Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

suomi

Kummitus naapurit

10 vuoden jälkeen on hassua ja ehkäpä surullistakin huomata, että et tunne yhtään naapuriasi nimeltä. Naamat saattaa ehkä näyttää tutulle, mutta ei niitä oikeen osaa yhdistää mihinkään..

Asut samassa rapussa mutta et tiedä tyypeistä mitään, puhut niistä nimillä: se kellä haukkuva koira, se mulkkaaja, se ketä lyhyt/pitkä/paksu/laiha, ne köyhät (vaikka oikeesti en tiedä kenenkään statuksesta oikeesti mitään), se kellä monta lasta, se kellä huutava pikkulapsi, se Jaguar/Toledo-tyyppi, parvekekyttääjä, se kellä se äksy chichuahuahauhau.. *

Noi esimerkit on vaan joitain, ei semmosii mitä ikinä käyttäisin niin et joku voisi kuulla, en ketään halua loukata, vaikken tunnekkaan. Mutta näinhän se menee, kun et tunne jotain tyyppiä niin sit sä kuvailet sen.
Mä tunnustan siis etten tunne ihmisiä tästä ympäristöstä ja sain todellakin hassun, ehkä jopa surullisen huvittavan huomautuksen siitä muutama viikko sitten.

Kymmenen kerroksen väkeä a la Vantaa
Marraskuun loppupuolella olin siis töissä yhdessä inventaariossa, osana niitä kaupan alan keikkatöitä joilla nyt tällä hetkellä ”elätän” itseni ja rahoitan seikkailuni maailmalla.
Ton duunivuoron ois pitänyt loppua puolen yön aikaaan, mutta me oltiin niin tehokkaita et homma oli valmis jo yhentoista aikaan.
Janin piti tulla hakee, mut koska päästiin ajoissa niin aattelin sit tulla dösällä ja kävelin yhen toisen mimmin kanssa steissille.
Venailtiin molemmat omaa dösää kun yksi toinen vuokratyöntekijä Elli, tulee kanssa sinne ja jää juttelee meijän kanssa.
Yhtäkkii nään et mun dösä tulee pysäkille, sanon heipat et täytyy mennä ja lähen kipittää, huomaan sit et tää Elli lähtee juoksee mun kanssa pysäkille päin.
Oon et mihin päin oot menossa ja se sanoo et Hakunilaan. Rupee huvittaa et kas sama mesta.
Kysyin sit et missä asut ja Elli sanoo Janin kadunnimen, siinä vaiheessa ruvetaan kumpikin jo nauraa, kun saan sitten kysyttyy et mikä numero ja vastaus on täsmälleen sama mihin mäkin oon menossa, ei naurulta tuu loppua!!! Muut matkustajat ja kuski piti meitä varmaan ihan dorkana!!
Toi reilu puolituntinen dösämatka menee vähän epäuskoisena ja nauraessa että miten voi olla mahdollista..

Selvisi nääs että Elli on asunut 10 vuotta siinä talossa, Jani melkeen samat kymmenen, joista me on tunnettu melkeen yhdeksän vuotta.
Koskaan ei olla törmätty toisiimme Ellin kanssa aiemmin Hakunilassa, eikä tiedetty toisistamme juuri mitään (muuta kun vaihdeltu yleisii kuulumisii kauppavuoroissa ja tikahduttu nauruun koulutuksessa tauolla, sinne piti herää klo 5 et itekkin oisit vähän ”kukkuu” parin kahvin ja energiajuoman jälkeen)..
Selvisi et tää Elli asuu useempi kerros ylempänä tässä ylväässä kymmenen kerroksen talossa ja käyttää siis hissiä, me taas ei käytetä hissiä juuri koskaan.
Tästä lähtee lenkittää koiraa niin tulee useemmin käytettyy kellarinovea, koska se on lähempänä, mut silti..
Hassua että voit asua jonkun kanssa samassa rapussa melkeen 10vuotta ja tuntematta juuri ketään..


Sosiaalinen mummo & säikähtänyt serkku
Mun edesmennyt rakas mummoni asui Malmilla, silloin kun hän oli vielä kävelykunnossa kävimme usein yhdessä kaupassa, mummi veti sitä kauppatrolleyta ja minä hyppelin vieressä tai kiipeilin kallioilla ja noukin sieltä sireeneitä mukaan.
Matka Karviaistieltä Malmin keskustaan ja takaisin saattoi kestää useamman tunnin, ihan vaan sen takia että melkeen joka toisen vastaantulijan kanssa pysähdyttiin vaihtamaan pari sanaa.
Torimyyjien kanssa meni tovi rupattellessa, saatettiin ottaa pari askelta ja taas oli joku tuttu jonka kanssa vaihdettiin kuulumisia,samoin kaupan käytävillä ja kassajonossa, apteekissa, pesutuvassa, you name it! Mikään ei ollut et kävästään heittää pyykit / roskat pikaseen.
Niissä törmäs aina johonkin ja ”jäi suusta kiinni”.

Mummin naapuritkin oli semmosia jotka meijän suku täällä päin tunsi (ja jotka olivat myös hautajaisissa mukana), niille saattoi soittaa ja ne soitti myös meille, kun mummi oli lähtenyt käppäämään yksikseen rollan kanssa myöhemmin ja aiemmin kun se oli kaatunut ja muuta.
Ne jeesas sen kasvipalstan kanssa, toi kukkia, kitki, toi puutarhaan kukkia yms.


