Yleinen

Maisteriopiskelijana Hollannissa

18.4.2018

Tästä on kyselty, tätä on toivottu, ja tässä tätä nyt on: maisteriopiskelijan tuntoja Hollannista. Raapustan tätä puistossa karmean allegian kourissa, luonnollisesti gradua vältellen.

Sisältö

Suoritan siis vuoden mittaista maisteriohjelmaa nimeltä International Law and Human Rights, sijaintina Tilburg, tämä Hollannin Kouvola. Jo nimi johtaa harhaan, sillä ihmisoikeuksia meillä on ollut vain yhden kurssin verran. Ohjelma nimetäänkin ensi vuodeksi uudelleen: International Law and Global Governance.

Noin puolet kursseista on pakollisia, ja loput saa valita tiedekunnan lakiopinnoista. Pakollisina pakettiin kuului ihmisoikeuksia, akateemista kirjoittamista ja kv-oikeuden jatkokurssi. Tutuksi on siis tullut YK:n kansainvälisten sopimusten järjestelmä, kv-oikeuden historia sekä furthermoren ja neverthelessin joka paikkaan viljeleminen teksteissä.

Valinnaisina minulla on nyt kevätlukukaudella ilmasto-oikeutta, sotaoikeuden historiaa ja teoriaa (aivan kauhea kurssi, lopettaisin kesken jos vain voisin) ja vähemmistöjen oikeuksia. Tämän päälle kirjoitan vielä gradua, joka meillä on noin 50-60-sivua pitkä, ja kertailen saksaa C1-kurssilla.

IMG_5053 (kopio)
IMG_5046 (kopio)

Vaikeustaso

Ainoa, mikä täällä on helpompaa kuin Suomessa, on tosiaan gradu. Ei sille ole tosin paljoa aikaakaan varattu. Suomessa kandin kasaan runtannut selviää täkäläisestä opinnäytteestä oikein hyvin. Muuten opinnot vievät täällä paljon enemmän aikaa ja elämäniloa, mikä oli minulle järkytys. Kuuden opintopisteen kurssilla saattaa olla kaksi luentoa viikottain, 6 pientä esseetä, 2 keskikokoista ja vielä yksi iso. Eikä oikisesseitä purskauteta noin vain ulos, pykälien ja viittausten pitää olla armeijatyylisessä ojennuksessa. Ryhmätöitä on aika paljon, tosin kanditasolla kuulemma vielä paljon enemmän, mutta onneksi opiskelukaverit ovat olleet fiksuja ja motivoituneita. Krhm, paljon enemmän kuin minä itse.

Ennen luentoa on yleensä pitänyt lukea muutama artikkeli tai kirjan kappale, joista pitää pystyä (teoriassa) keskustelemaan tunnilla. Käytännössä keskustelun hoitavat innokkaimmat byrokraatinpoikaset, joten halutessaan voi livahtaa kuin koira veräjästä takariviin ja selata blogeja mukavan kaksituntisen verran. Myöskin heikosta englannintaidosta on ollut joillekin suurta haittaa, koska ohjelmamme johtaja on kanadalainen kielioppi-intoilija, joka lätkii surkeita arvosanoja ja punakynää kaikille, jotka palauttavat Google Translatelta haiskahtavaa roskaa. Minun IELTS-tulokseni oli ennen Tilburgia 8,5, ja olen kokenut kielitaitoni juuri ja juuri riittäväksi.

Yliopisto

Yliopistojen lukuvuosimaksut ovat Hollannissa noin 2 000 euron luokkaa EU-kansalaisille, ja melkein kymmenkertaisia muualta tuleville. Rahalla saa ainakin Tilburgissa aika uudet tilat ja paljon kontaktiopetusta. Suomalaisista yliopistoista poiketen täällä opiskelumateriaalit pitää hankkia pääsääntöisesti itse, eikä kirjastosta löydy kurssikirjallisuutta lainkaan. Olen toistaiseksi ninjaillut kaikki kirjani joko ilmaiseksi (netistä lataamalla tai vanhoilta opiskelijoilta) tai käytettyinä, joten menoerä ei ole suuri, mikäli näkee vähän vaivaa.

Täällä ei ole ainejärjestöjä, vaan jenkkityylisiä osakuntia. Biletystä, biletystä ja lisää biletystä – varmasti hauskaa kandiopiskelijoille, mutta maisteri kyllä pitää sen verran kiireisenä, että kaljanlipityksen saa unohtaa. Kaverit joutuu siis hankkimaan ihan itse. Hyvä tapa haalia samanhenkistä porukkaa ympärille on osallistua orientaatioviikkoon heti alussa, kun vielä ehtii vähän rälläämään. Jos tahtoo tutustua kurssikavereihin, pitää vain pistää itse toimeksi.

