Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

kotimaan retki vinkki

Loistava kotimaan päiväretkikohde – moottoripyörällä Pellinkiin

Porvoossa tulee piipahdettua oikeastaan kaikkina vuodenaikoina mutta etenkin kesäaikaan vierailuja saattaa tulla useampikin.
Syynä ei ole pelkästään se että Porvoo itsessään on niin hurmaava vaan myös se että sillon sinne pääsee moottoripyörällä!
Parasta kesäpuuhaa ehdottomasti!
Ollaan tänä vuonna alotettu ajokausi jo maaliskuun lopussa, toki sillon ei tullut kovin pitkiä lenkkejä tehtyä kunhan nyt oli pakko päästää pyörä kesälaitumelle!
Mullahan ei siis ole prätkäkorttia mutta nautin kyydittelystä!
Itä-Vantaalla on ihan loistavia tienpätkiä ja Sipoossakin tulee fiilisteltyä usein!

Helatorstaina käytiin Loviisan bastionien kautta Kotkan vesipuisto Sapokassa  josta ajettiin vielä iltakahville + jäätelölle Porvooseen. Kuten mainitsin on erityisesti Vanha Porvoo tuttu mesta, mutta jostain kumman syystä Porvoon saaristoon ei olla vielä aiemmin tutustuttu.
JP bongasi erityisesti pyöräilijöille (jolla tarkoitan siis moottoripyöriä) tehdyn listauksen hyvistä teistä ja kahviloista.
Siellähän löyty vaikka mitä kivoja kohteita.
Tuolta siis otettiin kohteeksi Tirmo, josta sitten päädyttiin lopulta myös Pellinkiin / Pellingin saarille.
Jos seuraat mua Instagramissa niin ootkin jo saattanut nähdä kuvia sieltä.


Tirmon Saaristokeskus

Jostain syystä meinaan kokoajan kirjottaa Timrå niinkuin se ruotsalainen kaupunki, mutta Tirmo on kyllä ihan paikka Suomessa eikä myöskään lintulaji mikä siitä tokana tulee mieleen.
Tirmo sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Porvoosta ja kuten nimi jo antaa viitteitä niin sinne pääsee auton/prätkän lisäksi myös veneellä.

Heti Vanhan Porvoon jälkeen päädyttiin lintujen / lehmien bongausalueelle josta tie jatkoi mutkitellen välillä peltojen, välillä hurmaavien puutaloasutusten läpi kohti Tirmota.
Tuollaisilla asfalttisilla, mutkittelevilla pikku teillä on hauska huristella!
Pääsee haistelemaan vastaleikattua ruohoa sekä raikasta meri-ilmaa, välillä myös ei niin ihanaa ehtaa paskan hajua.. Ihan oikeutetusti oli tuo kohde/tie päässyt silti sinne listalle! 😉
Harmittelen aina joka ajolla ettei ole mahdollisuutta kuvata noita maisemia ja sitä ettei fiilistä pääse jakamaan ~ se on itse vain oikeasti koettava!!

Vaikka oli siis toukokuun viimeinen viikonloppu ja korona-rajoitukset päällä eli kahvilat ym. oli vielä kiinni niin päätettiin silti mennä tuonne, ihan vaan sniffailemaan meri-ilmaa ja tsekkaamaan saaristoa.
Iloinen yllätys oli se että perille tuonne Tirmon saaristokeskukseen päästyämme sieltä löytyi avoinna oleva kauppa jossa oli tarjolla käsidesin lisäksi muun muassa kahvia & sämpylää sekä tietysti muita (mökki) kauppatuotteita kuten makkaraa ja juomia.
Paikan päältä löytyy normaali aikaan kaupan lisäksi polttoaineenjakelupiste 24h, Nyport-venesatama, vierasvenesatama sekä A-oikeudet omaava kahvila ~ ravintola jossa järjestetään erilaisia tapahtumia.
Tänne täytyy siis tulla uudelleen nyt kun rajoituksia puretaan!

