Olemme päivittäneet tämän tekstin uusille blogisivuillemme, lue mieluummin sieltä:
https://ailajajuha.com/2022/01/06/loppiainen-espanjassa/
Loppiaisaatto Espanjassa
Olimme hyvissä ajoin Torremolinosin kävelykadulla, jossa tiesimme kohta tapahtuvan jotain. Espanjassa loppiainen on suuri juhla. Silloin jaetaan lapsille lahjat. Tietäjät (eli täällä kuninkaat Los Reyes Magos) jakavat ne yön aikana ja lapset jättävät ulko-ovelle vähän jotain ruokaa tietäjien kameleille. Tätä ennen kuitenkin juhlitaan kaduilla yhteisöllisesti kuninkaitten saapumista. Itämaan tietäjät tulevat näyttävinä kuninkaitten kulkueena keskeisiä katuja pitkin ja heittelevät karkkeja lapsille.
Itämaan tietäjät eli kuninkaat
Itämaan tietäjät mainitaan Raamatun kertomuksissa vain muutamia kertoja. Ihan tarkkaan ottaen heidän lukumääräänsäkään ei kerrota, vain se, että he tulivat idästä ja toivat kolme lahjaa. Tästä on ehkä syntynyt mielikuva siitä, että heitä on täytynyt olla kolme. Joissakin kertomuksissa tietäjiä on peräti kaksitoista. Raamatussa ei myöskään kerrota heidän nimiään.
Tietäjät on myöhemmin tultu tuntemaan kolmena kuninkaana, jotka olivat Nuubian ja Arabian kuningas Melchior, Tarsiksen kuningas Kaspar ja Saaban tai Etiopian) kuningas Balthasar. Nimet ovat peräisin kreikkalaisesta kertomuksesta, joka on syntynyt vasta vuoden 500 tienoilla.
Jeesus sai idän tietäjiltä lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Suitsuke on Commiphora-sukuisten puiden hartsia, josta poltettaessa lähtee hyväntuoksuista savua. Mirha taas on Commiphora-puiden kuoren halkeamista valuvaa nestettä, joka jähmettyy kullanruskeiksi kyyneleen muotoisiksi kappaleiksi. Myös mirhaa poltettiin tai sitä käytettiin lääkitsevien ja hyväntuoksuisten voiteiden ainesosana. Muinaiset egyptiläiset tunsivat hyvin mirhan ominaisuudet ja käyttivät sitä ruumiiden palsamointiin. Kristillisessä traditiossa tietäjien Jeesukselle tuomat lahjat on tulkittu niin, että kulta merkitsi kuninkuutta, suitsuke rukousta ja mirha uhrikuolemaa. (Näiden tietojen lähde on Tieteen kuvalehti.)
Tämän muistoksi loppiaista vietetään kolmantenatoista päivänä joulusta, jota kutsutaan myös kolmen kuninkaan päiväksi.
Kuninkaiden lähettiläs saapuu espanjalaisiin kaupunkeihin jo muutamia päiviä ennen kuninkaita. Hän perustaa leirin jonne kaikki lapset tulevat tapaamaan häntä ja antamaan hänelle kirjeensä vietäväksi suosikkikuninkaalleen. Siis ihan samaan tyyliin kuin kirjoitellaan lahjatoiveita joulupukille.
Kuninkaitten kulkueet keräävät lapset ja aikuiset kaduille loppiaisaattona.
Kuninkaitten kulkueet
Kadunvarren kuppilassa Torremolinosin kävelykadulla oli vielä hyvin tilaa, kun tulimme noin tuntia ennen kulkueiden alkua. Tilasimme kahvit ja saimme kohta seuraa samaan pöytään. Murteesta kuulostelimme, että seura taitaa olla norjalaista. Ja olihan se, ja norjalaiseen tapaan seuralaisemme alkoivat jutella meidän kanssamme ja siinä sitten kielten sekamelskalla vaihdettiin kokemuksia. Norjalaisille oli ihan uutta, että Suomessa kaikki osaavat melko sujuvasti myös ruotsia. Puolet meistäkin puhui sitä, eli niin kuin aina, puolet meistä puhuu ja toinen puoli enemmän kuuntelee ja enemmänkin ymmärtää. Oli kieli mikä tahansa.
