Yleinen

Illaksi tunturiin Norjaan

10.7.2016

Kesätyöni on sitä, mitä tuhansilla opiskelijoilla: kaupan myyjä. Mutta samanlaista miljöötä ei taatusti Suomesta löydä, sillä paiskin hommia rajamarketissa kahden kilometrin päästä Suomen ja Norjan pohjoisesta rajasta. Pihamännyillä on mittaa kituliaat kolme metriä, ja pian rajan jälkeen puut aika lailla loppuvatkin. Kaupan pihassa pyörii 15 lähes kesyä poroa, joita saa potkiskella töihin mennessä kuistilta, että mahtuu ovesta ulos. Takapihani on tunturia (ja etupiha autokorjaamo, mutta hei, pikkuvikoja), ja puhelin vaihtaa välillä turskaverkkoon, jos en erikseen sitä asetuksissa estä. Työkaveriani lainaten: paikalla ei voi tehdä muuta kuin katsoa Netflixiä tai käydä kalassa. Olen painanut hommia nyt pari viikkoa, ja kaveri oli melkein oikeassa. Näiden aktiviteettien lisäksi voi käydä lenkillä – joko vaellus- tai juoksukengät koivissa.

P1570180
P1570195
P1570191

P1570211

Pohjoisessa on hyvä olla takaisin. Mitä pohjoisempana, sen parempi. Ilahdutin 8 päivän työputkea lauantaisella pikku tunturipyrähdyksellä Norjan puolella. Aloitin marssin vain jostain kohtaa pusikkoa, johon sain jätettyä urhoollisen Fiat-ratsun. Ylös vain! Alkumatkaa hidasti hyvin sääskinen syvänne, jossa minun piti kääriä housut reisiin, että pääsin puron yli. No, jalat kastuivat enivei, ja sääsket söivät sääriä armotta. Kun pääsin ryteiköstä ylös ja pääsin avotunturiin, elämä helpottui. Takana kimmelsi Jäämeri eri sinisen ja turkoosin sävyissä, yllä kaarteli piekanapari, kettu puikkelehti tunturikoivujen seassa ja vaelluskengät pitivät hyvin jäkäläisillä kallioilla. Minulla ei ollut mukana kuin pieni vesipullo ja kamera, mutta en tarvinnutkaan muuta.

Harvinainen lämpökin helli vaeltajaa. Jäämerellä toppikeli on harvinaisuus, mutta sain kuitenkin imeä keskiyön auringon säteitä iholle, vaikkei väri iltayöstä enää varmasti tartukaan. Tietty sääsket vähän kuppasivat alkumatkasta, mutta eivät enää tuulisella huipulla. Yksinkertaista onnea heilutella jalkoja kallionjyrkänteen yllä ja tuntea kuuluvansa maisemaan ja maailmaan.

P1570202
P1570210
P1570209
P1570216
Moni asia on nyt hurjan auki, mutta kesä ja alkusyksy näyttävät kovin hyviltä. Luontoa, perhettä, työntekoa, treenaamista. Keskiyön kalastelua, hyviä kirjoja, hitaita aamuteehetkiä ja omaa rauhaa. Oma rauha on just nyt hyvästä. Siinä viriää haaveita Karibianmerestä, snorklaamisesta, hiihtovaelluksesta, teltassa nukkumisesta… haaveita, joista voi tehdä suunnitelmia jos tahtoo, ja jotka voi vain toteuttaa.

Mutta nyt täällä on parasta olla. Lyödä leivälle vielä vähän oman kasvimaan salaattia, nauraa viidelle toinen toistaan rumemmalle sääskihatulle, heittää lukiokavereille samaa läppää kuin neljä vuotta sitten ja eritoten kiivetä puoliyön aikaan yksin tunturiin.

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Väylän Tyär 10.7.2016 at 10:20

    Sun työ ei kuullosta erikoiselta mutta työpaikka sitäkin paremmalta! :) Kyllä mullekin kelpaisi jos työpaikan takapihalla näkyisi tunturi. Noh, jokainen on oman elämänsä seppä ja omista valinnoista se on kii, miksi minun työpaikan takapihalla ei näy tunturia :)

    • Reply Sunna 10.7.2016 at 12:23

      Kaikessa on puolensa, täällä erämaassa ei oikein ole muuta sosiaalista elämää kuin työkaverit. Mutta on tämä loistava tapa viettää kesää! :)

    Leave a Reply