Nautittiin kahvit sekä jäätelöt katsellen paikalle pörrääviä veneitä sekä lähi saaristoon edestakaisin huristavaa keltaista lossia.
Lossi kuljettaa muutaman kerran tunnissa väkeä tuohon ihan kivenheiton päässä olevaan saareen ja pitihän se mesta tietysti googlata kun menijöitä riitti jatkuvasti.
Selvisi että tuo saari on Pellinki.
Vaikka siellä en ole käynyt niin on se nimenä tuttu, varmasti lähes jokaiselle.
Meinattiin ensin että mennään sinne joskus toisena viikonloppuna mutta miksi lykätä?!
Ilma oli aurinoinen ja lämmin, lossi kuljettaa porukaa sinne ilmaiseksi ja me oltiin jo siellä.
Niinpä ajettiin jonottamaan puomin taakse lossia joka vei meijät muutamassa minuutissa tutustumaan Pellingin saaristoon!

 

Moottoripyörällä Pellingissä

Mennessä ei ollut ruuhkaa, lossiin tuli vain pari autoa/pyörää + me.
Siitä onkin jo vuosikymmeniä aikaa kun olen viimeksi ollut Suomessa lossin kyydissä.
Silloin oon ollut perhelomalla jossakin Pohjois-Karjalassa.
Vaikka tää lossiajelu oli lyhyt (pituus 277 m) niin se oli kyllä hauska!

Yllätys oli suuri että tuolla Pellingissä meni aivan loistava 7,5 kilometrin pituinen asfalttitie läpi Sundön, Vähä-Pellingin kautta Suur-Pellinkiin jossa pantiin pyörä parkkiin Sturjanissa.
Siellä jossa sijaitsee suht iso ilmainen Styrjon kääntö-parkkipaikka sekä vierasvenepaikkoja muiden lisäksi.
Autoja oli parkissa hurja määrä, veneitä muutama hassu kappale.
Bongattiin myös kaksi kalastajaa selvittämässä siellä verkkojaan sekä JP`lle oma kyltti!

Sturjanissa, vastapäätä olevaan Ölandet saareen olisi myös ollut tie ja meinattiinkin eka käydä katsomassa siellä sijaitsevaa Kotiseutumuseota sekä Pyhän Olavin kappelia.
Harmillisesti tuo tie joka bongattiin sinne sekä Suur-Pellingin kärkiin Edesuddeniin että Aparnäsiin olivat hiekkateitä, joten jätettiin se rynkytys tekemättä.
Asfalttitietä löytyy siis sen alle kymmenen kilsan verran päätietä, ja lisäksi siis kilometreittain pienempiä hiekkateitä.
Piipahdettiin siten tällä kertaa vaan Sturjanissa ja ihailtiin hurmaavia loma-asumuksia sekä kaunista Suomen luontoa ja ajettiin sitten takaisin lossille.

Sturjanin parkissa selvisi se ihme läpytysääni joka oli kuulunut matkalla sinne.
Pyörän tavaransäilytyskotelon toinen puoli oli itsekseen murtunut ja läppä lennähti tiehensä kesken matkaa.
Onneksi siellä ei ollut mitään säilössä sillä hetkellä, yleensä navin vara-akkulaturi on ajon aikan siinä boksissa.
Läppää ei löytynyt ja lupasivat onneksi lähettää uuden takuuseen mutta saas nähä kuin nopeasti posti kulkee.
Harmittaa kylläkin, tosin se että tuo ihme ääni johtui siitä oli helpotus eikä jostain pyörästä itsessään irronneesta osasta.

 

Tietoa Pellingin saaristosta

Saaret joilla vierailimme kuuluvat Pellingin saariryhmään, johon kuuluu noin 200 saarta Porvoon saaristossa.
Saarilla asuu ympärivuotisesti noin 300 asukasta, kesäkauden aikana asukasluku moninkertaistuu.
Ensimmäiset kesävieraat vierailivat Pellingissä jo vuonna 1880 ja ensimmäiset kesähuvilat valmistuivat 1800-luvun viimeisimpinä vuosina.
Pellingin historia ulottuu kuitenkin vielä pidemmälle, varhaisin tieto on Ruotsin silloisen kuninkaan Pellingissä kirjoittama kirje Viipurin linnan komentajalle joka päiväytyy vuodelle 1411.

Itse asutuksen oletetaan tulleen saarille vuosien 1000 -1250 välillä ja pysyvää asutusta Pellingissä arvellaan olleen 1500-luvulta lähtien. Kalastus, maatalous sekä veneenrakennus olivat perinteisiä ammateja saarelaisille, lisäksi monet työskentelivät luotseina. Saarella oli luotsiasema vuoteen 1965 asti.

