Browsing Tag

kahvila Melissa

Kahvilla Karhulassa

Kotkaan muuttaessani tiesin, että täällä on iso valtakunnallisen ketjun leipomo, ja mietin haikeita hyvästejä Oulun kahviloille heittäessäni, onko tästedes tyydyttävä nakertamaan ruispalan kulmaa kotona. Onneksi kävi nopeasti ilmi, että voi valita sisätiloja ja torikahviloita jokseenkin mielin määrin.

Yksi kestosuosikki on Melissa, välillä Sitruunamelissan nimisenä toiminut kahvila ja leipomo puolen kilometrin päässä kotoa. Toripäivinä tulee istuskeltua siinä. Jos kaipaa talvisin lämmikettä, useista teelaaduista voi valita ison pressopannullisen haudutettavaa juomaa, josta riittää vaikka kaverin kanssa jaettavaksi.

Hyväntuulinsen palvelun kahvila Melissa Kotkan Karhulassa leipoo omat tuotteensa ja herkkujen taso säilyy vuodesta toiseen.

Nykyään pääsee verkkoonkin. Salasanan saa kysäisemällä, joten yhteydessä on suojausta. Vielä taannoin esillä oli viaton kyltti: ”Meillä ei oo Wi-Fiä, jutelkaa toistenne kanssa!” Sorinaa piisaakin, sillä paikka on varsinkin toripäivinä jokseenkin täynnä.

Myös kahvilan väki juttelee asiakkaidensa kanssa. Omistajapariskunnalla on baristan koulutus, ja isännältä olen oppinut, miksei ulkomaanmatkalle kannata ottaa kahvinporoja mukaan saadakseen samanlaista kahvia kuin kotona. Samanlaista siitä ei tule, koska kahvi on jauhettu täkäläiseen veteen sopivaksi niin, että kuuma vesi suodattuu viidessä minuutissa annoksen läpi. Kun veden kovuus on toinen, makukin muuttuu.

Aurajuustosalaatti. Lounaslistalla on myös keittoa, pastaa, leikkeitä.

Useimmiten mutustan kanelikierrettä. Se on niiiiiiiiiin herkku, mehevä ja rapea yhtä aikaa, kuin munkin ja wienerin yhdistelmä.

Lounastakin on tarjolla, ja maistoin viimeksi aurajuustosalaattia. Se oli hedelmäinen ja pähkinäinen herkku ja niin runsas, että katelautanen (aika harvinainen nykyään, vai mitä?) oli tosiaan tarpeen. Mukavaa, kun on jokin paikka, missä laatuun voi luottaa vuodesta toiseen. Ettei siis taso muutu kehnommaksi bisneksen vakiintummisen myötä.

Silloin tällöin vaihtuva sisustus on aina viihtyisä.

Melissan ilme muuttuu ajoittain, mutta sisustus on aina viihtyisä ja hyvän maun mukainen. Ulkosalla on muutama pöytä, ja kun tallustat kadun yli torille, Melissan herkkuja saa myös vaunusta. Maista lihistä, se on kuumaa ja mausteista, tai testaa posso.

Ai mikä posso? Paikallinen munkkiherkku, jota ei kutsuta munkkipossuksi ja se on muiden kaupunkien kavereitaan laihempikin. Littana ja rapea hillotäytteinen herkku syödään lämpimänä. Kannattaa maistaa. Minustakin tuli paikallisen perinteen kannattaja kertalaakista.

Melissan Facebook-sivut.

Minut löydät Instagramista nimellä @ananastogo.

 

Tämänkertainen kirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, joka yhdistää matkailon ja matkailutiedon jakamisen Instagramissa. Ideasta vastaavat Skimbaco, Muru Mou ja Travellover. Jos sinulla on Instagram-tili, voi osallistua, oletpa bloggaaja tai et.