Mun mustilla (mutsilla) ja niilläkin on pysynyt samat rappunaapurit (yhtä lukuunottamatta) varmaan sen viimeset 25-30 vuotta ja pienessä kuuden asunnon rapussa et voi olla huomaamatta toisia.
Mäkin tunnen edelleen ne naapurit.
Millon vaihdeltu yläkerran kanssa saunavuoroja ja jos jäänyt avaimet himaan niin sinne saattoi mennä, samoin käyty kahvilla, käyty läpi koirasioita, lainailee puuttuvia munia etc.
Asuu siinä muitakin, kenen kanssa niin hirveesti ollut tekemisissä, niillä kun on omat juttunsa, silti kuitenkin enempi ja vähempi moikkailtu niiden kanssa.
Serkku ei uskaltanu mennä yksin meijän rappuun sillon junnuna enää, kerran kun kävi vahingossa soittamassa (pissa)hädässä väärää ovikelloo ja säikähti et noita!
Tää naapuri oli ollu partsilla lerppahattu päässä ettei aurinko kärtsää & tuli avaa oven silleen 😀
Sillon vielä junnunpana siellä ylhäällä asu yks täti, joka vei jopa mun siskon Ruotsin risteilylle pienenä.
Moniko antais nykyään lapsensa lähtee naapurin kanssa matkaan?!
Moniko tuntee naapurinsa muulta kun siltä nimeltä joka on ovessa?!

Kotikummitus soittaa kitaraa & faaraoiden vierailu
Kun muutin hieman vanhempana Lauttasaareen en juuri koskaan nähnyt rapun asukkaita, pari kertaa tuli varmaan heitettyä ”ciaot” jonkun kanssa.
Ainoa kunnon kosketus naapureihin siellä oli se kun tuli valitus että olette soittaneet vissiin kitaraa yöllä.
A) ei ollut kitaraa
B) oltiin toisessa kaupungissa sillon, joten joko se tyyppi kuuli harhoja tai siellä asu kitaraa soittava kotikummitus..


Käpylässä, jossa asuin sit hieman vanhempana & viisampana, tunsin kellarin vuokraajan koska se oli usein pihalla röökillä ja tuli jäätyy juttelee sen kanssa.
Toista seinänaapuria en juurikaan tuntenut, mutta hänen siskonsa Sannan kanssa tutustuin hyvin ja kävin usein siellä teellä höpöttelee kun se oli talonvahtina.
Sanna on semmonen maailmanmatkaaja, kiertävä kulkuri jonka omaisuus on varmaan vieläkin parissa laukussa, ehkä sen takia tulin niin hyvin sen kanssa toimeen! Sillä oli ihan hurjia tarinoita!! 😀


Mun toisen puolen naapurin tiesin vaan sen takia, että mun hamsteri oli jyrsinyt ittensä kerran läpi muovihäkistään ja jäänyt jumiin siihen. Mun oli pakko käydä soittaa se naapurin heebo hätiin!!
Myöhemmin kuulin et se lähti rauhanturvaajaksi ja sitten en sitä koskaan enää nähnytkään.
Siinä oli vielä yksi naapuri, jamaikalaiset Brownit.
Olin vasta asunut siellä vähän aikaa kun yöllä kuului rapusta paljon ääniä, kävin kurkkaamassa että mitä ihmettä ja siellä ne raahas kamojaan pois.
Se James Brown (älkää naurako) perheineen oli kyllä mukava, ne istui usein siinä parvekkeella joka oli alaovelle päin ja moikkaili aina plus kyseli kuulumisia.

Myöhemmin siihen Olympiakylän taloon iski järkky faaraomuurahaisongelma ja paikkoja myrkytettiin toista vuotta. Se oli piinaavaa!!
Onnex se ongelma oli jo mennyt kun muutin pois, no mun kamat meni varastoon ja osa roskiin, mut se ei liity kyllä tähän hirveesti. Paitsi naapureihin, jokuhan ne murkut sinne oli salakuljettanu 😀
Ellei sit duunannu itteensä läpi siitä viereisen kaupan tiloista, nää kun oli periaatteessa samaa taloo.
Mut kellekkään en toivo samaa ongelmaa, tavalliset murkut ei oo mitään verrattuna noihin melkeen näkymättömiin faaraoihin..

Amerikan tyyppejä ja Karjalaa
Jokunen vuosi sitten oli pari sukulaista täällä Jenkeistä, vein ne sitten (bussilla) lentokentälle ja venailin dösää takas stadiin kun näin stetson-päinen ukko koittaa pysäytellä ihmisii ja kysyy jotain.
Jengi vaan sanoo jotain & käveli ohi.
Tyyppi tuli pysäkille eksyneen näkösenä ja kysyin et voinko auttaa, se oli ihan et wtf??
Kerto et koittanu kysyy neuvoo millä pääsee Helsingin keskustaan mut kukaan ei oo auttanu, ollu vaan et en tiedä / en kerkee.. Hei tervetuloa Suomeen!!
Jenkeistä tulee mieleen hassu juttu, Musti & ne oli siellä kyläilee sukulaisten luona kun broidi oli pieni.
Musti oli tottunu kävelee paljon ja nukuttaa broidin rattaisiin samalla.
No siellä päin ei juuri ole jalkakäytäviä, kaikkialle mennään autolla & sen naapuruston asukkaat tuli kyselee Mustilta et onks se eksynyt, onks sillä kaikki hyvin kun siellä kävelee..


