Cuencan talot rotkon reunalla – ihan kuin Ronda! Kotimatkaa osa 3

”Cuenca! Sieltähän on kotoisin yksi kitaroistani”, huudahti Juha, kun näki nimen kartalla. ”Sinne mennään.”

Olin sattunut näkemään Cuencasta jotain muutakin, nimittäin kauniit Unescon suojeleman vanhan kaupungin kujat ja katot ja rotkon reunalla roikkuvat talot, joten nyökkäsin. ”Sinne mennään.”

Varasimme kahdeksi yöksi majoituksen La Plaza -hotellista. Sijainti oli hyvä, pieni kävelymatka keskustaan sopi meille hyvin. Mielenkiintoisesti marokkolaisin vaikuttein sisustettu hotellihuone sai hymyn huulille. Parkkipaikka oli kadun varressa, joten yritimme tyhjentää tavaroita pois ja hauskan pienen hotellihuoneen idylli kyllä vähän paljoista tavaroista särkyi. Vastaanotossa nuori nainen ojensi kartan, ruksasi tärkeimmät nähtävyydet ja hyvät ravintolat kartalle ja piirsi karttaan kävelyreitin. Vinkkasi vielä musiikkiliikkeenkin, jossa voisi katsella kitaroita. Siis katsella, Juhalla ei ole mitään tarvetta ostaa enää lisää niitä seinällemme roikkumaan.

Sateisessa illassa teimme pienen kävelylenkin ja tulimme sisään lämmittelemään.

Seuraavana aamuna sitten kartan kanssa merkitylle reitille. Rio Jucar ei ollut suuren suuri, mutta kevään vihreys viehätti silmiä.

Ja tosi nopeasti olimme siellä missä pitikin. Harmi vain, että melkein jokaisessa ottamassani kuvassa on punatakkinen mies oranssin sateenvarjon kanssa. Tuo vähän vei päivästä nautintoa ja lyhensi reittiämme.

Juuri tämä talo, jonka parvekkeet roikkuvat tyhjän päällä, on kaikissa postikorteissa. Sen muotoissa pulloissa myydään viiniä turisteille ja toki jääkaappimagneettejakin löytyisi.

Rotkon reunat olivat vaikuttavat.

Kun Juha sitten näki tämän sillan eli Puente de San Pablon, näytti hetken siltä, että tiemme erkanevat. Vain jompikumpi kävelee rotkon yli. Eikä heti auttanut sekään, että näytin, että edellämme kulkenut aasialaisten turistien ryhmäkin on sateenvarjoineen melkein jo ylittänyt sillan.

Minulle olivat tärkeämpiä kuvaukselliset rotkon reunat.

Juhan kunniaksi on sanottava, että hän rohkaistui kuitenkin yrittämään. Mutta uskon kyllä, että tuon sillan ylitys suunnilleen silmät kiinni ja koko ajan kaiteesta kiinni pitäen oli siinä sateessa ja tuulessa aikamoinen uroteko korkean paikan kammoiselle.

Tämän kuvan oikeassa reunassa näkyvä Parador-hotelli ei myöskään olisi missään tapauksessa ollut meidän valintamme. Onneksi se ei houkutellut. Hinta olisi ollut suunnilleen 300€ yöltä. Mieluummin olimme yhteensä kaksi yötä 90 eurolla pienessä marokkolaishuoneessa keskellä kaupungin kerrostaloja.

Näitä vanhoja taloja oli kyllä kiva ihmetellä. Mielessä pyöri kysymys: ”Miksi?”

Mäeltä oli mukavat näkymät kaupungin yli.

Tulimme takaisin alas kaupunkiin portaita ja pikkukatuja, ei menty enää rotkon yli toiselle puolelle.

Jucar-joen rantaa kävelimme toiseenkin suuntaan kohti kaupungin keskustaa.

Ennen pitkää olimme kaupungin modernimmalla puolella, Plaza Españalla.

