Tätä postausta olen suunnitellut jo kauan, ja vihdoin aloin vääntämään sitä! Sillä kenelläpä olisi paremmat rappeninvenytysvinkit yhteen maailman kalleimmista kaupungeista kuin parikymppisellä au pairilla. Tietty vaihtaritkin kitkuttelevat inhottavan pienellä rahasummalla, mutta kyllä Erasmus-tuen taso on Sveitsissä muutaman satkun auppipalkkaani parempi. Tämä kieli poskessa väännetty nippelitietopankki on hyödyllinen kaikille köyhille – tai vain piheille – idiooteille, jotka haluavat väkisin tulla vähällä rahalla toimeen porhojen Zürichissä. Sellaisille kuin minä. Enjoy! (Muutamasta ensimmäisestä kuvasta krediitit Maaritille, lopuista minulle muahhah).
Liikkuminen ja päänähtävyydet
Joukkoliikenne on kallista kuin mikä ilman Halbtax-korttia, joka löytyy jokaisen pitkäaikaisemman Sveisin-eläjän taskusta. Kannattavinta lienee ostaa päiväkortti, joka maksaa noin 10-14 frangia riippuen siitä, mitä vyöhykkeitä tarvitsee. Lähes jokaisella pysäkille on automaatti, jonka kitaan kelpaavat niin kortit, setelit kuin kolikotkin ja kielivaihtoehtojakin on muistaakseni neljä, englanti mukaanluettuna. Jos sinun pitää vain mennä lyhyt matka kymppivyöhykkeen sisällä, kannattaa tsekata short-distance-lippu. Se maksaa huomattavasti vähemmän kuin tavallinen kertamatka.
Hammasratasjunat kuuluvat kaupungin julkisten pariin! Sellaisia ovat muun muassa kuuluisa Polybahn, jolla pääsee yliopistolle, sekä Seilbahn Rigiblick, josta nimensä mukaisesti näkee Rigi-vuorelle (ja kaikille muillekin sen Alppien kolkan vuorille) asti. Rigiblickistä pääsee myös vaeltelemaan Zürichbergin metsiin!
Pyöriä saa lainattua 20 frangin panttia vastaan pääasemalta. Pantin saa takaisin, mikäli menopelin palauttaa samana päivänä iltaan mennessä. Mikäli sen pitää yön yli, jokainen vuorokausi maksaa 5 frangia. Todella hyvä vaihtoehto julkisilla kulkemiselle! Sveitsissä liikenne on todella ystävällistä, sujuvaa ja kevyen liikenteen huomioon ottavaa, eli sekaan todellakin uskaltaa pujahtaa.
Grossmünsterin torniin pääsee kiikkumaan neljällä frangilla, opiskelijat kahdella, ja näköala on kyllä huikaiseva. Mikäli haluaa hieman vaatimattomamman näköalan mutta ilmaiseksi, Polybahnin terassi on siihen mahtava! Sieltä löytyy myös mukavia penkkejä ja muureja, joilla istuskella ja ihmetellä Sveitsin somuutta.
Museoista ainakin Kunsthaus on keskiviikkoisin täysin ilmainen ja mikä ihmeellisintä, ei edes täynnä noina siunattuina päivinä! Mikäli mielii ihailemaan dadaismin klassikoita, Picassoa tai Gauguinia ja kumppaneita, kannattaa viettää muutama tunti harmaassa betonilaatikossa. Landesmuseum maksaa alle kympin, mutta on todellakin investoinnin arvoinen.
Uetlibergille ei todellakaan kannata mennä junalla! Se on pirun kallis, koska se menee monen vyöhykkeen läpi. Pari ratikkalinjaa (olikohan 13 ja 17) päättyvät Albisgütli-nimiseen puistikkoon, josta lähtee mäen päälle noin parin kilometrin reitti. Nousu on melkoisen tiukkaa, mutta tuleepahan ainakin treenattua pebaa! Päällä ei ole mitään järkeä maksaa kahta frangia näköalatorniin kiikkumisesta: näkymissä ei ole mitään havaittavaa eroa 870 metristä tai 900 metristä.
Ilmaiset lystit Uimapaikat ovat yksi Zürichin ja koko Sveitsin kuuluisuuksista. Matkaoppaat rummuttavat maksullisia badeja, mutta järveen voi pulahtaa ihan mistä vain. Oikeasti. Lempparipaikkani oli Lettenin ilmaisbadi, jossa on tavaralokerot, pukuhuoneet, vessat ja aurinkotuoleja. Nuoret vaeltavat usein Lettenin padolta noin kilometrin päähän keskustaa kohti sinistä kävelysiltaa Dynamo-nuorisotalon vieressä. Hyppy sillankaiteelle ja siitä alas – ihan parasta! Luonnonvedet olivat kesällä 25 asteen paremmalla puolella ja puhtaita kuin mitkä. Joutsenet tosin haluavat joskus tehdä vähän liiankin läheistä tuttavuutta, mutta hei, elämys sekin!