Mun äidinpuoleisen mummon suku on osittain Pohjois-Karjalasta & mummon äidin suku on rajan takaa. Tuolla Juuassa (lähellä Kolia) asuu iso osa meijän sukua vieläkin.
Ne ihmiset vasta ystävällisiä onkin! Siellä moikkaillaan tyyliin kaikkia vastaantulijoita, tunsit ne tai et.
Kaupan kassa tietää sun sukulaisten asioista enemmän kun sinä.
Kerran oli Musti menossa ostamaan sen enolle kukkia synttäreiksi ja kukkakauppias kysyy et kelles ne tulee, kun Musti kerto niin se tokas et ei se noista kukista tykkää vaan nuista toisista! 😀
Yleensä ne tiesi jo että kuka oot ja mistä tuut, jos ei niin kyllä sulta kysyttiin ”kenenkäs tyttöjä sitä ollaan”.
Kun sanoit et Toivasten niin heti tuli juttua lisää! 🙂 Eikä se oo mitenkään tungettelevaa siellä.
Meeppä täällä kysymään vastaantulijalta et kenenkäs tyttöi / poikii oot niin varmaan pitää sua ihan dillenä tai pervona 😀
Siellä ajellaan useempi kymmen kilometri toisen luo kylää, etukäteen soittamatta, jos ne ei oo pihassa niin oh well- minkäs teet!
Kokeileppas tehä se täällä pk-seudulla, sydänhän siinä hyppää kurkkuun kun joku kaartaa ilmottamatta sun pihan / oven taakse, kurkit vaan ovisilmästä et kuka se häirikkö on, menis jo v**uun??
Meillä on ovikoodi, kuinka se pääsi tänne?? Älä vaan päästä inahdustakaan..!!


Mitä tulee mun poikaystävän rappuun niin yhtäkään asukasta ei siis tiedetä nimeltä, paitsi pari koiraa ja nyt Elli. Tosin Jani ei vieläkään tiedä kuka se on, täytyy googlaa varmaan – et hei tässä sun ”naapuri” 😀
Tavallaan on ihana lähteä aamulla koiran kanssa ulos tai töihin, kun voi mennä vaan, varsinkaan kun en oo mikään aamuihminen = en todellakaan juttutuulella sillon (ennen klo 12 kenenkään kanssa :D).
Toisaalta taas silleen surullista, kun et tiedä ketään/mitään..

Jotenkin tuntuu et ihmiset on todella vieraantuneita toisista ja koetaan tungettelevana jos sanot esim. moi jollekkin rapussa / roskiksella nähdessänne.
Tosin tää on niin iso talo ja ihmiset liikkuu niin eri aikoihin et paljoo jengii näekkään, mut silti.
Sen tiedän tosin että, tässä talossa asuu muutama outo tyyppi..
Ite jos nään et joku tulee kun avaan oven, en lähe spurttaa ettei törmättäis, läväytä roskiksen ovee kiinni jne., muutama tekee meinaan noin, enkä puhu yksittäisestä kerrasta.
Näkee et tuut esim kauppakassien kanssa, muttta antaa oven lävähtää kiinni naaman edestä ja tyyliin juoksee hissiin painelee nappuloita paniikissa ettei vaan tultas samaan.. Mä en ymmärrä.
Toisesta samantyylisestä asiasta, koitappa käydä kysymyssä ihmisiltä neuvoa ihan missä vaan- ne kattoo sua kun hullua tai juoksee poispäin et ei mulla oo aikaa, ennen kun kerkeet ees sanoo kunnolla mitään.

Yhden asukkaan (jonka nimeä en tiedä) kanssa ollaan yleensä vaihdettu koiraheipat sillon kun nähty,
jäi jokunen päivä sitten juttelemaan kun vietiin roskia, mistäs muusta kun koirista & koirien vatsataudista.
Kertoi että oli joutunut lopettamaan oman koiransa kun se oli niin vanha ja raihnanen, mutta että hällä olisi jotain vatsalääkettä jäljellä jääkaapissa jos tarttisi, saisi tulla hakemaan!
Lääkettä ei onnex tarvittu, mutta se että toinen tarjoutu auttamaan lämmitti mieltä, eihän me oikeesti tunnettu, mut karvakuonot yhdisti- tuskin muuten oltas koskaan vaihdettu sanaakaan..

Niinkun mäkin myönsin jo aiemmin, niin varsinkin aamulla hiippaan rapusta ulos mielelläni ilman kontaktia keneenkään, ei myöskään huvita aamulla bussissa jutella (aamurauha 😀 )
Jos oon just päässy kylpyyn ja ovikello soi niin kyllä mäkin manaan et kuka hitto pimputtaa, enkä nouse ylös tsiigaa kuka siellä on..


Mut entäpä jos siellä oliskin joku joka tarttee apua?! Entä jos jos ite joskus tarttis taas naapurin apua..

* Ennen kun joku vetää herneen nenään joistakin kuvailuistani, säästä ne!
En yleistä, mutta puhun omista kokemuksistani & havannoistani!
Kuulen mielelläni myös sun naapuri-havainnoista- oli ne sitten hyviä tai huonoja.
Ja jos joku koki pienin piston jostakin, niin great, ehkä ensi kerralla mahtuu joku muukin samaan hissiin 😉

 

Syksyisiä pohdintoja

Syksy, kesäloma on ohi ja taas on vuosi sitä puurtamista ja seuraavan suuren loman eli ensi kesän odottelua..