Tieverkosto saatiin valmiiksi 1980 luvun alussa.
Pääsaarten (Sundön, Vähä-Pellingin, Suur-Pellingin Tullandetin sekä Ölandetin) välillä on neljä siltaaa.
Suoraa maayhteyttä ei Pellingin saaristoon ole vaan ensimmäinen etappi pitää kulkea lossilla, joka yhdistää saaret mantereeseen Tirmo – Sundö. Ensimmäinen lossi tuli Pellingille 1960-luvun alussa.

Suurin osa asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsi, mutta löytyi meille lossijonossa ihan suomenkielistäkin puheseuraa.
Saarilla toimii lähes 40 eri yritystä ja siellä työskentelee mm. veneenrakentajia, mekaanikkoja, käsityöläisiä, taitelijoita sekä maanviljelijä-kalastajia, joista monet kokopäiväisesti vuoden ympäri.
Yhdistystoiminta on myös aktiivista: nuorisoyhdistys, vpk, kylätoimikunta, metsästysyhdistys,
kalastuskilta jne.  Photocredit: Porvoo.fi

 

Pellinki matkakohteena ~ nähtävää & tapahtumia

Nyky Pellingissä matkailu on kasvava elinkeino.
Pellingissä löytyy virkistysalueita vierailijoiden ja paikallisten käyttöön joissa osassa myös grillauspaikka jonne voi ostaa eväitä esimerkiksi lähituottajilta. Karavaanialue sekä kahvilakin löytyy, lossirannan irto-jäätelökioskia unohtamatta!
Saaresta löytyy myös Pyhän Olavin kappeli sekä Kotiseutumuseo.

Lisäaktiviteetteja kaipaavalle löytyy erilaisia opastettuja retkiäkin löytyy mm. Glosholmin saarikierros, yöpyminen laavussa,  erilaisia retkikohteita ja metsävaelluksia mm. Tove Janssonin jalanjäljissä.
Janssonilla oli oma pieni, kallioinen luoto kesäpaikkana yli kolmenkymmenen vuoden ajan Klovharussa, Pellingin edustalla. Hän lahjoitti mökin vuonna 1990-luvulla Pellingin kotiseutuyhdistykselle, itse  saari ei kuitenkaan ollut Janssonin omistuksessa, vaan se kuuluu Österbyn ja Söderbyn kylien yhteismaihin.
Mökki on nykyisin yksityisomistuksessa ja maihinnousu on sallittu valvotusti ainoastaan viikon ajan joka heinäkuu.
Vuonna 2020 se on 18.07-24.07 tarkoin säädellyin vierailuajoin. Omatoiminen vierailu ei ole sallittua.
Paikkoja ja lisätietoa vierailusta löytyy kotiseutuyhdistyksensivuilta.
Lisää Tove Janssonista ja hänen elämästään Klovharun saarella voit lukea täältä.

Tove Janssonin mökki Photocredit: Porvoo.fi

Kesäkaudella saarilla järjestetään normaalisti useita tapahtumia, Klovharun vierailuviikon lisäksi: kuten kesätori, juhannusjuhla, lasten päivä, maaseutukirpputori, kyläpäivä, musiikkipäivät, venekilpailuja ja Muinaistulien yön tanssit.

Pellinki-päiviä on vietetty perinteisesti heinäkuun ensimmäisenä täytenä viikonloppuna jonka yhteydessä järjestetään saaristomarkkinat. Näiden lisäksi löytyy vielä syys- ja joulumarkkinat.

  • Saaristomarkkinat lauantaina 4.7.2020 klo 9-14,
  • Syysmarkkinat lauantaina 19.9.2020 klo 11-14
  • Joulumarkkinat sunnuntaina 20.12.2020 klo 11-15

Myynnissä kerrotaan olevan myynnissä erilaisia kalaherkkuja, leivonnaisia sekä erilaisia käsitöitä, talvella joulukuusia & koristeita. Koronatilanteen vuoksi tilanteet saattavat kuitenkin muuttua, joten tarkista tiedot ennen saarivisiittiä!
Lisätietoa mm. Visit Pellinge-sivuilta.

 

Kuinka Pellinkiin pääsee?!

