Suomen suurin matkablogiyhteisö
Yleinen

Kymmenen vaatimatonta reissu-unelmaa

3.3.2019

Kerran poistuin kotoa-blogin Noora haastoi minut listaamaan kymmenen matka-aiheista unelmaa jo jonkin aikaa kiertäneen, Kohteena maailmasta lähteneen haasteen mukaisesti.

Minun on ollut tarkoitus koostaa ajatuksia aiheesta jo aiemminkin, mutta menee se näinkin: viime aikoina matkailu ei ole kiinnostanut minua.

Elämässä on ollut niin paljon isoja muutoksia lyhyen ajan sisällä, että paras matka on suuntautunut vaikkapa jokirantaan iltalenkille tai lähikahvilaan sunnuntaibrunssille. Jospa virallisen kevään alkamisen myötä nyt meininki sekä pääkopan sisällä että sen ulkopuolella rauhoittuisi niin, että olisi energiaa muuhunkin kuin arjessa sompailuun. Tänään siivosin kämpän katosta lattiaan, vaihdoin pinkit lakanat sänkyyn ja ostin kuutta eri sorttia vihanneksia. Aurinko paistoi, saattoi kävellä lähikauppaan takki auki.

Matkailun mielekkyydessä on erityisesti mietityttänyt ympäristöystävällisyys. Millainen pienen budjetin reissuilu tekisi vähiten haittaa ilmastolle ja paikallisille? Koska en ole löytänyt vastauksia kysymykseen, olen suunnannut harvat retkuilut viime aikoina vain lähes välttämättömiin kohteisiin: perheen ja ystävien luokse. Vaikka kylläpä siitäkin hiilidioksidia ilmakehään tupruaa.  Lukukausi lähenee onneksi loppuaan, ja sen jälkeen pienimuotoinen reissuhana voi alkaa tiputella. Olen vasta muotoilemassa omanlaistani seikkailutapaa, joka tuottaisi mahdollisimman paljon iloa ja vähän harmia pienellä vaivalla. Tässä siis vaatimattoman skaalan matkahaaveitani, jotka on myös melko helppo toteuttaa!

1. Paikka: Triglav

Slovenian korkein huippu olisi kyllä teoriassa ihan saavutettavissa, mutta kolme vuotta sitten ensimmäinen yrityksemme meni mönkään jo lähtöviivalla. Sloveniaan oli ennustettu armotonta ukkosmyrskyä, joten jätimme koko reissun välistä ja jäimme Wieniin kaljoittelemaan (mitäpä sitä vaihtarielämää sensuroimaan).  En edes tiedä miksi, mutta haluaisin rämpiä Triglavin huipulle via ferrataa pitkin ja ottaa kliseisiä auringonnousukuvia. Triglav ei suinkaan ole saavuttamattomissa, sillä sinne ajaa nykyisestä asuinkaupungista Budapestistä 5-6 tuntia, ja tulevasta majapaikasta Wienistä suunnilleen saman verran.

2. Tapahtuma: Wiener Weinwandertag

Kiitos herra Orbánin, joudumme siirtymään Wieniin ensi syksynä. Voi ei – lempikaupunkiini! Tervetuloa siis vaellukset, viini ja, no, viinivaellukset. Wienin kaupunki järjestää virallisen viinivaellusviikonlopun syyskuun loppupuolella, ja olemme jo luvanneet pyhästi luokkalaisten kanssa suuntaavamme sinne. Syyskuun vielä korventavaa auringonpaistetta, Tonavan hiljainen virtaus alhaalla laaksossa, yrttilimsan logoilla koristellut puiset lekottelutuolit ja alle kahden euron riesling-lasilliset – bitte schön!

3. Kotimaan kohde: Balaton/Kevo

Koska olen suomalainen, joka ei asu Suomessa, sisällytin tähän kohtaan kaksi paikkaa. Täällä Unkarissa haluaisin – ei, vaan aion – lähteä huhtikuussa Balatonille telttailemaan ja kenties vähän kiipeilemään ja melomaan. En ole vielä käynyt, ja ilmeisesti niin kuuluisi Unkarissa asuvana toimia. Kotikonnuilla Ylä-Lapissa puolestaan on vieläkin heittämättä Kevon kanjonin vaellus. Epäkohta on korjattava, ja jos olen oikein reippaalla päällä, voisin lisätä Kevoon twistiä taittamalla jonkin etapin yöaikaan. Ikävä keskiyön aurinkoa!

4. Kaupunki: Berliini

Olen kulkenut Berliinin läpi monia kertoja matkalla Leipzigiin tai sieltä pois, mutta en ole kertaakaan pysähtynyt matkan varrella. Näkemättä on muurinpätkät, Alexanderplatz, Tempelhof, vege-Bratwurstit ja hämyisät kuppilat. Jonain kertana kyllä vähän jarrutan vauhtia ja kuljailen Saksan pääkaupungin katuja vaikka edes muutaman tunnin verran. Tätä odotellessa katselen Dogs of Berliniä ja kuolailen viiksekkäitä miekkosia.