Facebookissa päivityksiä kuin masentaa kun syksy on täällä,tylsää, synkkää, sataa jne.
No siis onhan se niinkin mutta mä tykkään kaivaa jotain hyvää aina jostain ja tunnustan oon jostain syystä aina tykännyt syksystä, siinä on vaan sitä jotakin.
Hämärtyvät illat, viilenevät ilmat, iloisesti mökin kattoon pompsahteleva sade, raikas ilma, väriloistossa hohtava puunlehdet, kuutamon tuijottelu saunan ikkunasta ja kotona kynttilät, vaahtokylvyt, loikoilu huovan alla sohvalla suklaista kahvia juoden, Top Gearia katsoen…
Voi kun meniskin aina noin 🙂


Noi on pieniä klipsejä syksyn ihanuuksista ja vaikka syksy on mun lempivuodenaika edelleen niin silti kaipaan takasin kesälomaan ja Balatonin rannalle, Sibenikin linnoituksille ja kaikista ihmisistä huolimatta sinne Krkaankin.
Sillä on se todellisuus vähän muutakin kun noi ihanat esimerkit joita maalasin tuolla ylempänä.
Tosin ne on ihan oikeita juttuja mun elämästä, kaikki.
Juuri tällä hetkellä nautin teestä posliinikupista suloisessa vaaleansinisessä pikku mökissä, näkymä tästä kun katson ulos ikkunasta on suoraan Suomijärvelle & sadepisarat rummuttaa kattoa samassa tahdissa kun mun sormet hakkaa tätä näppäimistöä..



Eilen illalla oltiin puusaunassa ja ikkunasta hohti hopeinen kuu!
Enää puuttu ne tähdenlenot!! Mut on se tähtitaivaskin täällä mieletön!
Ihan unohtaa välillä kuin upee se voi olla kun asuu kerrostalossa kaupungissa.
Mua harmittaa että en ole ihan hirveästi täällä mökillä kerennyt käydä, tuskin olen juhannuksen jälkeen päässyt käymään kun on ollut töissä vaan??
Tätäkin asiaa oon tässä loman aikana ja etenkin sen jälkeen pohtinut todella paljon, onko tässä mitään järkeä??
Oisko mulle työtä mitä voisin tehdä missä vaan, millon vaan eli ilman että olen aina sidottuna ysi-vitoseen & tiettyyn paikkaan..

Tuntuu että on ikuisuus kun postasin tota edellistä ja oltiin juuri silloin tien päällä, kesäloman roadtripillä..
Nyt on tullut vedettyä viikko semmosta tahtii töissä 11 h useampana päivänä että menee viikonloppu vaan koittaessa saada huilattuu.. noi klo 6 aamuherätykset ei oo ihan mun juttua & jotenkin noista luonnottomista herätyskellon herätyksistä kärsii sitten koko vapaa-ajankin. Hyh!
Viikonloppuna se sisänen kello rääkäsee mut ylös klo 6 aikaan. Ei kiva.
Tosin viime viikolla mulla ei ollut yhtään työvuoroo kun olin matkalla alkuviikkoon.
Loppuviikko meni jotenkin vaan ohi saamatta juuri mitään kummallista aikaseksi, kun vaan koiran kanssa ulkoilua, hoitokoiran hoivaamista ja telkkaria..
Ehkä sekin on joskus sallittua.
Sain mä hei sentään purettua mun matkalaukun jälkimmäiseltä reissulta, kesälomalta on vähän purkamista kun pitäs ettii parille kengille paikat yms. 🙂


Edellisessä postauksessa kerroinkin tuosta mun ”hullusta vuodesta” ..
Vaikka matkoja ei ollut niin hullua määrää kun monella muulla niin kaikenmoista olen silti päässyt kokemaan ja tekemään.

Tuossa postauksessa puhuin mun koulusta kanssa.
Tuntuu että justhan vasta oli edellisen kesäloman (2016) loppu ja palasin takasin kouluun & meidän piti tehdä parityönä esitys, esitellä se ryhmälle sekä vetää opastettu kierros siihen päälle.
Vielä jokunen vuosi sitten olisin ollut kauhusta kankeena et joudun pitää esitelmän luokan edessä saati sitten vetää jonkun opastetun kierroksen – vaikkakin omalle luokalle.
Enkä todellakaan sillon olis uskonut vetäväni matkanjohtajana ulkomailla! Minä!
Niin siinä vaan kävi.

Nyt mulla on kaksi matkaa Ukrainaan takana, Kiova-Pervomaisk-Odessa-Kiova ja Kiova-Tsernobyl-Kiova.
Huikeita reissuja molemmat ja molemmissa näin, koin ja opin paljon.
Toukokuussa mua jännitti ihan hirveesti ja nyt syyskuussa paljon vähemmän, semmonen sopiva pikku kutkutus tietty et mimmosta porukkaa ja miten menee..
Mitä ongelmiin tulee niin muutama tuttu oli et mitä jos sattuu jotain mut ei niitä voi murehtii etukäteen, ongelmat ratkotaan kun ne tulee eteen, jos oisin murehtinut koko ajan niin ois jäänyt kaikki muu taka-alalle.
Ihmiset saattaa ajatella et se on lomaa vaan mutta mä olin siellä niitä ihmisiä varten jotka oli matkan ostanut ja vaikka meillä oli illat ohjelmassa vapaata niin kyllä mä mietin et missä ne viipottaa ja et kaikki hyvin ja olin 24/7 puhelin valmiudessa & autoin neuvoin silloinkin kun oli vapaa-aikaa merkattuna- tietty!
En olis uskonu tykästyväni tohon hommaan näin paljoa, kuten en odottanut ihastuvani Ukrainaankaan.
Huolimatta maan nyky-poliitikasta, josta en oo kovin innoissani (sama koskee kyllä osaa EU-maitakin) niin mä tykkäsin Kiovasta valtavasti ja mietin siellä kaduilla vaellellessani vapaa-aikana et Janin pitäs olla täällä, nähdä & kokea Kiova myös.
Halu palata takaisin on kyllä valtava ja uskon että palaan vielä sinne, joko ihan omalla lomamatkalla tai olis huippua päästä viemään ryhmä sinne, nyt kun mulla on vielä enemmän kokemusta ja olen nähnyt Pripyatin/ Tsernobylin ja Kiovankin useempaan kertaan niin uskon että mulla on vielä enemmän annettavaa ihmisille!! Eli wink, wink jos tarttee matkajohtajaa niin here I am!! 😉

