Suomen suurin matkablogiyhteisö
Yleinen

Parasta Suomi-lomassa

9.1.2018

Kyllä se on vihdoin myönnettävä – asun muualla kuin Suomessa. Ensimmäisinä päivinä pakkasessa vaivasi vilu, ja kaivoin onneksi naftaliinista isän vanhan Igoriksi ristityn karvalakin.

On todella helppo sanoa, mikä parin viikon joululomassa oli ikävintä: opiskelu. Hollannissa lukukausi jatkuu virallisesti tammikuun loppuun, joten olen työstänyt mukalomalla gradusuunnitelmaa ja lukenut satoja ja taas satoja sivuja lukukauden viimeisiin tentteihin. Hyh! Sisko lueskeli eräkirjoja, minä kansainvälisiä tuomioistuimia.

Pohjoislappilaisen arjen erikoisuutta osaa arvostaa vasta, kun sitä ei enää elä. Parasta entisessä arkipäivän lomassani olikin…

IMG_4248
IMG_4252
IMG_4245

… kaamos. Minä, joka olen tottunut talviunimaiseen päivärytmiin, ihmettelen eteläisemmillä leveyksillä jatkuvasti pitkälle iltaan valoisaa taivasta ja aamuja, jolloin auringonsäteet herättävät minut. Vielä joulukuussa! Kun palaan pohjoiseen, aivoni hyrräävät tyytyväisinä. Voin herätä pimeydessä kymmeneltä ja lötkähtää sohvalle muutaman tunnin ulkoilun jälkeen kaikkeni antaneena. Pitkinä, hämärinä iltoina voi poltella kynttilöitä ja lätkiä korttia. Sitä paitsi täysikuun aikaan Inarissakin on niin valoisaa ulkona, että voisi lukea vaikka päivän Lapin Kansan.

… jouluruuat. Meitä oli kotona jouluna viisi, mutta leivinuunista syyti syötävää ainakin kolminkertaiselle määrälle. Tortuissa, pipareissa, suklaamoussessa, paistissa ja laatikoissa ei todellakaan säästelty. Parasta suomalaisessa joulussa on kaksi asiaa, ruoka ja sauna, ja ulkomaan elävänä nautin niistä vielä tuplasti enemmän kuin silloin, kun olin kirjoilla rakkaassa isänmaassani. (Sori Laura Huhtasaari -retoriikasta, olen tainnut katsoa muutaman vaalihaastattelun liikaa.)

talvikalastus. Siis kuka nyt ei haluaisi juuttua kelkalla kotirantaan, kaivaa sohjoa savuavan romun alta tunnin ja päästä sitten paleltumaan tuntikausiksi avoimelle järvenselälle? Talviverkoissa riittää värkkäämistä, koska mukaan tarvii monia eri työvälineitä, ja pitää palauttaa mieleen vielä enemmän solmuja kuin keskiverto partionjohtaja tarvitsee. Palkkioksi saa täydellisen hiljaisuuden, ympäröivän lumilakeuden, kaamoksen keskipäivän pastellitaivaan – ja syväjäätyneet sormet.

IMG_4267
IMG_4266

… sauna. On siunaus, että Tilburgin yliopisto tarjoaa puoli-ilmaiseen salikorttiin sisältyvän saunan, mutta eihän se vedä vertoja Inarijärven rannan punaiselle saunamökille. Kiukaan paukkumisessa, pesuvesien sekoittelussa ja 70-luvun verhoissa on oma, rakas tunnelmansa. Saunapolulta pitää liukastua hankeen, vaihtosukkien tippua märälle lattialle ja kokiksen vahingossa jäätyä hileiseksi välihuoneessa. Talvisin saunaa ympäröi absoluuttinen pimeys: se tuntuu avaruusalukselta, joka matkaa ajattomana, irti kaikesta. Kesäisin siellä voi löylytellä huomaamattaan aamukahteen, koska valo ei vähene illallakaan.

… paluu lautailun pariin. Voitin monta pelkoa, kun lähdin lukiokavereiden kanssa Saariselälle päiväksi. Vaikka laskettelua verrataankin monesti pyörällä ajoon, minua hermostuttaa aina, kun päädyn rinteeseen monen vuoden tauon jälkeen. Kun kiinnitin toisenkin koiven lautaan ensimmäisen hissikyydin jälkeen, taisin vähän täristä jännityksestä. Käännökset muistuivat ihme kyllä hetkessä mieleen, ja selvisin jopa jokaisen paskan lumilautailijan arkkivihollisesta, ankkurihissistä – kokonaista neljä kertaa! Olisipa rahaa hissilippuihin useamminkin.

… lumityöt. Lapissa on ennätyksellisen luminen talvi, ja sain tuta siitä toistaiseksi parhaat palat loppuviikosta, kun pihaan rojahti kerralla 30 senttiä mystistä valkoista ainetta. Ei muuta kuin aamupalaleivät nassuun, pipo päähän ja kolan varteen. Kolaus on hyvä muistutus yläkropan surkeasta lihaskunnosta, ja kunnon treeni. Se toimi oikeastaan parhaana aggressionpurkuna aikoihin: tulipalon jälkeinen asunnottomuus kyllä ottaa päähän, mutta koska tilanne ei ole kenenkään vika, en ole voinut kaataa turhautumista sivullisten niskaan (kohtuuttomasti). Mutta lunta saa heitellä niin vihaisesti kuin vain jaksaa!

Tilburgin yliopiston kirjasto kuitenkin kutsuu, ja minun on vastattava, mikäli aion valmistua maisteriksi kesäkuussa. Poistun maasta kiitollisena ja erittäin hyvin syöneenä!

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Janni / Lentopelko 10.1.2018 at 18:40

    Onpas ihania kuvia, upea taivas! Ulkomailla asuessa varmasti oppii kyllä arvostamaan erilailla suomen talvea, tätä kun ei oikein muualla näe. :D Itse kyllä epäilen, että lumitöitä tulisi ikävä..

    • Reply Sunna 11.1.2018 at 18:15

      Kiitos! En miekään olisi koskaan uskonut, mutta näin vaan nyt kävi. Kyllä Inarissa on kaunein talvi <3

  • Reply Marja 10.1.2018 at 20:08

    Lunta, en kestä! Olisit nyt huiskinut vihapäissäsi sitä tänne Helsinkiin asti, niin täälläkin olisi siedettävää. Onneksi kohta pääsen Sallaan. Täällä kerrostalossa muuten kaipailen joskus lumitöitä ja lehtien haravointia. Ehkä pitää joskus muuttaa omakotitaloon, että paranen tästä kaipuusta;)

    • Reply Sunna 11.1.2018 at 18:16

      Voih, voisinpa! Meillä oli aivan aivan liikaa lunta. Ehkä voit alkaa haravoida toisten pihoja? :D Toimiihan se toki oman talonkin hankinta.

    Leave a Reply