Palkallinen saarihyppely Malediiveilla

Maanantaina meidät vietiin keikalle taas uudelle saarelle, ja puhuttiin työtovereiden kanssa, miten kivaa on, että ollaan näin lyhyessä ajassa jo nähty kolme eri saarta ja kuinka paljon olisi mennyt rahaa, jos niihin olisi tullut tutustumaan tavallisena turistina. Kai tätä meidän työtä voi kutsua välillä palkalliseksi saarihyppelyksi ?

Maanantaina aamulla meidät vietiin veneellä Dharavandhoo- saarelle, josta lähtevät lennot pääkaupunkiin Maleen. Malessa meidät ohjattiin hotellin omaan miniloungeen, sillä meidän piti odottaa myös Amilasta tulevia matkustajia, jotka olivat tulossa samaan veneeseen kohti Huven Fushi- nimistä saarta. No, heitä odotettiinkin sitten neljä tuntia ?

Iltapäivällä vihdoin saavuimme Huven Fushiin, ja meidät otettiin vastaan saaren omin tervetuliaisdrinkein ja aromaattisilla öljyillä varustetuin viilentävien pyyhkeiden kera. Tässä työssä on välillä aivan äimänä, miten hyvin meitä kohdellaan artisteina (lähes samalla tavalla kuin maksavia asiakkaita) kun on tottunut Playa del Carmenin meininkiin, missä vesipullon saaminen shown jälkeen on vaivan takana.

Saimme yösijaksi taas Villan, ja parasta oli kun katsoimme talon läpi innoissamme muttemme kurkanneet vessaan. Amanda sanoi menevänsä suihkuun ja kun hän avasi kylpyhuoneen oven, sen takaa paljastui spaamainen puutarha uima-altaineen ja ulkoilma-kylpyammeineen. Aloimme kiljua innostuksesta ja Izak sanoi kuulleensa sen toiselle puolelle saarta, jossa oli organisoimassa asioita illan showta varten.

Uitiin, kokeiltiin kaikki luksus-spa-tuotteet läpi, käytiin saarikierroksella ja ottamassa valokuvia. Villaan palatessa ajattelimme ottaa pienet päiväunet. Täällä jokaisella saarella saattaa olla oma aikansa, esimerkiksi Finolhussa olemme kaksi tuntia Malea edellä, jotta asiakkaat voivat nähdä auringonnousun kahdeksan maissa mutta eivät joudu silti heräämään liian aikaisin ?

Menimme sekaisin kellonajoissa, ja meitä oli pyydetty menemään illalliselle seitsemän aikoihin. No, heräsimme 19.15 luullen kellon olevan 18.15. Kun tajusimme mitä se oikeasti oli, alkoi tavaroiden heittely sinne tänne ja hurja säntäily ympäri Villaa.

Meidät oli pyydetty Huven Fushiin tekemään tulishow staff-partyihin, jossa he juhlistivat Uutta Vuotta. Juhlapaikka oli n. 30 minuutin matkan päässä pääsaaresta pienellä hiekkasärkällä, missä  ei ollut ainoatakaan puuta tai palmua. Sinne työntekijät olivat raahanneet Markiisikatokset, kaiuttimet ja grillailutarpeet. Saimme onneksi luvan lähteä myöhemmällä veneellä hiekkasärkälle ja ehdimme siten hyvin käydä syömässä illallisen.

 

Hiekkasärkälle mentiin siis veneellä, ja koska siellä ei ollut maihintulolaituria, piti isosta veneestä mennä vielä pienellä veneellä rantaan. Tässä pienessä veneessä oli nilkkoihin asti vettä ja siihen ahtautui noin 15 ihmistä aina kerrallaan. Oli hiukan absurdia istua kuin sillit suolassa uppoavassa pikkuveneessä pilkkopimeällä Intian valtamerellä menossa minihiekkasärkälle jossa soi jonkinlainen intialainen reggaton aivan täysillä ja paikalliset työntekijät bailaavat cokiksen voimalla. Juhlissa ei tarjoiltu ollenkaan alkoholia, en tiedä onko kyse vain hotellin omista tavoista vai siitä että suurin osa työntekijöistä on muslimeja (Malediivit on 100 %:sti islamistinen maa). Meidän saaren staffpartyissa ihmiset ovat kyllä tukevassa humalassa, joten tiedä häntä. ?