Syksy on ihanaa aikaa, niin kaunista ja jotenkin rauhallista, mutta myös haikeeta vaikka ei mua syksy masennakkaan.


Rauhallista koska en enää vedä töitä 24/7 kesäloman rahoittamiseksi & stressaa saako tarpeeksi rahaa kasaan mutta haikeaa/vaikeaa koska se loma on nyt taas takana ja seuraavaan on ihan liian pitkä aika!
Tulee välissä joku pidennetty viikonloppu, talviloma viikko ja sit pääsiäinen, mutta mulle joka on matkailuhullu ja haluaisi päästä näkemään vielä paljon enemmän ja useammin & jonka haaveet on maailmalla on tää niin vaikeaa.
Toi lomaltapaluu vaatis lomalta paluu loman, tuntuu vuosi vuodelta olevan vaikeampi päästä ”normaali” rytmiin kiinni..
Vuosi vuodelta tuntuu et aika menee nopeemmin ja kohta on taas se kesäloma..
Mut ei se oo hyvä juttu et aika lentää, ite vanhenee ja sitä miettii et onks tää elämä vaan tätä, työtä et pääsee lomalle, lomaa et jaksaa työtä??
Mä lupaan itelleni joka vuosi et teen kesällä vähemmän töitä ja nautin enemmän kesästä.
Mut sit tulee huono omatunto jos ei ota kaikkii töitä, hullua..
Haluisin viettää aikaa enemmän siellä mökilläkin ja olla tekemättä mitään ilman kauheita omantunnon vaivoja. Helpommin sanottu kun tehty.

Ei sillä et mä en tykkäis työnteosta, mä tykkään, en osaa olla vaan tekemättä mitään ja sain tarpeeksi kotona olosta kun olin useamman vuoden käden takia poissa työelämästä & en sitä enää todellakaan halua.
Mietin sitäkin et osaisko sitä nauttii lomasta jos ei joutus tekee niin paljoo töitä niiden rahojen eteen??
Nyt kun vetää sata lasissa sen eteen niin arvostaako sitä enemmän. Ehkä.

Myös mun erään läheisen sairastuminen oli semmonen pysähtymisen ja miettimisen paikka omallakin kohtaa. Mitä jos tää elämä olisikin nyt tässä, että that´s it??
Onneksi tän mun läheisen kohdalla näyttäs et leikkaus auttoi, meni hyvin ja ei ainakaan vielä näy mitään jälkitautia, tosin aika sen kertoo mutta optimistisia ollaan!
Kävely, puhe ym on normaalia, muisti pelaa ym.
Joten tässä kaikista peloista huolimatta näyttäs käyneen hyvin. Mutta silti miettii et mitä jos??
Kuten hällä, en mäkään haluu miettii tommosen tilanteen edessä et tässäkö tää oli, olis ollut vielä paljon nähtävää ja tehtävää??
Mun pelko, ihan nuoresta lähtien on ollut (terveyden rinnalla) se et ”herään” joskus vanhana siihen et ois pitäny tehdä sitä ja tätä enkä saanut mitään aikaseksi et elämä meni vaan ohi..

Mä uskon et on muitakin jotka ajattelee kun mä??
Haluisin kuulla muiden ajatuksia tästä aiheesta!

Nauttikaa syksystä, toisistanne & elämästä <3

 

 

Kotimaan matkailu vs. ulkomaat + visiitti Varkauteen

IMG_1645

Kotimaan matkailu on mulle kyllä (valitettavasti) hieman vieraampi juttu.
Jäänyt vähiin, varsinkin viime vuosina ja tätä monikin ihmettelee että kuin sä matkustat useemmaan viikonkin ulkomailla että meillä on vain varaa matkustaa täällä kotimaassa..
Siis täh?!
Hello,jos sulla on mahis matkustaa Suomessa on sulla kyllä mahis matkustaa muuallakin!!
Suomen hintataso on ihan järkyttävä, ainakin mun mielestä, johtuu tietysti varmaan myös osaltaan siinä että mulla on ollut mahis matkustaa muualla ja käynyt monessa ”halpamaassa” kuten Liettuassa, Puolassa, Tsekeissä, Unkarissa.. u got the point!
Joten valitettavasti? vertaan automaattisesti näitä keskenään.

Viime viikolla näin luokkamme seinällä oli jonkun opiskelijan juttu ja lehtileike kotimaan matkailusta vs. ulkomaan matkailu!