Oli aika hiljaista. Ei täällä ollut turistimassoja ja espanjalaiset itse olivat ilmeisesti viettämässä siestaa.  Kyllä täällä kaikin puolin viihtyisää olisi ollut turisteillekin. Näkemäni perusteella ihmettelin, miksi kaikki hehkuttavat vain Rondaa. Cuencan kaupungin rotkon reunat näkisi paljon halvemmalla ja rauhassa. 

Siesta ja sade aiheuttivat myös sen, että kitaroita ei päästy katselemaan. Liike oli kiinni ohi kulkiessamme, emmekä tulleet lähteneeksi uudelleen.

Seuraavana aamuna ei onneksi enää juuri satanut.

Juha oli kauhuissaan katsellut myös tätä mäkeä, jolle halusin. Paremmalla säällä sinne olisi voinut patikoida ja jos kerran olemme Andalusiassa selvinneet Cruz de Juanarista,  Pizarrasta tai Casarabonelan kivikoista, kai me olisimme tähänkin pystyneet. Sateenvarjot, tuuli ja vuorenrinteet eivät vain yhdistelmänä houkutelleet.

Katselimme siis seuraavaksi aamuksi kartalta tuonne ajoreitin. Matkaa tuli 12km!

Tässä kohtaa on Juhan kunniaksi taas sanottava, että jos joskus haluan jonnekin, minne pääsee autolla, niin sinne kyllä pääsen. Ei kaihda autokuskini tiukkojakaan käännöksiä eikä pieniä teitä. Ja rotkojen reunalla on kuulemma helpompi ajaa kuin kävellä.

Metsätie oli kyllä aika mielenkiintoinen.

Reitin varrella oli jo näköalapaikka, jolta oli hienot näkymät yli rotkojen ja monimuotoisten kallioiden.

Tässä kohtaa aikomamme määränpää oli vielä kaukana kilometrien päässä.

Perille asti pääsi autolla. Ja sieltä vasta näkymät olivatkin! Kaupunki lepäsi vuorten sylissä.

Rotkon reunalla roikkuviin taloihin oli täältä hyvät näkymät.

Talojen tiilikatot olivat taas oman värisiään täällä ja Andalusian valkoisten kylien jälkeen  eri tavalla kauniita.

Oikeassa alakulmassa taas mainitsemani hotelli Parador.

Tältä näytti näköalapaikka, jonne Juha ajoi. Ainoa auto paikassa. Kuvasta ei taida erottua, mutta täällä näimme muutamia patikoijia, jotka olivat rinteen tänne kiivenneet. Taivaalla kaarteli isoja lintuja, jotka tunnistimme kotkiksi.

Aina sitä ihmettelee näitä vuorten rinteille kaupunkien ja kylien ylle rakennettuja pyhimyspatsaitakin. Miksi?

Aamupäivä oli jo kulunut melko pitkälle, ennen kuin tämän näköalapaikkamutkan jälkeen lähdimme eteenpäin. Syötimme navigaattorille hauskan paikannimen: Ciudad Encantada, eli Hauska tutustua -kaupunki. Päivän matkasta tuli hauskan jälkeen myös aika jännittävä, mutta siitä seuraavassa tekstissä, kunhan ehdin kirjoitella.

Jos haluat seurata meitä, voit tykätä meistä Facebookissa sivullamme Espanjaan Espanjassa Espanjasta, niin tieto uusista teksteistä tavoittaa sinut helpommin.

Seuraavat tällä hetkellä valmiit osat kotimatkastamme voit lukea näistä linkeistä:

Espanjasta kotiin osa 4 Lumipyry ja Ciudad Encantada on täällä.

Espanjasta kotiin osa 5 Pyreneitten yli Lourdesiin on täällä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

16 Comments

  • Reply Terhi 2019-04-17 at 21:58

    Olipa hienot maisemat!