Aamulla oli liian aikainen herätys, ja taas sama vene-lentokone-vene-rumba takaisin. Onneksi meiltä oli päiväsetti omalla saarella peruttu, joten töihin piti mennä vasta iltakymmeneltä. Saimme myös ilouutisen että voisimme palata hotellivieras-buffettiin syömään ja mikäs parempi päivä kuin Latin-teema. Ah, guacamolea! ?

Ihanaa viikkoa kaikille! ?

We were treated like queens in Amilla

Meidät vietiin spesiaalikeikalle toiselle saarelle perjantaina. Jollakin rikkaalla asiakkaalla oli 40-vuotis syntymäpäiväjuhlat ja he halusivat tulishown.

Amilla on saman hotellikonsernin toinen saari, joka on tätä Finolhua vieläkin luksuksempi ja rauhallisempi. Sinne tulevat muun muassa Hollywood-tähdet lomailemaan koska saavat olla rauhassa hiljaisella saarella.

Pakkasimme kaikki tulitavarat normaalin päiväshow-setin jälkeen veneeseen ja lähdettiin noin tunnin matkalle kohti Amilaa. Heti saavuttaessa bongasimme söpöt pikkuhait rannassa ?

Meidät majoitettiin yhteen luksusvilloista, treehouse-henkiseen taloon ja se oli UPEA! Meillä oli oma uima-allas josta oli näkymät merelle ja huoneet todella luksukset ihanine kylpyammeineen ja isoine sänkyineen. Oltiin hiukka innoissamme ?

Syötiin italialaisten muusikkokavereiden kanssa, käytiin tsekkaamassa illan esiintymispaikka ja pyöräiltiin hiukan tutustumassa saareen.

Shown jälkeen mentiin syömään illallista viineineen rantabaariin ja sitten nauttimaan villasta! Aika huikeaa oli uida tähtitaivaan alla ja kuunnella meren kohinaa ja palmujen havinaa.

Aamulla syötiin aamupala ihanassa buffetissa (Finolhussa ollaan vielä high season- kiireiden takia työntekijöiden ruokalassa joten tämäkin oli kivaa luksusta) ja sitten kohti kotia. ☺️

Tänään oli miun vapaapäivä; aamulla reenattiin ilma-akroa, kävin hieronnassa spassa ja loppupäivän vietin rannalla. ❤️ Perfect combo!

Huomenna meidät lennätetään kolmannelle saarelle keikalle, jännää nähdä taas uusi paikka.

Dear 2017, how good you were to me

Kuvat UudenVuoden aatolta ja viime päiviltä. 

 

Minun vuoteni 2017 oli ihana, yllätyksellinen, hyvällä tavalla haastava ja todella raikas. Tuntuu kuin menneenä vuonna olisin herännyt jostakin pidemmästä unesta ja alkanut elää jokaikisella solullani, sydän avoinna.

 

Alkuvuoden vietin Meksikossa, Playalla, elämällä tuttua perusarkea treenaten, tehden keikkaa ja sirkusperheen kanssa hengaillen. Kesäksi lähdin Eurooppaan, ensin Suomeen ja sieltä pienelle kiertueelle Saksaan, Sveitsiin ja Ruotsiin. Tämä maaginen reissu sai alkuunsa jonkinlaisen energian vaihdoksen minussa. Uusissa paikoissa tulee uusia ideoita. ? Tiedättekö sen tunteen kun elää flowtilassa? Olo on vapaa ja niin onnellinen ettei tarvitse edes nukkua tai syödä? Nauru on herkässä ja jokainen aamu herätessä olo on kiitollinen ja innokas näkemään mitä päivä tuo tullessaan. Ei murehdi turhia vaan luottaa että kaikki järjestyy. Elää hetkessä. Sellainen olo minulla oli tuolla matkalla pitkästä aikaa. ❤️

En olisikaan halunnut palata reissukuplasta todellisuuteen ja kohdata velvollisuuksia Suomessa, en halunnut että tuon ihanan olotilan taika raukeaisi. Olin vielä kuukauden Suomessa ja lokakuun alkaessa palasin takaisin Meksikoon. Parasta oli kuitenkin että siellä sama hyvä energia jatkui ?