Otsikko artikkelissa
” Viikko Turussa voi olla yhtä kallis kuin aurinkoloma Välimerellä- mikä kotimaan matkailussa maksaa??” / Matka-lehti 29.07.2016 (Kemppi-Lähteenmäki)

Viikko elokuussa / 2 henkilöä
Sisilia, Italia 920e
Turku (Sokos) 1029e
Helsinki (Sokos) 1148e
Helsinki (Scandic) 1102e
Viikonloppu Lintsillä 4:lle + hotelliyö & rannekkeet= 408e

Viikoksi muualle vai jäänkö Suomeen..
Henkilökohtaisesti en miettisi sekuntiakaan.
Toki on niitä mitkä haluavat matkustaa vain tai pääasiassa kotimaassa ja ymmärrän sen!!
Ja peukutan teille!!
Hienoa kun löytyy näitä ihmisiä ja että Suomeenkin löytyy matkailijoita myös muualta.
Kyllä, mua kiinnostaa kotimaassakin matkailu mutta kun lomaa on vain tietty määrä per vuosi ja rahaakin vain tietty määrä käytössä niin kyllä tie vie ulkomaille.
En halua ”uhrata” lomaani Suomessa, maksaa näitä älyttömiä hintoja hotelliöistä, ostoksista saati sitten ruoasta ja juomasta sun muusta!!

FullSizeRender-3

Mä en yövy missään luxus-hotelleissa matkalla olessa (tietty saa olla en panis pahakseni 😉 ) mutta en missään ”läävissäkään” (monen mielestä jotkut meijän majapaikat on varmaan semmosia)- perus huone, varsinkin jos on yön – pari jossain ja jatkaa matkaa, niin riittää, sänky, kylppäri ja autolla ollessa parkkis, muu on plussaa.
Näitä paikkoja on tuolla muualla Euroopassa muutamalla kympillä, esim. Stary Folwark (Suwalki/Puola) la-su yö 2hh 27,11€, ei ihan keskustassa mutta hyvä mesta ja ihana sijainti keskellä luonnonpuistoa.

Stary Folwark, Suwalki, Poland / Hotel Holiday

Stary Folwark, Suwalki, Poland / Hotel Holiday

Joten joo väkisinkin tulee verrattua näitä, 116€ vai alle 30€.
Orhan toi Puola huippu edullinen mutta silti muuallakin siellä reissatessa meijän keskihinta yölle on ollut siinä 50€ hoodeilla (Huom! keskihinta) + mahdollinen kaupunkivero & parkki, mutta silti!!
Ja ihan kaupunkien keskustassa nää 50€ mestatkin ollut.

Seuraava kysymys?!
Kyllä, bensaan menee rahaa mutta menee junaan, bussiin, lentokoneeseenkin.
Tuolla on edullinen matkustaa kyllä julkisillakin mutta eipä toi bensan hintakaan pahaa ole tehnyt – siinä 1€ pintaan litra halvimillaan (1,30€ tais olla kallein?!) pro vähän enemmän! Kotimaassa, auts!
Meillä oli ennen bensa-rohmu kotimaassa, 12 l / ulkomailla pääsi 6 l satasella, koska pääsi ajaa 130km/h motareilla ja bensakin oli halvempaa!!
Diesel on tuolla päin samoissa hinnoissa kun bensa eli tota euron – euro kolkyt luokkaa!

Somewhere abroad..

Somewhere abroad..

Niin ja täytyyhän sitä syödä! En muista aiempaa kertaa kun kävin Suomessa ulkona syömässä, viime kerta oli Varkaudessa, mummoni 80v synttäreillä- Varkaudessa, matka joka ideoitti tän postauksen lehtileikkeen lisäksi!
Tämä oli siis 2 vkoa sen jälkeen kun tultiin Euroopan valloitukselta kotiin, eli muutama viikko sitten..

Mummoni, isän puolelta täytti siis 80 vuotta ja piti synttäri vastaanoton ensin kotonaan Varkaudessa, sinne siis!
Bookkasimme majoituksen Hotelli Oscarista ja pientä nikottelua teki kun näki hinnan 116€ / yö!
Yksi yö Varkauden keskustassa, silti keskellä ei juuri mitään 116€..
Pakkohan se oli ottaa, sinne halusin mennä ja oli liian kylmä jo yöpyä teltassakaan..
Onneksi oli sentään tuo diesel-veturi alla 🙂
Tuli tuohon pientä lisäkulua (sinne meni bensa säästöt) kun huomattiin jossain Mikkelin liepeillä että jaa takapenkkion tyhjä, missäs se Janin puku on.. ja siellähän se ootteli meitä, kotona, eteisessä, kauniisti hengarissa riippuen..
Kumpikin meistä kävi kerran vielä sisällä ennen lähtöä eikä huomannut ottaa mukaan, jotenkin tottunut että kaikki kulkee matkalaukussa..
Ei muuta kun tsekkaa onko Dressmannia Mikkelissä, olihan siellä ja onneksi auki.
Puvut tosin maksoi 149€ ylöspäin joten ei tullut uutta pukua mutta löytyi sopiva kauluspaita ja sillä mentiin! Köyhtyminen – 40€!