Oli tällä kertaa taas vähän hankalaa, kun puhuja luuli puhuvansa ruotsia, mutta puhuikin jotain Norjan murretta. Oikeassa paikassa kuitenkin aina nyökkäsin. Juuri luin kertomuksen, missä ylistettiin suomalaisten taitoa hoitaa asiat höpöttämättä. Asiakas toi uudet renkaat ja vanteet liikkeeseen. Kukaan ei puhunut mitään, mutta kaikki tiesivät, että renkaat piti tietysti laittaa vanteille. Asia hoitui siis sanaakaan sanomatta. Tähän ei moni kansakunta pysty. Eikä minun vaimoni.
Vähitellen alkoi olla niin paljon tungosta, että olimme selkien muurin takana. Toivotimme norjalaisseurallemme hyvää loman jatkoa ja etsiydyimme paremmille kuvauspaikoille. Lapsia oli kadunvarsilla paljon muovikasseineen. Ihan kuin Suomessa penkkaripäivänä.
Ja sieltä ne kuninkaat sitten tulivat. Olivat yllättäen pukeutuneet Disneyn satuhahmoiksi ihan jokainen. Toy Story, Itse ilkimys, Kippari Kalle, Dumbo, Smurffit, Tuhkimo ja Aku Ankka.
Tuli sieltä lopulta joku itämainen kuningaskin, ikään kuin enemmän päivän aiheeseen liittyvä.
Loppiaisorkesteri soitti tunnettuja joululauluja: Michael Jacksonin Thriller, teema elokuvasta Pirates of the Caribbean ja Spiderman. Ei löydy meillä näitä edes uudesta virsikirjasta. Ja loppiaisorkesterilla oli tonttulakit.
Suomalaisista penkkariajeluista tutut karkkien pyydystyskeinot olivat käytössä täälläkin. Onneksi näitä sateenvarjoja ei näkynyt monta, tungos oli niin valtava.
Musta villatakki oli äkkiä serpentiinisilpun täplittämä ja karkkeja sai helposti poimittua kourallisen ihan omista jaloistaan .
Jätin poimimani karkit jollekin tenavalle, joka sieppasi ne nopeasti kädestäni. Sen isä kyllä sanoi nätisti kiitos.
Lähdimme junalla Malagaan, jossa törmäsimme vielä suurempaan meteliin ja tungokseen. Kuvauskulmia ei oikein löytynyt, sen kyllä kuvista näkeekin. Selkien takaa näimme, että kuninkaat olivat liikkeellä täälläkin. Kansa huusi rytmikkäästi ”Caramelo, caramelo!” Juha suomensi, että se tarkoittaa: ”Abit on parhaita!”
Malagassa nähtiin lisäksi Spider Man, Darth Vader, Lumikki ja muutama muu itämaan tietäjä. Lapset istuivat hahmojen kanssa vaunuissa ja heittelivät karkkeja suurista säkeistä.
Oli samalla vähän surullista että huojentavaa nähdä, että poikkikaduille oli pysäköity poliisiautoja poikittain. Ja poliiseja ja moottoripyöriä oli laumoittain.
Loppiaisena voi vielä nähdä kaupunkien jouluvalot
Loppiainen on viimeinen hetki nähdä myös kaupunkien näyttävät jouluvalot. Malagassa ne ovat aivan erityisen näyttävät joka vuosi. Ensimmäiset kuvamme ovat vuodelta 2018.
Seisoimme silloin aikamme odottamassa jokailtaista 21:00 alkavaa valoshowta yhdessä valtavan ihmismassan kanssa. 21:40 lähdimme pois näkemättä sitä. Laskeskeltiin, että se olisi aika sopiva hetki vielä mahtua junaan ja olimme varsin oikeassa. Shown voi katsoa videolta Malagan kaupungin turistisivuilta.
Valoin katetulla kävelykadulla oli tietysti lasten iloksi tarjolla myös juhliin kuuluvat ilmapallot.
Tänä vuonna eli 2019 Calle Larioksen jouluvalot oli tehty uudella konseptilla satumetsäksi. Valorakennelmat ovat näyttävät päivälläkin, mutta illalla ne ovat valaistuina varsinainen show.