    • Reply espanjaan 2019-04-17 at 22:02

      Niin minustakin! Kiitos Terhi kommentista 🙂

  • Reply Katja 2019-04-21 at 08:43

    Oon ihan samaa mieltä, että Ronda on aivan liian hypetetty mutta tästä ei puhu kukaan! Ei sillä, onhan Rondakin kaunis, mutta jotenkin siellä se turistirysä meininki ei oikein iskenyt. Ja tässä Cuencan vieressä on myös La Ciudad Encantada. Tosi kiva luononpuisto sienen muotoisine kivineen. En tiedä kävittekö siellä, mutta mun mielestä tuolla saa just näiden takia vielä monipuolisenkin loman aikaiseksi.

    Mutta onhan se myös kiva, että maasta joka mielletään itsessään turistirysäksi löytyy vielä näitä paikkoja :).
    Tässä jos kiinnostaa kirjoitin itse vähän aikaa sitten oman tällaisen ns. hidden secret postauksen Espanjasta: https://www.rantapallo.fi/kaksu/2019/01/21/uusia-tuulia-espanjan-lomille-vinkit-alue-alueelta/

    • Reply Katja 2019-04-21 at 08:44

      Ja nyt kun pääsin postauksissasi eteenpäin La Ciudad encantada hyppäsi silmieni eteen! 😀
      Jee!

      • Reply espanjaan 2019-04-21 at 09:39

        Meille jäi tuo Cuencan kansallispuisto mieleen kovastikin. Tekisi mieli palata sinne ilman lumipyryä 🙂 Tosiaan, jee! Kiitos!

    • Reply espanjaan 2019-04-21 at 09:37

      Kiitos kovasti kommentistasi! Kävin äsken lukemassa (uudelleen) tekstisi noista salaisista aarteista Espanjassa. Tosi hyviä vinkkejä! Tuli mieleen, että voisin itsekin koota jotain. Olemme nimittäin nyt peräkkäisinä vuosina neljä kertaa ajaneet Aurinkorannikolle ja takaisin ja pysähdelleet milloin missäkin kivassa pienessä paikassa. Olemme myös tehneet neljä eripituista kodinvaihtolomaa (St. Antoni Palamoksen vieressä, Marbella, Granada ja Tarragona), jolloin olemme ehtineet sillä seudulla koluta ympäristöä enemmänkin. Joka kerran on ollut kivaa. Seuraavan matkan varrelle toivon osuvan Jaenin, Baézan ja Úbedan. Espanja on niin paljon muutakin kuin ruuhkaiset turistikohteet. Niistä on vähän huonojakin muistoja, esimerksi Barcelonassa ja Madridissa molemmissa jouduimme taskuvarkaiden kohteeksi. Madridissa he jopa onnistuivat, mistä seurasi pitkä päivä poliisiasemalla. Blogini on vasta vähän yli vuoden vanha, joten nuo vanhemmat jutut puuttuvat ja tällä hetkellä keskitymme eniten Aurinkorannikon salaisempien aarteiden etsimiseen ja raportointiin. Mutta jatketaan! On niin kiva lukea muusta kuin Madridista ja Barcelonasta juttuja 🙂

  • Reply Tiina Johanna / Kookospalmun alla 2019-04-23 at 11:13

    Kiitoksia tästä mielenkiintoisesta kirjoituksesta, upeita maisemia! 🙂 Itsellä tämä kohde kuuluu myös omalle Espanjan matkailun Bucket Listille, harmittaa kun en vielä ole päässyt käymään vaikka junamatkaetäisyydellä pitkään asuttukin. Ihana saada tästä lisää vinkkejä inspiraatiota tulevaan. Hyvää reissun jatkoa teille!

    • Reply espanjaan 2019-04-23 at 11:23

      Kiitos kannustavasta kommentistasi! Cuencaan voisin mennä vaikka uudelleenkin, mutta toisaalta minun Bucket Listilläni on niin monta muutakin kohdetta, joissa en ole vielä käynyt. Cuenca oli kiva kohde. Toivottavasti vielä ehdit sinne sinäkin.