IMG_7061

Päädyimme siis Varkauteen hieman myöhässä josta noukimme siskoni ja kummityttöni bussiasemalta (joka oli kaiken lisäksi kiinni joten kaksikko odotteli ulkona- kun ei halunnut kävellä hotellille).
Juhlissa oli hauskaa! Paikalla muuta sukua, jota niin hyvin en vielä valitettvasti tunne, pihistettiin (ja meille tuotiin) skumppapullo ulos jossa oli super hauskaa serkkumme ja poikaystävän kanssa!! Vatsa kipeenä nauramisesta!!
Meillä kaikilla on niin hassu ja outokin huumorintaju että huomaa kyllä että ollaan sukua!! Päätettiin pitää serkku-ilta myöhemmin syksynä koska kaikki eivät paikalle päässeet töiden takia (jos haluat upeita ja herkullisia kakkuja- kysy!), meillä oli super hauskaa ja olis harmittanut sikana jos ei olis lähtenyt!!
Samaa kysyin siskoltani, joka tuli sinne bussilla koska ei kestä olla autossa-oli samaa mieltä!!

IMG_6685

Illalla siirryimme kaikki hotelliin jossa siis yövyimme ja nautimme mahtavan aterian, alkupaloista lähtien ko. hotellin ravintolassa!! Aivan mahtava palvelu ja aivan mahtava ruoka!!
Viiniä virtasi, punaista, valkoista, sesonkia ja uutta tulokasta, alku snapsit, antipasto lautanen alkupalaksi, nautaa, maalaisperunoita, sesonki kasviksia sekä sienikastiketta pääruoaksi, jälkiruoaksi vanhan ajan jäätelöä
(sopivan soljuvaa ton syömingin jälkeen 😉 ) sekä jälkiruoka-juomat Baileys ja kasa jäitä!!
Muutama tuntihan siinä vierähti mutta mikäs siinä hyvä ruoka ja porukka 😉

IMG_7202

Scandic kortilla sai 20 % menusta alennusta ja kaksi korttia (minulla toinen vaikka en mikään kantis fani olekkaan missään) niin saatiin ale kaikille – loppusumma useempi sata euroa, jonka yllätys yllätys maksoi isäni sekä tätimme perhe!! What!!!
Näin opiskelijana super hyvä yllätys!!
Meille nuoremmille jäi tipin keruu ja saatiin meijän tarjoilija ihan kyyneliin!
Lisäksi kokkimme kävi pöydässä vielä ja sai aplodit! Täydellinen ilta kaikin puolin!!
Hotellin vieressä on pub, johon siirryimme ravintolan suljettua jossa synttärisankari juhli kanssamme kahteen asti! Repikääs siitä!!
Tässä paikassa oli tarjoilu taas jostain syystä, joten yhtään rahaa siellä ei mennyt..
Mikään halpa ilta ei varmasti ollut!! Kiitollinen!!
Näin säästyi siis rahat jotka olin budjetoinut viikonloppua varten- seuraavaa matkaa eli ensi viikon Pietaria varten!! 😀

IMG_7302

IMG_7304

FullSizeRender

Mutta joo, ravintola lasku ois ollut toista sataa meiltä samoin toi pubin puoli, lasit täynnä kuten ravintolassa koko ajan niin tämmönen viikonloppu Suomessa voi helposti nousta 300-400€, siis huom, 1 yö hotellissa ja ruokailu ja viihde!!
Vertailuna Puolassa hotel Holidayssä double room 27,11€ (sis. parkin) ja ruoka hieman alle 20€ shared platter, täynnä eri lihoja, kolmee eri salaattia, ranskalaisia, soossia ja pari Zuburia!!
Täysi ateria kahdelle ja juomat hello!!

Hotel Holiday, Poland

Hotel Holiday, Poland

Oma vertailuni menee siis samaa linjaa kun tuo koulutyö.

Viiko Varkauden Scandicissa 812€
Viikko pohjois-Puolassa alle 200€
Jollon jäis vielä 600€ esim. laivamatkaan, bensaan (matkaa vain vähän päälle 700km), ruokaan, tippeihin, ostoksiin..
Tosin en sano että pitäisi viettää viikko pohjois-Puolassa mutta just saying! Faktat esillä!

Ulkomailla syömme usein ulkona, välillä burgeria (ei mac tai hese), välillä pihviä, pizzaa, salaattia, keittoa, mitä nyt vaan ja keskihinta kunnon ravintolassa mitä mennyt on ollut siinä 30€ siis ruoka kahdelle juomineen, noi burgerit, kebabit ym maksaa murusia joten niitä rupee kirjailee! Mutta pointti selvisi!!
Drinkki euron pari, varsinkin sesongin ulkopuolella huh huh!! Irish Coffee, viinilasi, viski, sikari.. asioita mitä Suomessa vaan haaveilen että ostais ulkona..
Hirveesti tule käytyä Suomessa virallisissa baareissa koska hinnat on niin järkyt, ensin maksat ineen jonkun summan ja sit vielä maksat jostain drinkistä liki kymppiä / stadissa päälle kybän.. niin kiitti ei!
Säästän mielummin nää rahat ja matkustan ulkomailla ja vietän kunnon lomaa..
Näistähän se on kiinni, valinnoista!!!

food

FullSizeRender-2

Välttämättä moni ei niin vaan satu lomailemaan Varkauteen, majoitus vaihtoehtoja ei ole paljon Scandic Oscar, muutama asunto, Spa Kuntoranta ja sitten vaihtoehtoja 30 km säteellä Sorsakoski, Leppävirta, Joroinen- joten hinnatkin vois olla melkeen mitä vaan tuolla hotlassa.
Tosin täytyy sanoa että eivät silti ole hinanneet hintoja vielä enemmän vaikka mahis siihen ainoona hotellina oiskin..
Tämä siis plussa jos tässä tilanteessa niin voi sanoa 😀
Muuten siellä juurikaan keretty tehdä: mielenkiintosia paikkoja tosin muutama – tie pois (just kidding)!
– Peis Immosen luola
– Mekaanisen musiikin museo + muita
– Lukuisia urheilumahdollisuuksia (melonta, kalastus, luonto hyppely jne)