Omalla autolla / moottoripyörällä pääsee Tirmooseen hyvää asfalttitietä pitkin josta lossi saareen.
Lossi kulkee 15 minuutin välein ja etenkin kesän tapahtuma-aikoina kannattaa varata aikaa myös jonottamiseen molemmissa päissä. Tirmossa on myös mainitsemani kahvila/ravintola/kauppa sekä pysäköintialue.
Auton ja mopon lisäksi lossin kyytii pääsee myös jalkaisin tai tsygällä – joita Benitas Cafe saarella on vuokrannut aiempina vuosina, jolla pääsee tutkimaan hiekkateiden päässä olevia kohteita kätevästi.

Pellinkiin pääsee myös linja-autoilla, aikataulut kannattaa tarkistaa etukäteen, etenkin sesonkiajan ulkopuolella.
Pellingissä / sen ympäristössä on 8 satamaa, vierasvenesatamasta aina Sturjanin vierasvenelaituriin.
Vesillelaskupaikkoja löytyy.
Erilaisia risteilyjäkin järjestetään, näistä kaikista löytyy lisää tietoa linkkeineen Pellingin sivulta.

Tirmon saaristokeskuksen (josta lossi siis kulkee Pellinkiin) löydät osoiteesta Tirmontie 624
Lisää sen toiminnasta, kahvilasta, ravintolasta sekä tapahtumista löydät heidän nettisivuilta!


Ootko käynyt Pellingissä tai Tove Janssonin luodolla?! Löytyykö lisävinkkejä?!

Mua ainakin kiinnostaisi käydä kurkkaamassa mimmoinen tuo Harun saari – luodoke on!

 

Päiväretki vinkki: Bastion Rosen- sukellus historiaan Loviisassa.

Päätettiin ajaa Loviisan läpi matkalla Sapokan vesipuistoon Kotkaan, koska Loviisa on viehättävä pikku kaupunki kesällä ja siellä on kiva stopata vaikkapa vaan kahvilla.
Muutama vuosi sitten tuli käytyä Loviisassa useammin sillä JP’n porukoiden mökki oli siellä.
Olen myös työskennellyt vähän aikaa erään sukulaisen firmassa noilla hoodeilla jokunen vuosi sitten.
Olen siis käynyt Loviisassa monta kertaa, mutta en silti koskaan käynyt siellä sijaitsevilla linnoituksilla enkä niiden bastioneilla.

Muistan silti Loviisan hyvin jo lapsuudesta, erityisestä syystä.
Ajo Loviisan keskustaan on hauska, tie sinne näyttää menevän suoraan Loviisan kirkon läpi.
Photocredit: Wikipedia/Pertsaboy


Tuon vuonna 1865 valmistuneen kirkon tiilet ovat suurelta osin peräisin Loviisan edustalla sijaitsevalta Svartholman merilinnoitukselta, joka rakennettiin Ruotsin laivaston tukikohdaksi sekä Venäjän vastaisen rajan turvaksi.
Svartholmaa kutsutaan merilinnoitukseksi jottei se sekotu Loviisasta löytyviin muihin linnoituksiin.
Loviisan maalinnoitus, Bastionit Rosen ja Ungern.

Teimme pysähdyksen Rosenilla, joten kaikki kuvat ovat sieltä.
Molemmat maalinnoitukset sijaitsevat lähekkäin Loviisan keskustassa ja etenkään Ungernia ei voi olla huomaamatta kaupungin läpi ajaessa.
Näyttävyydestään huolimatta Ungern sekä Svartholma jäivät kokematta eli täytyy palata Loviisaan vielä uudelleen, mieluiten tietysti tänä kesänä.
Loviisa on ihana kesäkaupunki ja vaikka se pieni onkin niin kyllä siellä riittää nähtävää vanhojen puutalojen, venesataman, laivasillan puolelta noiden linnoitusten lisäksi.

Bastionijärjestelmä on 1500-luvun alussa Italiassa kehitetty linnoitusjärjestelmä, joka korvasi keskiaikaiset tykistöllä käytävään sodankäyntiin soveltumattomat linnat.
Bastionijärjestelmä kerrotaan otetun käyttöön Suomessa 1500-luvulla, tuolloin linnoihin ja kaupunginmuureihin perustuva puolustustaktiikka muuttui vanhanaikaiseksi.
Bastionijärjestelmään siirtyminen madalsi itse linnoitusta mutta toisaalta laajensi linnoitusten pinta-alaa.
Varmasti tunnetuin bastionjärjestelmän mukaisesti rakennettu linnoitus on Helsingin edustalla sijaitseva Viapori eli Suomenlinna sekä Haminan kaupunki.