  • Reply Kohteena maailma /Rami 2019-04-24 at 14:39

    Tuli taas opittua uutta Andalusiasta, siellä on tosi paljon kaikkea nähtävää! Tekee kyllä mieli tehdä reissu sinne pian, vaikka viisi kertaa aikaisemmin siellä olen ollut. Paljon on paikkoja näkemättä ja moneen haluaa uudestaan.

    • Reply espanjaan 2019-04-24 at 15:41

      Kiitos kommentistasi! Olipa kiva, että juttumme toivat uusia asioita kokeneellekin matkailijalle. Tai oikeastaan meillä on sama tilanne. Olimme reissussa siellä jo kahdeksatta kertaa viimeisimpien neljän vuoden aikana ja koko ajan löytyy uutta ja uudenlaisia puolia. Lähes etsimättäkin.

  • Reply Martta / Martan matkassa 2019-04-27 at 19:09

    Olet kyllä onnistunut kuvaamaan tuota oranssilla sateenvarjolla varustettua herraa 😀 Teimme kerran vuosia sitten päiväretken Cuencaan ja täytyy sanoa että tuo rotko oli mielestäni palon upeampi kuin Ronda. Cuenca oli viihtyisä pieni kaupunki ja siellä oli ainakin tuolloin aito espanjalainen tunnelma. Harmi etten tiennyt tuolloin tuota näköalapaikkaa, sillä nuo sinun kuvat sieltä ovat todella upeat ja olisi ollut kiva nähdä kaupunki ja rotko tuosta näkövinkkelistä.

    • Reply espanjaan 2019-04-27 at 19:25

      Minuakin ihmetyttää tuo Rondan saama huomio. Kaikki sitä hypettävät ja Cuencasta ei juuri tietoa liiku. Tykkään itse luonnosta ja rauhasta ja tuolla oli kyllä mukava liikkua, kun kuviin ei usein muita tarttunut kuin tuo oranssia sateenvarjoa kantanut harmaaparta 🙂 Tuonne näköalapaikalle voisi nuorempi ja reippaampi patikoidakin, mutta meidän sadepäivään ja seuraavan päivän aikatauluun se ei sopinut. Oli kiva paikka ja hurjat näköalat. Kiitos kommentistasi! Toivottavasti saat joskus tilaisuuden käydä uudelleen

  • Reply Periaatteen Nainen 2019-04-27 at 21:06

    On kyllä todella ”rondamaiset” maisemat – pitää siis ehdottomasti käydä, ehkä kesällä ehtisi, niin on vertailukohtaa 🙂 Rondassa on kyllä paljon yliarvostettua, toisaalta pidän siitä kaupunkina ja Serrania Rondan alueesta kaikkine nähtävyyksineen.

    • Reply espanjaan 2019-04-27 at 22:00

      Niinpä, molemmat ovat varmaan elämyksiä sinänsä. Se mistä itse tykkäsin Cuencassa oli se, että kaikkialla voi liikkua ilman tungosta ja maisemia riitti. Toisaalta sitten tuollaisena sadepäivänä siestan aikaan oli kyllä melkein kaikki myös kiinni, eli se toinen puoli: jos ei ole ihmisiä, ei ole palveluita. Mutta maisemat olivat hienot. Kiitos kommentistasi jälleen! Toivottavasti ehdit katsastaa tämänkin.

  • Reply Lilja Lumilla 2019-04-28 at 11:14

    Ihania maisemia! Tuollaiset kielekkeet ovat aina vaikuttavia, ja mieleen hiipii ajatukset, etta miten noissa taloissa uskaltaa asua!

    • Reply espanjaan 2019-04-28 at 12:48

      Minä mietin vähän samaa, kun Espanjan seuduilla, ainakin rannikon edustalla silloin tällöin on jopa maanjäristyksiä. Mutta ehkä tuolla sisämaassa ei ole. Kielekkeet ja rotkot ovat maisemallisesti todellakin vaikuttavia. Kiitos kun luit ja kommentoit!

    Leave a Reply


    Find us on Facebook