Peis Immonen kiinnostaa, tosin noita Immosia on monia mutta silti, jos oliskin joku Janin ja niiden sukulainen ja Peishän on vähän kun bass eli basso (jota Jani siis soittaa)!
Kuka tämä Peis siis oli?!
Kerrotaan että 1900-luvun alussa eli tuolla metsikössä Peis-niminen yksinäinen mieshenkilö, joka luolastossa asusti ja kesäisinkin liikkui vain suksilla..
www.visitvarkaus.fi/ajanviete/vesisto-ja-luontokohteet/luontopolut/

Mekaanisen musiikin museo kuuluu euroopan parhaimpiin ja mainitaan
Top Ten listalla matkaoppaissa! Opastettuja kierroksia ja stand up kierros eiliseen!
www.visitvarkaus.fi/ajanviete/nahtavyydet/mekaanisen-musiikin-museo-2/

Valitettavasti tuonne Mekaanisen musiikin museoon ei tällä kertaa ollut aikaa mennä, mutta lupasin mummolleni tulla kyllä käymään uudelleen ja tämä lupaus täytyy kyllä pitää!! Eli kyllä sinne Varkauteen tulee uudelleen mentyä ja sitten täytyy tsekata tuo!!

Oscarista vielä sen verran että kirjoitin kyllä arvostelun jo Booking.comiin jota tykkään käyttää ja sinne kiitin hyvää palvelua sekä respassa että ravintolan puolella ja että jeesailivat tuon kantis kortin kanssa loistavasti etukäteen (lisäksi saimme alennuskupongit joka kävi tuon ruokailun yhteyteen vaikka siitä sai jo 20% alea! Super!).
Saimme jatkaa unia 2h pidempään (check out klo 14!). Huone oli iso, jossa oli silitysrauta ja lauta, kaksi jättimäistä peiliä ja valoisa kylppäri, isolla peilillä sekä kylpyammeella!
Aamiainen oli kyllä paras, vaikka en mikään aamiais-ihminen ole! Tuli kyllä syötyä tunti siellä, haettua lisää ja puputettua ja taas jotain lisää..
Tosin oli vähän pikkuinen (kiitos ruokasoodan vain pikkuinen mulla) krapula joten sekin saattoi vaikuttaa nälkätasoon ??
Mutta c’moon, croissantteja, pekonia,piirakoita, tuulihattuja, tuoretta mehua, hillitön määrä kaikkea- joten yes please!! SORRY, ei oo kuvaa, oli liian nälkä ja ahne ?
(Kuva lainattu ulkomaan reissulta kesältä 😀 )

IMG_2343

IMG_6892

Ja niin mitä tulee siihen hinta-tasoon niin tähän Johanssonin koulutyöhön oli lainattau Maran toimitusjohtaja Timo Lappia joka sanoi tämän johtuvan korkeasta kustannustasosta ja verotuksesta.. Da!
”Suomessa verotus on kireämpää ja harmaa talous Espanjassa yleisempää. Arvonlisävero sekä alkoholiverotus korkeampaa, samoin palkat”. Näinpä.
Itse olen kyllä sitä mieltä että verotusta pitäisi keventää ja muutenkin tätä sääntö-Suomea höllentää! Ihan älytöntä!! Mutta siihen sitten vaikka toisella kertaa ?

Visit Finlandin Virkkunen kommentoi että Suomessa on laadukas ja luotettava palveluinfrastruktuuri / suomalaisten matkailupalveluiden koetaan olevan hintansa väärti..
Tästä en ole kyllä samaa mieltä, vaikka huone oli kiva, sänky ihana, aamupala mahtava ja palvelu hyvää niin silti.. 116€ vs. 30-50€ eh??
Tosin joku vois olla sitä mieltä että muualla on tuo palvelu parempaa koska tipit!
Mutta omasta kokemuksesta, tippaan mielelläni hyvästä palvelusta / kokonaisuudesta ja kyllä palvelu on hyvää, joskus super hyvää jota muistelee jälkikäteenkin (TGI, Karjala Bar, Zagreb, Unkari etc.) ja joskus laimeeta tai huonoa, ihan ulkomailla kun Suomessakin!
Maksaisinko silti 3-4 kertaa enemmän kotimaan ”laadusta”?!
Taidan jättää väliin, ei millään pahalla!!
(Pakko lisätä että tästä joku mielensäpahoittaja repisi että niin tämmöisten kun minun takia nää Suomen hinnat on näin korkeet- reps, reps -tää on jo kuultu ?)

Mutta hei, nauttikaa missä päin ikinä matkailette!!
En pois-sulje omaa kotimaan matkustelua, jos joskus on enemmän lomaa ja paljon enemmän rahaa niin ehkä sitten.. Lapissa voisin käydä, koskaan käynyt joten ehkäpä… Ja onhan mulla noita sukulaisia matkan varrella mm. Varkaus, Juuka että saahan siinäkin kyläilyn lomassa säästettyä tota rahaakin hieman.. 😉

Who knows, ehkä mun seuraava postaus onkin kotimaan matkasta, joka tällä hetkellä on Suomi.. 😀

IMG_7306

Ihanaa vkonloppua!

IMG_9118