Roscón des reyes
Pullan oloinen, kranssiksi leivottu roscón des reyes, on loppiaisen pakollinen leivonnainen. Sen sisälle on piilotettu perinteisesti kuiva papu sekä onnea tuova pikkuesine. Tällaisen tarjosi meille espanjalais-ranskalainen vuokraemäntämme. Löysin pullastani pienen onnea tuottavan supermies-figuurin ja sain saman tien päähäni kranssin ympärillä olleen paperikruunun. Olin päivän kuningatar. Jos olisinkin osunut löytämään sen pavun olisin puolestani kustantanut roscón-kranssin porukalle ensi vuonna. Olisipa ollut syy matkustaa Ranskaan.
Luin juuri hetki sitten Espanjan kuluttajaviraston tekemän vertailun kauppaketjujen valmiina ostettavista loppiaiskransseista. Sen voittivat Dían ja Eroskin kranssit. Vertailussa otettiin huomioon valmistusaineet ja maku. Koko vertailu on luettavissa täältä.
Tämän loppiaisaaton kuninkaitten saapumisen jälkeen lapset nukkumaan mennessään jättävät portaille vähän ruokaa kuninkaitten kameleille ja aamulla löytävät heidän tuomansa lahjat. Siis, jos ovat olleet kilttejä. Jos eivät, heitä odottaa sangollinen hiiliä. Joskus näissä kulkueissakin näkee lavan, jolla näitä hiiliä on. Lavaa kuljettavat kaivosmiehet. Emme kyllä sattuneet näitä näkemään. Loppiainen on lasten juhla ja silloin tuotetaan iloa lapsille näillä kulkueilla. Ehkäpä hiilikuorma on vähän pelottava, eikä sitä aina näytetä lapsille? Ennemminkin leikitellään Disney-hahmoilla.
Loppiainen on Espanjassa niin erilainen show, että tekisi joskus mieli olla siellä toinenkin kerta siihen aikaan. Ei sillä, että suomalaisessa loppiaisessa mitään vikaa olisi, sehän on ihanan rauhallinen pyhä vilkkaan joulunajan jälkeen. Joskus aiemmin meilläkin riisuttiin joulukoristeita silloin ja vietiin kuusi pois, mutta nyt ei ole kiirettä mihinkään. Miten sinä vietät loppiaista? Oletko Suomessa vai pääsetkö näkemään tuon Espanjan shown? Sen pystyy kyllä katsomaan videoilta myös. Viimevuotisen Fuengirolan shown näimme näin. Kuninkaat tulivat helikopterilla. Hyvää loppiaista, olit sitten missä vain.
Joko seuraat meidän Ailajajuha-sivuamme Facebookissa? Olemme kirjoitelleet paljon automatkastamme Espanjaan ja takaisin ja retkistämme Espanjassa mutta myös muista matkoistamme. Vuosi 2020 on mennyt lähialueilla retkeillessä, mikä on ollut hyvin antoisaa.
20 Comments
Hei, tilasin kummityttömme koululta tällaisen ”Galette des rois” kakun, jonka speksit olivat aika lähellä kuvaamaasi leivonnaista. Sinne on kuitenkin tiettävästi leivottu manteli, mutta kuitenkin. Kakut toimitetaan tilanneille perjantaina, jos luoja suo. Hauska ylläri mitä saamme viikonloppuna nauttia kahvin kera. T. Pikkuserkku
Espanjalaisessa on perinteisesti joku figuuri ja kuiva papu. Figuurin löytäjä on kuningas ja pavun löytäjä kustantaa seuraavan kranssin. Mietin juuri, pitäisikö minun vaikka yrittää kerran leipoa tuommoinen, tuntuisi ihan hauskalta perinteeltä. Kiva, kun kommentoit!
Kuulostikin ranskalaiselta tuo kranssin nimi. Itse asiassa tapahtuma, josta tuossa blogissa kerroin, tapahtui juuri Ranskassa. Meille kranssin tarjosi emäntä, jonka äiti on espanjalainen, eli molemmat perinteet olivat tuttuja.
Siiri on ranskalaisessa koulussa ja myyvät näitä hänen luokkansa Ranskan matkan rahoittamiseksi. Päätimme sitten osallistua keräykseen ja kokeilla jotain uutta siinä samalla.
