Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Japani

Instagram on matkailoa – japanilainen kesä Helsingissä

Pidätkö sienistä? Maittaisivatko nämä suklaasienet?

Onko teillä paljon Instagram-tuttuja, jotka olette tavanneet kasvotusten? Minulle japanilainen Mayumi on ihminen, jonka kanssa löysimme toisemme IG-tykkäysten ja yhteisten seurattavien kautta.

Mikä ilo, kun kuulin japanilaisen olevan tulossa Suomeen kesällä 2017! Olin kuullut hänen käsityöharrasteestaan ja että hän oli oppinut tekemään pirtanauhaa… Tämä ei olisi ensimmäinen Suomen-vierailu, ja aikaa olisi koko kesä.

Suunnittelimme tapaamista. Millaisen yksityisen opaskierroksen laatisin? Mitä omia rakkaita kolojani näyttäisin hänelle Helsingissä? Mistä hän pitäisi?

 

 

Rikhardinkadun kirjasto on minulle lepopaikka, vaikkei Helsingin vilinä niin haittaisikaan.

 

Rikhardinkadun kirjasto

 

IG-tutut Mayumi ja Anna Rikun kesäpihalla

Muistattekin jo, että luuhaan kirjastoissa ja kirjakaupoissa, missä olenkin. Rikhardinkadun kirjaston vanhan rakennuksen tunnelma kirjatorneineen ja taidelainaamoineen kiehtoo minua vuodesta toiseen, ja vaikka Helsinki ei ehkä japanilaiselle vilinäkaupunki olekaan, ystäväni piti onneksi interiööristä.

Minulle uutta oli kirjaston sisäpiha, kesäpiha. Harmi, että oli kiiruhdettava sovittuun tapaamiseen enkä ehtinyt ottaa selkoa, miksi siellä alettiin touhuta vohvelirautojen kanssa.

 

Lounaalla Qulmassa, Mariankatu 13.

Tahtoisin opastaa kaikki sopansyöntiin Qulmaan. Mariankadun lounasravintolaa isännöi sydämellinen, iloa ja intoa pursuava soppasankari, jonka The Helsinki Book  on ilmestymäisillään tai jo ilmestynyt muuten myös japaniksi.

Tuntui, että Mayumin kanssa yhteinen sävel löytyi helposti, ja hän piti aidosti kohteista, joihin hänet halusin viedä. Paljon hän toki oli ehtinyt nähdä ja kokea myös omin päin. Mutta onnistuin esittelemään muutaman uudenkin, ja se oli ilonaihe. Ehkö opin tämän myötä myös opastaitoja? Rohkenen ruveta markkinoimaan parisrio.comin paikallisoppaan pestiäni, joka on vielä hyvin satunnainen?

 

Toisen tapaamiskertamme lounas Kiilassa. Hampurilaistesti.

Riehuttuani kesän ties missä reissussa olin hiukkasen naatti toisena tapaamispäivänämme. Niinpä ystäväni ehdotti, että vietetään leppoisa päivä, ja me käveleskelimme ja istuksimme jutellen. Suloista!

Poikkesimme legendaariseen Kluuvikadun Fazerin kahvilaan ja löysimme uusimman matkasuklaamaun. Kupolin alla kannattaa piipahtaa, vaikka uudessa vierailukeskuksessa olisikin käyty. Istuimme Esplanadin puistossa ja opin muutaman sanan, joka kuulostaa samalta japaniksi kuin suomeksi mutta tarkoittaa ihan muuta.

Kohdalle osuvia japanilaisia kiusaan myös haiku- ja tankakyselyilläni. Onko se elävää perinnettä yhä, samalla tavalla kuin kalevalamitta minkä vain arkisen ilmaisun rytminä suomessa? (Älä itke, lapsikulta, äiti antaa juustoleivän.) Vai onko se kutistunut keväiseksi sammakon pulpahdukseksi, joka kaikkien on pakko oppia koulussa?

Minulle Maymiin tutustuminen ja tapaamiset omissa maisemissani olivat mukava väläys Instagramin mahdollistamaa matkailun harrastajien yhteisöä ja sen merkitystä. Tuumin alkukesästä popomiittiä, ja vaikka se jäikin nyt järjestämättä, idea vahvistui. Ehkä joskus, jossain, isommalla IG-tuttujen porukalla.

Tämä kirjoitus on osa #IGTravelThursday-kampanjaa. Kuvituksena on vain Instagramissa käytettyjä kuvia, eikä lokakuussa ollut yhteistä, annettua teemaa. Kampanjan vastaavina Suomessa ovat Vagabonda ja Travellover.

Minuthan löydät Instagram-tunnuksen ananastogo takaa.