5. Maa: Georgia

Anteeksi Noora, mutta näin se vaan on! Siitä lähtien, kun näin Ville Haapasalon melkein pyörtyvän pienlentokoneessa Kaukasus-vuorten yllä, on mielessä kummitellut tuo juustotäytteisten leipäsien ja vihreiden rinteiden luvattu maa. Georgian kieli näyttää haltiakirjoitukselta, teillä on kuulemma enemmän kuoppia kuin asfalttia ja telttailukin on laillista. Vaellusreissusta on haaveiltu, mutta alkusyksy näyttää, toteutuvatko kovat puheet. Sitä ennen yhdistän matkahaaveet ja saksanharjoittelut tällä tavoin.

6. Saari: Bocas del Toro

Tässä listan ensimmäinen ja ainoa haave, joka ei ole oikeasti suunnitelmissa. Vietin Bocasissa pari vuotta sitten kaksi aivan ihanaa, lytkeää viikkoa: snorklailin, luin kirjaa perunajauhohiekkarannalla (läiskien hietakärpäsiä), pyöräilin pusikossa laiskiaisia bongaillen, tanssasin suoraan mereen ja juoksentelin pitkin koralliatollia. Jos joskus tahdon mennä riippumattoon nollaamaan, voisin hyvin palata Bocasiin.

Majoituimme meren ylle kyhätyssä hökkelissä, ja makuuhuoneen lattialautojen raoista näkyi loiskuva Karibianmeri.

7. Extreme: Ulkokiipeilemään

Kuten varmaan jokainen haasteeseen tarttunut bloggaaja on sanonut, extreme tarkoittaa jokaiselle ihan eri asiaa. Minulle tulee extremestä mieleen tyhmänrohkeus ja vaarallisuus: sellainen temppu, jonka voisi ihan hyvin jättää tekemättä ja pysyä turvassa. Ehkä termin voi kuitenkin ymmärtää myös rajojensa ja itsensä ylittämisenä. Siinä tapauksessa myönnän, että todella haluan siirtyä oikeille kallioille sen sijaan, että vain hinkkaisin sisähallien seiniä. Kenties täällä Unkarissa, kenties Saksassa, kenties Itävallassa, mutta kylmä kivi kutsuu.

8. Majoitusmuoto: Taivasalla

Tämä ei ehkä ole niinkään toive, vaan käytännön pakko: useimmissa alppimaissa telttailu on yleisesti kielletty, mutta maastossa levähtäminen ei. Uskoisin, että tulevaisuus on tuomassa tullessaan kiipeily/vaellus/metsäbile-aiheista rymyämistä luonnon helmassa, joten eipä tässä kai auta kuin loiskaista punkkimyrkkyä kaulaan, levittää makuualusta rantahiekalle ja toivoa, että tähtitaivas olisi vaivan arvoinen. Sitä paitsi telttailu ja laavussa tai veneessä nukkuminen ovat jo sen verran syvällä mukavuusalueella, että kai sieltä on kömmittävä ulos.

9. Luontokohde: Tatra-vuoret

Tatrallekin on pitänyt joutaa jo vuosikaudet, mutta enpä ole vain saanut aikaiseksi. Slovakiassa houkuttelisivat korkeat kuuset, vähän tallatut polut ja kuulemma huonosti vuorille oloon valmistautuneet tsekkituristit. Itään on aina hyvä suunnata!

10. Ruokamatkakohde: Itävalta

Tämä lista voisi olla joko viihdyttävä tai sitten realistinen, ja valitsin jälkimmäisen. Mutta kun Itävalta nyt vaan tarjoilee kaikkea sellaista, jota olen kaivannut loputtomiin! Ja ihan kohta pääsen valitsemaan lähikaupasta juuri sitä Emmental-juustoa, jota mieli tekee! Aion nautiskella ainakin seuraavia tuotteita: Almdudler, Stiegl, Edelweiss, Sturm, Sacher-kakku, Praterin metroaseman vegaanipaikan falafel-wrap, Kaiserschmarrn, omenastruudeli, vege-Schnitzel, Spinatspätzle ja alkusyksyn mehukkaat aprikoosit. Prost ja Guten Appetit!

En haasta nyt ketään, koska suurin osa on tämän haasteen jo rustannut. Tehköön kuka haluaa!

Onko kevätaurinko jo herättänyt sinut haaveilemaan tulevista seikkailuista vai haluaisitko kääntää kylkeä ja jatkaa talviunia? 

Kuvat Leipzigin Fockeberg-mäeltä, jolta ihailimme kevään ensimmäistä auringonlaskua.

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Minna 4.3.2019 at 13:46

    Oi kyllä! Tatrat ja Triglav kiinnostaa! Kävin pari kesää sitten päiväretkellä Triglavin alueella, vesiputouksia katsomassa jne, paikka oli aivan ihanaa seutua nimen omaan maltillisempiin vuoriseikkailuihin. Tatroille puolestaan kiinnostaisi matkustaa maata pitkin, kesällä olisi kiva ajella läpi Baltian kohti vuoria. Koska mennään? :D

    • Reply Sunna 4.3.2019 at 21:47

      Ai vitsit, olisit kyllä loistoseuraa Triglaville, vaikka se olis sulle aika lastenleikkiä. Onneksi ei aina tarvitse puristaa kaikkia mehuja irti. Kuulostaa mahtavalta seikkailulta, täältä Budapestistä on Tatroille ehkä parin tunnin ajomatka. Tosin näitä teitä pitkin sekin voi olla melko saikkausta ja kestää kauemmin kuin Tampere-Helsinki…

    Leave a Reply