Jos siis mielit kv-oikeuden pariin Hollantiin, kannattaa ensin kokeilla Leidenin ja Utrechtin ovia. Ne ovat arvostettuja, kovatasoisia yliopistoja, mutta kaupungeista kuitenkin löytää asunnon vielä kohtuuhintaan, kun vertaa Amsterdamiin. Maastricht ja Tilburg painivat vähän alemmassa sarjassa, vaikkei Hollannin yliopistojen välillä hirmu isoja tasoeroja olekaan. Osa yliopistoista vaatii oikeustieteen kanditutkintoa, osa taas ei, kuten Tilburg. Siksipä tänne päädyinkin.

IMG_5049 (kopio)
IMG_5050 (kopio)

Miksi

Hollanti on yksi harvoja maita, joissa kv-oikeutta voi opiskella pääaineena ja saada Master of Law -tutkinnon Master of Artsin sijaan. Ymmärrän hyvin, miksi: Bryssel-Haag-sektorilla tarvitaan ihmisoikeuksista, kv-rikoksista ja EU-byrokratiasta tietäviä lakimiehen- ja lobbarinalkuja.

Työllistymisen kannalta hyödyllisin pääaine kv-oikeuden sisällä lienee Business Law, Tax law tai EU Law. Ei todellakaan tämä ihmisoikeussoopa. Mutta eipä kukaan tätä rahan takia olekaan valinnut, vaan ideologian palosta.

Vaihdoin kv-politiikan kv-oikeuteen siksi, että ajattelin oikispuolen olevan käytännöllisempää. Ei pelkkää ideoiden pyörittelyä, vaan actionia. No, olen vuoden varrella lähinnä huomannut olleeni väärässä ja kyynistynyt. En oikein pidä oikeustieteilijöiden tavasta ottaa kirjojen ja pykälien sanat totuutena ja pyrkiä aina olemaan argumentoinnissa oikeassa. Olen loppujen lopuksi kiinnostuneempi miksi- kuin mitä-kysymyksistä. Sitä paitsi tuntuu, että kaikissa kv-instrumenteissa ja -järjestöissä on niin pahoja vikoja, että epäilen koko systeemin toimivuutta.

Mutta no, mene, lue ja opi. Ehkä päädyt eri tulokseen. Olen huomannut täältä kaikkein kirkkaimmin sen, ettei minun tulevaisuuteni ole lain parissa.

Plussat

+ Supliikit luennoitsijat. Täällä kaikki opettajat ovat erinomaisia puhujia ja innostuneita aiheestaan – välillä liikaakin, kun jokainen uskoo oman alansa olevan juuri se kaikkein upein ja merkityksellisin. Luentoja jaksaa kuunnella, ja ne on valmisteltu aina hyvin.

+ Oikeasti kansainvälinen meininki. Ohjelmassani on opiskelijoita Australiasta, Indonesiasta, Brasiliasta, Venäjältä, Iranista, Portugalista ja kaikkialta siltä väliltä. Oma maailmankuva avartuu valtavasti, kun altistuu täysin erilaisille näkemyksille ja arvoille. Ihmisiä yhdistää kuitenkin aina moni asia: kun kampuksella tarjoiltiin ilmaisia vohveleita, kaikki ryntäsivät kojulle yhtä riemuissaan.

+ Kova työtahti. Olen huomannut pystyväni paljon enempään kuin kuvittelin: kirjoittanut napakoita esseitä, lukenut 700 sivua tenttiin parissa illassa ja pitänyt loistavia esitelmiä. Mitä tiukemmille joutuu, sitä enemmän oppii. En olisi peruslaiskana, aina helpolla pääseenä opiskelijana ikimaailmassa saanut piiskattua itseäni samanlaisiin suorituksiin ilman pakkoa ja dediksiä.

+ Mielenkiintoiset kurssit. Tilburg Law Schoolissa saa valita opintoja muistakin ohjelmista, joten olisin voinut perehtyä vaikka kilpailuoikeuteen tai avaruusoikeuteen. Olen nauttinut erityisesti ilmasto- ja ympäristöoikeudesta: proffien maailmanpelastusvimma on liikuttavaa!

+ Hintataso. Tilburg on ehdottomasti edullisin Hollannin opiskelukaupungeista. Maksan huoneestani 260e vuokraa, pyörällä pääsee joka paikkaan ja torilta voi ostaa kympillä jättisäkin hedelmiä, vihanneksia ja marjoja. Yliopistolta saa lounaan muutamalla eurolla, ja tee maksaa huimat 20 senttiä kirjastossa.

Miinukset

– Kova työtahti. Vaikka olen ylittänyt itseni, olen myös tympääntynyt koko tutkintoon jo ennen valmistumista. Minusta on kohtuutonta puristaa opiskelijoista kaikki mehut irti ja vain todeta, että jos ahdistaa, menkää juttelemaan psykologille. Enpä tiedä ketään kurssikaveria, joka pystyisi pitämään esimerkiksi vapaapäiviä. Vuoden maisteri on koettelemus.

