Yleinen

Miten ratkaista nuuskamuikkusen dilemma

27.2.2019

Reilu vuosi sitten julkaisin tähän mennessä luetuimman kirjoitukseni: Lentäminen tuhoaa ilmaston – nuuskamuikkusen dilemma.

Se herätti närkästystä, pahaa mieltä, syyllisyyttä, ihastusta ja ainakin mielenkiintoa. En varmasti ollut ensimmäinen, joka nosti lentoliikenteen päästöt puheenaiheeksi, mutta yksi ensimmäisistä, eikä aika ollut vielä kypsä. Nyt, vain 15 kuukautta myöhemmin, tilanne on ihan eri: on Maata pitkin -matkailumessut, Facebookin junamatkustusryhmiä, kotimaanmatkailuintoa joka puolella. Melkein jokainen matkabloggaaja on sivunnut päästö- ja ilmastonmuutosaihetta jotenkin. Kiitos siitä.

Aihe on lähes loppuun kaluttu. Lähes. On esitetty lupauksia lentää vähemmän, lopettaa lentäminen, kompensoida päästöt tai lentää vain vihreillä lentoyhtiöillä. (Varmaan yhtä vihreillä kuin Shell, jonka uusissa mainoksissa poseeraa koko kansan Lauri Markkanen maapallokoripallon kanssa.)

Yritän nyt rimpuilla tämän vastauksen alkuperäiseen lentopäästöjen ongelmaan ja esitellä isomman kuvion niin, etten syyllistäisi yksilöitä, vaan järjestelmää, ja tarjoaisin vielä vähän toivoakin. Aioin sanoa, etten ole alan asiantuntija, mutta piru vie, onhan tässä nyt ilmasto-oikeutta ja politiikkaa opiskeltu jo kuuden vuoden ajan ja gradukin Pariisin sopimuksesta väännetty.

Jäätiköiden puolesta!

Yksilön toimilla on väliä. On tärkeää lajitella jätteet, olla ostamatta tarpeetonta roinaa, syödä kasvispainotteisesti, tilkitä vetävät ikkunat ja matkailla mahdollisimman vähäpäästöisesti. Mutta vielä enemmän väliä on sillä, miten järjestelmä rajoittaa ympäristölle haitallista toimintaa. ”Järjestelmä”, jossa me suomenkieliset enimmäkseen elelemme, on Suomen lainsäädäntö.

Lainsäädäntöön voimme vaikuttaa me kaikki. Lakeja säätävät kansanedustajat (sekä kansalaiset alotteilla), ja äänioiketut voivat äänestää vaaleissa.

Se, että vähäpäästöisestä elämäntavasta on tehty yksilövalinta politiikan reunaehtoja sijaan, on poliittinen valinta siinä missä vaikkapa opintotuen heikentäminen tai työttömyyden aktiivimalli. On paljonkin, mitä eduskunta voisi tehdä Suomen kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi niin, ettei ilmastotoimista edes koituisi juurikaan lisälaskua veronmaksajille: lihantuotannon tukia voitaisiin vähentää, lentoliikennettä voitaisiin verottaa nykyistä enemmän, kaupunkien keskustoissa autoilua rajoittaa ja julkista liikennettä tukea nykyistä enemmän, siirtää kasvikset halvempaan ja liha- ja maitotuotteet korkeampaan verokantaan, lisätä uusiutuvien energiamuotojen tukia ja samalla verottaa vaikkapa ulkomaisia kaivosyhtiöitä enemmän.

Mikäli ympäristölle haitallisia tukia vähennetään, kulutustottumukset todennäköisesti paranevat kuin itsestään: ostetaan vähemmän lihaa, hankitaan tuulisähköä, parannetaan eristyksiä, hypätään kimppakyytiin eikä lennetä viikoksi joululomalla Thaimaahan, kun lentojen hinnat kohoavat häijysti. Ei pidä tuijottaa pelkän lentämisen päästöjä tai yksilöiden toimintaa, vaan myös kokonaiskuvaa koko yhteiskunnan näkökulmasta.

Grafiikka Vihreiden someista

Eduskuntavaalit pidetään kuuden viikon päästä. Yllä olevasta graafista voi näppärästi tarkastaa, minkä suuntaisia ilmastotavoitteita eri puolueilla on. Sillä, että pyrkii arkielämässään vähäpäästöiseen ja ilmastoystävälliseen eloon, on toki merkitystä, mutta vielä tärkeämpää, kuka päättää Suomen ilmastopolitiikan linjoista vuosille 2019-2023.

Eikä kyse ole pelkästä Suomesta. Olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että Suomesta on tulossa kesällä EU:n puheenjohtaja. Yleensä kaltaisillamme lilliputtivaltioilla ei ole juurikaan sanottavaa unionin politiikan suuriin linjoihin, mutta puheenjohtajamaa saa paljon hiljaista valtaa, eli näkyvyyttä ja mahdollisuutta hivuttaa asioita agendalle. Ilmastoveivi-kampanja on haistanut tämän mahdollisuuden ja kerää suomalaisten nimiä adressiin ja vakuuttaa Suomen tuleva hallitus siitä, että päästöt tulisi rajata 1,5 asteen tavoitteeseen. Eikä vain Suomessa, vaan koko EU:ssa. Suomi voi puheenjohtajana tehdä avauksia paljon kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan puolesta. Oletko jo allekirjoittanut?

Ilmastonmuutos on kaikkiaan niin mullistava ongelma, että se tulee pitkällä tähtäimellä kaatamaan nykyisen talousjärjestelmämme (joka sen on aiheuttanutkin). Mutta aloitetaan muutos nyt vaikka siitä, että Rovaniemelle pitäisi päästä Helsingistä halvemmalla raiteita kuin taivaita pitkin. Tätä varten Suomi voisi esimerkiksi verottaa lentopetrolia nykyistä enemmän (nykyinen veroluokka taitaa olla nolla), ja myöntää vaikkapa VR:lle lisätukea niin, että raidematkailu tulisi systemaattisesti lentämistä halvemmaksi.

Tästä aukeaisi upea aasinsilta kapitalismista nurisemiseen, mutta jätän sen käyttämättä. Tärkein pointti on se, ettei ilmastonmuutos ole yksilöiden syy, ei sinun eikä minun, eikä sitä voi kukaan yksinään pysäyttää. Meillä on kuitenkin demokratiassa etuoikeus valita itse johtajamme ja muokata sitä kautta yhteiskuntaa radikaalistikin. Lennä tai ole lentämättä Lapin-lomalle, mutta äänestä vaaleissa ja äänestä sellaista ehdokasta, joka tahtoo maapallolle samanlaisen tulevaisuuden kuin sinäkin.

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Maarit Johanna 27.2.2019 at 12:57

    WORD!! Minusta on aina parasta kun joku pukee asialliseksi tekstiksi sen mitä ite haluaisin sanoa. Mie äänestän Karppisen Riikkaa. Toivottavasti saadaan Lapista vihreä eduskuntaan.

    • Reply Sunna 3.3.2019 at 13:38

      Kiitos! Todella hyvä valinta varmasti, ja siinä on kyllä kova tavoite. Hienoa, että teette kampanjatyötä myös pelkän äänestämisen sijaan :)

    Leave a Reply