Olisi kyllä joskus kiva nähdä tuollainen isompi loppiaiskulkue. Olen ollut kaksi kertaa Teneriffala loppiaisena ja sielläkin toki tämä perinne on voimissaan. Ei vaan ollut ihan noin isosti toteutettu. Hauskoja muuten nuo Disney-tietäjät ja vastaavat. Nauroin ääneen lukiessani. Ja tuo yllätyspulla kuulostaa vaaralliselta: tuohon ylläriinhän voi tukehtua tai hammas mennä rikki.
Tuntuu siltä, että Espanjassa on kulkueita milloin vain siihen jotain syytä löytyy. Milloin mikäkin pyhimys on juhlinnan kohteena tai sitten on joku muu, usein juuri jotenkin kirkollinen juhlapäivä, johon kadulla kulkevat lavat ja erilaiset hahmot liittyvät. Ja näyttäviä ne ovat aina. Toki pääsiäis- ja pyhimyskulkueet eivät ole ihan yhtä hauskoja kuin nämä Disney-tietäjä-kuningas -kulkueet. Ja tosi on ajatuksesi tuosta yllätyspullasta. Aika varovasti sitä haukkasin – onneksi, se muovinpala olisi voinut olla hampaille tuhoisa. Sinulla oli itselläsi kiinnostavia ja informatiivisia juttuja Andalusiasta, Cordoba seuraavaksi mielessäin. Kiva, kun kävit ja kommentoit!
Meillä oli nyt ensimmäinen loppiainen neljään vuoteen, jota ei vietetty Espanjassa – ja kaipasin sitä hälyä! Itsekin kuvailin loppiaisen kulkuetta penkkareiden ja joulukadun avajaisten risteytykseksi. 🙂 Hauskasti kuvattu kertomus, kiitos! Omia loppiaiskokemuksiani mm. täällä: https://periaatteennainen.com/2016/01/06/vahan-erilainen-loppiainen/
Kiitos kommentista, kiva kun kävit! Kävin lukemassa tuon sinun juttusi myös, oikein kuvaava ja valaiseva. Se oli minustakin hauska huomio, että loppiaisen rieha ja kulkueet ovat aivan erityisesti lasten juttu. Eikä ihan pelkästään varmaankaan lahjojen tähden, niin paljon mukaan on ängetty lasten tuntemia satuhahmoja. Malaga on muuten noitten kulkueiden kanssa mielestäni jo ylilyönti. Siellä on niin kova tungos, että siellä todellakin myydään parhaat katsomopaikat, eikä niille sitten pääse maksamatta. Vielä pahempi tungos on pääsiäisenä, koko Calle Larios ja Calle Alameda ovat penkkirivejä. Meidän kuvat olivat enimmäkseen Torremolinosista, joka on vielä varsin miellyttävä katselijallekin. Fuengirolassa on myös näyttäviä kulkueita, tämänvuotista seurasimme telkkarista livenä.
En tiennytkään, että Espanjassa loppiainen on näin suuri juhlapäivä, kiva oppia uutta! Aika vauhdikkaalta meno vaikuttaa, lapset varmasti tykkäävät!
Kiva, kun kävit ja kommentoit! Itse asiassa en tiennyt minäkään, ennen kuin käytännössä näin tämän touhun ja sitten otin selvää, mitä kaikkea tuohon liittyy. Eihän Suomessa loppiainen ole yhtään mitään, mutta Espanjassa todellakin on. Ja nimenomaan lasten juhla.
Olipa kiva lukea Espanjan loppiaisesta. Espanja on minulla aina sydämessäni, sillä olen siellä vähän aikaa asunut. Nuorena olin vaihto-opiskelijana Baskimaassa.