– Joustamattomuus. Tenttejä ja luentoja siirrellään minimaalisella varoitusajalla miten sattuu, ja jos kalenterissa onkin uudelle päivälle jo työvuoro tai lääkäriaika, niin voi voi. Myöskään joululoman ajankohtaa ei määritelty, joten joko vain ostimme liput kotiin välittämättä läsnäolopakosta tai jäimme jouluksi tyhjään Tilburgiin. Proffat eivät niele mitään tekosyitä siitä, miksi joku ei ilmesty luennolle tai palauta esseitä ajoissa.

– Resurssipula. Tämä koskee lähinnä yliopistoa eikä tutkintoani. Koska yliopistot saavat rahoitusta Hollannissa kasvun perusteella, opiskelijoita haalitaan aivan liikaa. Siispä kirjastossa on aina ruuhkaa, luennoitsijoilla tolkuton kiire ja luentosalit ääriään myöten täynnä.

– Huonot työllisyysnäkymät. Tai no, ei varsinaisesti, mutta kiireinen henkilökunta ei neuvo opiskelijoita työllistymisen suhteen lainkaan. Tilburgissa ei myöskään ole mitään alan töitä, joten pitää olla aktiivinen ja tiirailla itse esimerkiksi Brysseliin päin. Moni päättääkin jatkaa opiskeluja vuoden maisterin jälkeen.

Minulle Tilburg on ollut lähinnä kiertotie ja oivalluksia: tätä en ainakaan halua. Mutta jollekin tämä ohjelma on varmasti reipas tehomarssi kohti loistavaa tulevaisuutta esimerkiksi ihmisoikeusjärjestön lakiasiantuntijana. Moni kurssikaveri on aivan rakastunut Hollantiin ja etsii täältä ihan mitä tahansa töitä, että saisi vain jäädä tänne kaikenlaisten kukkasten maahan.

You Might Also Like

7 Comments

  • Reply Anu / Mielilandia 18.4.2018 at 17:51

    Kiva postaus! Voin allekirjoittaa niin plussat kuin miinukset, vaikka itse opiskelenkin eri alaa ja kandiohjelmassa. Helpolla Hollannissa ei todellakaan pääse, mutta onhan se tosiaan ihan siisti huomata, millaiseen raatamiseen ja opiskelutahtiin sitä pakon edessä pystyy. Nyt alkaisi tosin itsellekin taas työelämä maistua. :D

    • Reply Sunna 18.4.2018 at 19:01

      Kiitos Anu! Hauska kuulla, et sulla on samanlaisia kokemuksia. Ja totta, kyllä tässä mietityttää, ettei työelämä mitenkään voi olla vaativampaa kuin opiskelu. Mie jatkan varmaan töiden ja opiskelun suhteen tasapainoista 50/60-jakaumaa :D

  • Reply Vilma 19.4.2018 at 14:48

    Tosi kiva postaus! Asuin ite viime kevään Hollannissa, Arnhemissa, ja mietin silloin jo maisteriopintoja Hollannissa. Mutkien kautta päädyin kuitenkin Kaliforniaan jossa alkaa koulu kesäkuussa. Täysin eri alalla kuin laki, mutta kuitenkin. Ehkä joskus kuitenki vielä takas Hollantiin. Jään seuraileen kuulumisia tänne :)

    • Reply Sunna 19.4.2018 at 19:42

      Kiitos Vilma ja tervetuloa! Jopas on ollut melkoiset mutkat, kun tuonne asti päädyit. Onnea tuleviin opintoihin :)

  • Reply Nipsu 19.4.2018 at 17:35

    Master of Arts in Law on ihan yhtä validi tutkinto kuin ll.m ? Omasta maasta ei saa kuin Master of Arts nimikkeellä oikeustieteen tutkintoja. Jos on MA oikeustieteestä, niin ihan hyvin voi toimia lakimiehenä.

    Ja rankalta kyllä kuulostaa tuo vuoden ohjelma. Miksi yrittää pusertaa viimeisetkin mehut opiskelijoista…

    • Reply Nipsu 19.4.2018 at 17:47

      Omassa opiskelumaassa eli Virossa kaikki suoritetut tutkinnot oikeustieteestä ovat MA *

    • Reply Sunna 19.4.2018 at 19:42

      Jep, niinhän se on, tuo oli minulta pelkkä huomio eikä parempana pitämistä. Täällä on muuten paljon Virossa tutkintonsa suorittaneita, erityisesti suomalaisia. Niinpä! Onhan tässä vielä vuosikymmeniä rottarallia edessä (jos siihen alkaa).

    Leave a Reply