitä, miten kohdellaan nykyisin työttömiä. Työsiirtola oli siis edeltäjä sille, mitä nykyisin kutsutaan ”kuntouttavaksi työtoiminnaksi” sillä erotuksella, että työ selkeästi korvasi palkkatyötä. Lukemani gradun mukaan näitä kutsuttiin ”pinnareiksi” ja ”työnvieroksujiksi” vaikka osa olikin töissä joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Edellä mainittu gradu sanoo: ”Työvoimapulasta huolimatta kouluttamattomalle työvoimalle tarjottavat työpaikat olivat yleensä osa-aikaisia, lyhytkestoisia ja tilapäisluontoisia. Naiset saattoivat toimia esimerkiksi siivoojina kotiaskareiden hoidon lomassa silloin kun ehtivät. Naispuoleiset seka-, satama- ja rakennustyöläiset kohtasivat samat ongelmat – töiden kausiluontoisuus ja riippuvuus suhdannevaihteluista – kuin ammattitaidottomat miehetkin, mutta mahdollisesti vielä tuntuvammin. Naissukupuoli miellettiin työvoimareserviksi, jonka oletettiin joustavan työvoiman kysynnän ja markkinatilanteen mukaan. Naistyövoima oli työnantajille huomattavasti halvempaa kuin miehinen työvoima. Sota-aikana naisten tuntipalkat teollisuudessa olivat olleet noin 57 % miesten tuntipalkoista”.

Nämä olivat juuri niitä, joita me kunnioitamme nykyisin sodan nähneenä sukupolvena. ”Isänmaa” palkitsi ne pakkotyöllä. Vaikea uskoa, mutta irtolaislait ja pakkotyölaitokset olivat oikeasti lievennys Hitlerin Suomeenkin asti levinneille rotuopeille. Tuohon aikaan ”huonoja” naisia oli kastroitu innokkaasti, mutta kastroimislaki lieveni asteittain ja 1950-luvulla kastroitiin innokkaasti lähinnä homomiehiä ja sen jälkeen transsukupuolisia.

Muistelussa tuli esille myös Ilmajoen leiri, jossa naiset lapioivat hiekkaa Koskenkorvan tehdastyömaalta kuorma-auton lavalle ja lavassa ollut mies ei evää liikauttanut. Samoin naiset korjasivat satoa. Ilmajoen osuus vankileirien saaristossa oli tuottaa ruoka muille vankileireille.

Kun Suomi oli kurja maa tähän pula-aikaan ja naisten palkat olivat huonot eritoten, niin luonnollista oli, että rahaa tienattiin tavoin, jota lainsäätäjä ei katsonut kunnialliseksi, esimerkiksi prostituutiolla. Kun Hangon leirillä oli naisia ja viereisellä miinanraivaajien sotilastukikohdalla oli miehiä, tapahtui näiden kanssa seksiä. Kun naiset olivat toisilleen kateellisia, kohtaamiset johtivat ilmiantoihin ja ilmiannetut miehet saivat rangaistuksen.

Minun pitää myöhemmin mennä katsomaan, mitä siellä tapahtuu näiden parakkien jäänteiden kanssa. Ne ovat päässeet luvattoman huonoon kuntoon, suurin osa on romahtanut. Minusta tämä on paljon mielenkiintoisempaa historiaa kuin jokin Mannerheim. Miksi koulun historiantunnilla ei puhuttu mitään irtolaislaista.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

3 Comments

  • Reply jop tiistai, 27 kesäkuun, 2017 at 19:25

    Hyvä. Olin Tulliniemen turistina 26.6-17. EI Ole liikaa tietoja ”naisten tösiirtolasta” . Onko koskaan toteutettu kiertokäyntiä yleisölle. Itse tein kuvauskierroksen romahtavien rakennusten sisälle. Viime hetket menossa. Tarkoituksellisesti annetaan jälkien hävitä. Kas kun rakennuksia on mahdoton enää kunnostaa, mutta ehkä voi rakentaa jotain joskus, kun savu hälvenee.

  • Reply j.ihatsu perjantai, 9 lokakuun, 2020 at 12:46

    Asuin Hankoniemellä. Naisvankeja tulivat 50-luvulla nostamaan pyydettäessä perunoita läheisen kartanon mailta. Tuntuivat ahkerilta. Kyllähän siinä lapsena sai kuulla ensimmäisiä kunnon kiroiluja pellon reunalla katsellessa nostoa.
    Tällainen lapsimuisto jäi mieleeni.

  • Reply Stacy Siivonen maanantai, 12 lokakuun, 2020 at 10:22

    Se siitä teoriastani, että ihmiset ovat ahkeria silloin, kun se hyödyttää heitä itseään ja laiskoja silloin, kun ei hyödytä. Kiinnostava yksityiskohta sinulla.

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    Aiemmat postaukset


    Vieraillut maat

    How many countries I visited. Create your own travel map
    I visited 24 countries of the United Nations (12.4%) out of 193.
    Create your own travel map .

    ParisRio

    ParisRio - Matka-aiheiset blogit kartalla. Yli 40 matkabloggaajan kirjoitukset maittain.

    virallinen seikkailijatar

    virallinen seikkailijatar