Muistan miten ihmettelimme kävelykadulla asuessamme, että mitä kovaa ääntä alkoi kaupungilta kuulua. Menimme kadun varteen ja saimme ihastella tätä ihanaa Loppiaiskulkuetta. Muistot palasivat kivasti mieleen juttuasi lukiessani.
https://kotonajakaupungilla.blogspot.com/
Kiva kun kävit ja kommentoit, kiitos! Nuo loppiaiskulkueet olivat kyllä yllättäviä, samoin kuin pääsiäisen vastaavat ensimmäisellä kerralla. Mutta samalla niin mielenkiintoisia, että olen yrittänyt kaikin tavoin ottaa selvää näistä ja ymmärtää ja seurata. Ja nyt näin myös jakaa sekä kokemusta että selityksiä toisillekin. Luin muuten sinun blogitekstejäsi myös. Berliinin Legot olivat tuttu juttu, mutta harmiksemme emme päässeet sinne experience puolelle ollenkaan, kun ei ollut lapsia. Olisimme me aikuisinakin halunneet sen nähdä.
Ehdin jo ihmetellä, että kyllä te ehditte. Sitten tajusin, että tuo onkin vuoden takaa 🙂
Sama kuin muillakin tuli mieleeni, että jopas on melkoiset karnevaalit loppiaisena Espanjassa. Ja penkkarimeininkiäkin karkin heittoineen. Mahtavaa, että teillä aina sattuu ja tapahtuu mukavia juttuja.
Juu, tuo kirjoitus on vuoden takaa, kulkuemuistot jopa kahden, ja roscón-muistot viime vuodelta. Etsin vain lisätietoa kaikesta nyt ja päivitin tuon tekstin vielä perusteellisemmalla taustoituksella, eli tämä on päivitetty ja sillälailla ajankohtainen teksti. Ja kyllähän me kaikenlaista ehdimme, sellaistakin matkustelua, mistä ei blogata. Eilen teimme päivämatkan Turkuun. Turun tuomiokirkossa oli mielenkiintoinen konsertti. Roomalainen oratorio, Kuninkaantien muusikot ja solistina Sampo Haapaniemi. Kannatti käydä. Kiitos kommentistasi!
Olipas siellä hulinaa jälleen, espanjalaiset kyllä osaavat tuon pyhien juhlinnan. 🙂 Valenciassa asuessa saimme myös jos jonkinlaista kulkuetta ja ilotulitus showta katsella vähän väliä. Nuo Malagan jouluvalot näyttävät upeilta! Ehkä tavallaan hienommat valoisassa jopa nuo rakennelmat. Täällä ei ole viety kuusta eikä koristeitakaan minnekään, todennäköisesti saavat olla helmikuulle saakka ennenkuin meistä kumpikaan jaksaa alkaa keräämään tätä joulukoristeiden määrää pois, heh. 🙂 Mihinkäs tässä kiire.. 😀
Ihan samoissa ajatuksissa katselen olohuonettani. Iso seimirakennelma on paikallaan, joulukuusi seisoo terassilla valoineen, sähkökynttilät ovat ikkunalla ja pihan seinustoilla on jouluvalot. Harvoin näistä muut kuin korkeintaan olohuoneen keskellä oleva seimi lähtevät minnekään ennen helmikuuta 🙂 Ja ensi lauantaina ystävät tulevat meille joululauluiltaan. Espanjassa taisivat valot sammua jo eilen ja seimet kerättiin pois tai peitettiin. Niin kai enimmäkseen Suomessakin. Kiitos kommentistasi! Olisipa joskus kiva katsoa nuo Valencian hulinat, olemme käyneet siellä pari kertaa kyllä ilman hulinoita.
Hei,
Kiitos kivasta ja tunteikkaasta tekstistä!
Muualta olen kuullut, että espanjalaisessa seimessä olisi myös ns kakkiainen, pota päällä.
Osaisitko kertoa minulle jotaon siitä?
Minulla on ortodoksinen seimi, ei pottaa.
Mihin tuo kakkiainen perustuu? Tiedätkö?
Eli potta mukana
Hei, kiitos kommentistasi. Olet aivan oikeassa, espanjalaisessa jouluseimessä on usein mukana kakkija, niin minunkin seimessäni. Alun perin tuo perinne on lähtöisin Kataloniasta ja siellä se on nytkin yleisempi. Kirjoitin toisen tekstin seimistä, sen löydät tästä linkistä. Siinä kerrotaan myös kakkijan alkuperä. https://www.rantapallo.fi/ailajajuha/seimet-kertovat-betlehemista-joulusta-ja-muustakin/
Kovasti tuli automaattista sotkua.
Puhutaanko jos et saanut selvää?
Beth