Algeriassa on viime aikoina puhuttu paljon siitä, kuinka monien tuotteiden tuonti ulkomailta on lopetettu kotimaan tuotannon ja viennin lisäämiseksi. Olen sanonut ennenkin, että täällä on öljyn hinnan alenemisen myötä herätty siihen, että maan talous on luottanut liian pitkään ja liian voimakkaasti öljy- ja maakaasuesiintymiin ja nyt onkin tullut aika monipuolistaa myös muuta taloutta. Kuulostaa mielestäni järkevältä tuottaa mahdollisimman paljon omassa maassa – mitä lähempänä tuotteet tuotetaan, sitä vähemmän niiden kuljettamiseen ja varastointiin kuluu esimerkiksi luonnonvaroja. Miten tämä sitten on näkynyt omassa elämässämme?
On oikeastaan hyvä, että olen alusta lähtien pyrkinyt suosimaan algerialaisia tuotteita, koska en tietenkään ole kaikkiin tuotteisiin ollut tyytyväinen ja osaan jo aikaisempaa paremmin arvioida tuotteiden hinta-laatusuhdetta sekä tiedän, mistä tuotteista pidän. Olen pääosin ollut yllättävän tyytyväinen Algeriassa valmistettujen tuotteiden hinta-laatusuhteeseen, mutta floppejakin on toki mahtunut matkan varrelle.
Ensimmäinen asiaan liittynyt harmistus oli se, että ranskalaiset lempikeksini hävisivät yhtäkkiä kaupoista. Suurempi harmistuksen aihe oli se, että juomani Nescafe hävisi myös. Toisaalta tämä harmistus johti siihen, että päätimme ostaa espressokeittimen, jolla saan keitettyä kotona todella hyvää cappuccinoa. Olen tottunut juomaan cappuccinon ilman sokeria, joten valmiiksi sokeroituun Nescafeeseen, joka taisi sisältää luvattoman paljon sokeria, verrattuna tämä on myös terveydelle hyvä valinta.
Ilman Nescafeen loppumista en olisi ehkä raaskinut ostaa espressokeitintä, joten tavallaan tuontibannaus johti tältä osin lopulta hyvään lopputulokseen. Meillä lähinnä minä juon säännöllisesti kahvia, joten on tuntunut helpolta valmistaa kahvia vain juuri sen verran kuin juon. Pannussa keitettäessä kahvia tulee helposti keitettyä liikaa ja sitä menee helposti hukkaan. Nescafeta on jälleen löytynyt kaupoista ajoittain, mutten ole enää palannut reippaasti sokeroidun Nescafeen pariin.
Tuontibannausten myötä kauppoihin on alkanut ilmestyä entistä enemmän algerialaisvalmisteisia tuotteita, myös keksejä, eikä keksiharmistuskaan siis enää haittaa. Lisäksi huomaan, että algerialaiset tuotteet ovat yleensä reippaasti edullisempia kuin tuontituotteet ja kun nykyisin ostoskärrymme sisältää lähes pelkästään algerialaisia tuotteita, on kärryllisen hinta laskenut entisestään. Toisaalta osa kuluttajista on ollut sitä mieltä, että algerialaisten tuotteiden hinnat olisivat nousseet tuontibannausten myötä. Toisaalta epäilen tämän johtuvan myös dinaarin heikosta kurssista; eurolla saa entistä enemmän dinaareita ja yritänkin usein löytää tasapainoa vertaillessani hintoja paikalliseen hintatasoon ja eurohintoihin.
Täällä on selkeästi alettu myös valmistaa tuotteita, jotka sopisivat hyvin vientiin. Äiti soitti juuri Suomesta ja sanoi syövänsä algerialaisia taateleita. Miehen mukaan Algeriasta on viety taateleita pitkään Eurooppaan, mutta lähinnä Tunisian kautta, jolloin alkuperämaaksi on usein merkitty Tunisia Algerian sijaan. Nyt tässäkin on tapahtunut edistystä ja Algeria myy taateleita suoraan Eurooppaan. Tosin nämäkin taatelit oli pakattu Ranskassa. Algerialaiset taatelit ovat muuten vertaansa vailla – etenkin juuri poimittuina!
Joitakin tuotteita myönnän kuitenkin hamstranneeni. Kun huomasin saksalaisen lempishampooni hävinneen kauppakeskuksesta, kävin hamstraamassa sitä ja erästä toista hiustuotetta, pienemmistä lähikaupoista, joista niitä ei vielä oltu myyty loppuun. Pienen kosmetiikkapuodin myyjä oli selkeän tyytyväinen tekemiinsä kauppoihin. Uskon, että jos on tottunut kuluttamaan runsaasti tuontituotteita, on tuontibannaus saattanut tuntua raskaammalta kuin omalla kohdallani. Tietyillä aloilla tuontibannaukset ovat saattaneet vaatia aivan erityistä kärsivällisyyttä.
Onneksemme useiden autotehtaiden rantauduttua Algeriaan myös juuri sitä automallia, johon harkitsemme vaihtavamme nykyisen automme, saa Algeriassa valmistettuna. Emme ole ranskalaisten autojen faneja, joten oli loistava uutinen, kun Hyundai aloitti toimintansa Algerian maaperällä! Auton hakeminen Euroopasta aiheuttaa sellaisen paperisodan, että mieluummin ostaisimme auton täältä. Tuontibannausten johdosta tarjolla olevien automallien valikoimat vaikuttaisivat pienentyneen, mutta onneksemme juuri sitä mallia, jonka haluaisimme, valmistetaan nyt Algeriassa.
Omalta osaltamme tuontibannaus on siis tuonut mukanaan lähinnä vain positiivisia asioita. Tiedättekö sen tunteen, kun asia, joka ensin tuntuu vaikealta saattaakin osoittautua erittäin hyväksi asiaksi? Omalta osaltani näin on tainnut käydä koko Algerian suhteen… Tämä muuten kuvastaa aika hyvin sitä, kuinka First World Problems -tyylisiä vaikeuksia olemme täällä kohdanneet, kun ranskalaisten keksien häviäminen kaupasta ylittää blogissani uutiskynnyksen.