Treenasin, tutustuin uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin, tein töitä ihanassa uudessa ryhmässä jossa oli todella hyvä työilmapiiri… Emelie tuli perässä Playalle ja meillä oli niin hauskaa! Vietettiin kunnon bilekuukausi tanssien ja nauraen ❤️

 

Sitten tuli Sara ja meidän viikinkitiimi oli kasassa. Minä sain varmistuksen Malediivien sopimukselle ja olin todella onnellinen elämäni ensimmäisestä ”oikeasta” sirkussopimuksesta.

Vuoden viimeiset viikot vietin täällä Paratiisissa vain ihmetellen miten hyvä 2017 minulle olikaan.

 

Kiitollinen on sana jolla lähden kohti vuotta 2018. ❤️

 

Ainiin! Aloitin vuoden 2018 uimalla merenneitona Orlando Bloomille ja hänen kaveriporukalleen, jossa oli muun muassa mukana Katy Perry ja Cara De Lavigne. He olivat vierailulla täällä meidän resortissa ?

(Kuvia heistä ei tietenkään saatu ottaa)

Joulu Malediiveilla

Viikko Malediiveilla asumista takana ja lottovoitolta tämä tuntuu edelleen. Frankfurtista matka jatkui siis Maleen, eli Malediivien pääkaupunkiin jonka lentokentällä hoidin työviisumiasiat (tai siis kaikki oli jo oikeastaan hoidossa, mikä tuntui niin mahtavalta Meksikon maahanmuuttoviraston jälkeen, heidän kanssaan minulla oli sellainen pieni Hunger Games- henkinen episodi ennen tänne lähtöä :D). Minua odotti hotellin työntekijä ja hän vei minut ensin Maleen pieneen keskustahotelliin, sillä ilmeisesti sää oli niin huono ettei Finolhuun sillä hetkellä päässyt. Kunnon päikkäreitten jälkeen ilma oli parantunut ja minut tultiin herättämään että matka jatkuu taas. Kaksi pientä lentomatkaa sellaisella pienoislentokoneella ja vielä veneellä puolisen tuntia ja sitten olin perillä ihanassa Finolhussa. Oli jo myöhäinen ilta, joten söin vain iltapalaa, katsoin muiden artistien shown, hengailin hetken aikaa heidän kanssaan ja sitten nukkumaan. Aamulla vasta sitten todellisuudessa paljastui millainen paratiisi uusi kotini on. ?

Seuraavana päivänä kaverini Jonas (yksi artisteista) esitteli minulle saaren ja kertoi hiukan päivärutiineista. Meillä on ihana kuntosali aivan meren äärellä, joogastudio ulkoilmassa, sekä saamme käydä Spassa hieronnassa henkilökunta-alennuksella. Vesiurheilu-mahdollisuuksia on snorklaamisesta sukeltamiseen ja kaikki meille ilmaisia ?

Normaalisti saamme syödä asiakkaiden buffet-ravintolassa (jossa on aivan mielettömät ruuat), mutta nyt joulun ja uuden vuoden ajaksi siirryimme työntekijöiden ruokalaan. Mikä sekin on toisaalta hauskaa, voi hengailla enemmän paikallisten kanssa. Jouluateriakin  oli riisiä, currya, intialaisia yrttejä ja chapati-leipää ?

Meillä oli aika paljon ekstrashowta nyt joulun aikaan, kävimme lasten joulujuhlassa hulahulailemassa ja rantajoulubileissä, joihin joulupukki saapui vesiskootterin kyydissä lahjat mukanaan. Saari oli koristeltu joulu-teeman mukaisesti, isot piparminttukaramellit ja porovaunut sopuisasti palmupuiden lomassa ?

Nyt, viikon jälkeen, alkaa pikkuhiljaa kotoutumaan, ei eksy aivan koko ajan, ja on muodostunut jo jonkinlainen oma päivärutiini. Tietysti meillä on vielä kaikenlaista ekstrahässäkkää kun Uuden Vuoden juhlinnat ovat vielä tulossa ja tiimikään ei ole vielä kasassa, sillä minä olen tällä hetkellä ”vanhojen” artistien kanssa, joiden työkausi on  juuri päättymässä. Tänään tai huomenna tulevat meksikolainen poika ja englantilainen tyttö, jotka siis tulevat olemaan ne miun tiimiläiset. ?

Palataan! ?