Kasvitieteellinen puutarha on paitsi upea ja hyvin hoidettu, myös maksuton! En osaa neuvoa, miten sinne pääsee, koska nyt koko Bellevuen alue on valtavassa liikenneremontissa ja linjat kulkevat miten sattuu. Puutarhassa on muun muassa ihana, iso piknik-nurtsi, kolme jättikokoista kasvihuonetta akvaarioineen, chilikokoelma ja lummelampi.
Vaelluspolkuja löytyy kaupunkialueeltakin! Edellä mainitun Uetlibergin lisäksi ainakin Adlibergille sekä Zürichbergille pääsee tassuttelemaan luonnossa. Saatat päästä näkemään somia pikku bambeja, mäyränlylleröitä ja muita metsän otuksia. Ainakin jättikokoisia etanoita ja kotiloita mönkii poluilla joka puolella – kannattaa katsoa, mihin astuu! Adlisbergin huipun lähellä on myös ilmainen, upea, vanha puinen näköalatorni, joka kohoaa valtavien puiden latvusten yläpuolelle ja tarjoaa huikeat Alppinäkymät. Adlisbergille kiipeäminen ei ole ihan niin tuskaista kuin Uetlibergille, joten tämä on mukava eikä liian rasittava vaihtoehto peruskuntoilijalle. Poluilla on myös pikku kuntoilupuistoja, laavuja sekä infotauluja.
Ulkoilmakirppiksiä järjestetään lauantaiaamupäivisin ainakin Bürkliplatzilla ja Helvetiaplatzilla, joista jälkimmäinen on mielestäni suurempi, parempi ja kenties edullisempikin. Onnistuin nappaamaan kesällä sadanviidenkympin nahkaballerinat vitosella! Harmi vain, että ne hiersivät pari kuukautta aina kantapäät rakoille, kunnes kovetin nahkani.
Juomavettä ja vessoja on lähes jokaisessa puistikossa tai aukioilla, ja niitä käyttävät ihan kaikki. Julkiset vessat kuulostavat ideana aika ällöttävältä, mutta ne ovat todella siistejä ja hyvin huollettuja – ja Suomessa valmistettuja ;) Vettä ei todellakaan kannata ostaa, sillä hanoja solisee ihan joka paikassa. Kuriositeettina mainittakoon päärautatieaseman kammottava ”taidehana”, jossa kerubinomainen poikalapsi pitelee hyppysissään ilkeännäköistä krokotiilia. Krokotiilia. 
Syömiset ja juomiset
Halpaahan itsensä ravitseminen ei Zürichissä ole, siitä ei pääse mihinkään. Tässä kuitenkin muutama vinkki, jolla et tule ihan niin nyljetyksi kuin muuten ehkä kävisi.
Manor-tavaratalon ravintola kauppakeskuksen ylimmässä kerroksessa on ilahduttavan kohtuuhintainen ja vieläpä laadukaskin. Tai ainakin minulle tarpeeksi laadukas. Kahvin ja kahvileivän saa vitosella, kun taas missä tahansa muualla summalla ei saisi edes sumppia. Sitä paitsi Manorassa on terassi, jolta voi kurkkia Bahnhofstrassen vilinää.
ETH-yliopiston baari Polyterassen alatasanteella on oikeasti Suomen hinnoissa! Sinne kannattaa pistäytyä tuopposelle tai kahvikupposelle. Eikä niissäkään näköaloissa ole valittamista.
Vanhan kaupungin Tschingggistä saa edullista ja herkullista pastaa sekä muita italialaistyyppisiä herkkuja. Ja sen noutoboksit ovat niin söpöjäkin!
Alkoholin nauttimisesta vinkkaisin vain, että älä tee sitä baarissa. Viinipullo maksaa edullisimmillaan alle pari frangia kaupassa, mutta baarissa sen hinta kaksikymmenkertaistuu. Kesäiltoina oli mukavaa vain istuskella järvenrannassa herkullinen keskieurooppalainen olut kourassa.
Useimmat klubit vaativat pelkästä sisäänpääsystä 25-40 frangia, ellei onnistu pääsemään kutsuvieraslistalle. Chuchli am Wasser -niminen vaihtoehtomusiikin baari tarjoaa joskus livekeikkoja ilmaiseksi. Todellista plussaa siitä, että voi uida joessa ja kuunnella keikkaa samaan aikaan!
Ruokakaupoista edullisin on mielestäni Migros. Mutta halpa ei tosiaan ole sekään, paitsi mehujäät! Heheh. Kannattaa muistaa, ettei Migroksesta saa alkoholia lainkaan.
Älkää ihmeessä jättäkö Zürichiä reilillä tai muulla reissulla väliin vain kalleutensa vuoksi! Parinkympin päiväbudjetilla saa jo loihdittua loistavan piknikin, urheiltua, turisteiltua ja sivistettyä itseään.