Loviisan linnoituksen historiaa
Svartholman merilinnoitus sekä Loviisan maalinnoitus oli merkittävä osa valtakunnan itärajan puolustushistoriaa. Linnoitus edustaa 1700-luvun loppupuolen ruotsalaista linnoitustekniikkaa.
Linnoituksesta piirrettiin useampiakin luonnoksia ja lopullinen käyttöön otettu suunnitelma oli Augustin Ehrensvärdin luoma, joka oli myös Suomenlinnan suunnittelija sekä sen rakennustöiden johtaja.

Loviisan maalinnoitus ja sen edustalla oleva Svartholman saarilinnake ovat Suomenlinnan päälinnoituksen itäinen etuvarustus jonka tarkoitus oli valvoa Suuren Rantatien liikennettä.
Suuri Rantatie tai Alinen Viipurintie, jota tunnetummin kutsutaan Kuninkaantieksi, on historiallinen Turusta Viipuriin kulkenut maantie joka muodostui 1340 luvulta.
Tien tärkein käyttöjakso ajoittuu 1700-luvulle jolloin se oli osa Pietarin ja Tukholman välistä postitietä.

Ehrensvärdin laatimasta linnoitussuunnitelmasta on säilynyt Suuren Rantatien varteen rakennetut graniitista muuratut Bastionit Rosen ja Ungern – joiden ampuma-aukot suuntautuvat tielle sekä niihin liittyvät maavallit. Loviisanlahti on aikoinaan ulottunut Bastion Ungerniin saakka.

Ajatus itäisestä linnoituksesta syntyi, kun sodan seurauksena solmittiin Turun Rauha vuonna 1743.
Tällöin uudet valtakunnanrajat vedettiin Suomenlahdesta Kymijoen läntistä haaraa pitkin kohti Saimaata menettäen muun muassa Haminan kaupungin linnoituksineen.
Näin jäi siis uusi itäraja vaille linnoitusten tuomaa turvaa.

1745 perustettiin Degerbyn lahden pohjukkaan samanniminen kaupunki joka 1752 nimettiin uudelleen kuningatar Lovisa Ulrikan mukaan Loviisaksi.

Loviisan linnoituksen rakentaminen alkoi 1748.
Linnoituksen bastionit nimettiin kenraalikuvernööri G. Rosenin ja kenraali von Ungernin mukaan.
Ehrensvärdin mahtipontiset suunnitelmat koko kaupungin kattavasta maalinnoituksesta eivät koskaan toteutuneet.
Pommerin sodan aikaan 1757 rakennustyöt keskeytettiin ja näin linnoitus valmistui murto-osalla alkuperäisestä suunnitelmista.

Paikka menetti sotilaallisen merkityksenä kun Suomi liitettiin Venäjään Suomen sodan jälkeen 1809, näin päättyi myös Loviisan merkitys rajakaupunkina. Linnoitus ei koskaan osallistunut taisteluihin.
Liitoksen jälkeen linnoitus raunioitui, sen pihoja käytettiin laidunmaanna sekä virkistysalueena.


Restaurointi ~ sortumavaaraa ja kesäteatteria

Linnakkeiden rauniot on korjattu useita kertoja vuosikymmenien aikana.
Vuonna 2006 bastioni Rosenissa käynnistyi Uudenmaan TE-keskuksen rahoituksen turvin restaurointihanke, jonka tavoitteena oli turvata muinaisjäännösten säilyminen sekä parantaa kohteen turvallisuutta ja saavutettavuutta. Lähtökohtana oli rauniomaisen ilmeen säilyttäminen.

Rosenin restaurointia pohjustettiin arkeologisin kaivauksin sekä laserskannauksillla.
Osa muurista oli sortumavaarassa ja rakenne ennakoitua huonommassa kunnossa.
Sortuneita kiviä nostettiin sivuun paljastaen muurin alimmat osat ja tällöin huomattiin että muurin kuorikivet puuttuivat lähes kokonaan.
Kuorikivet ladottiin paikoilleen alkuperäisiä varveja eli ladontakerroksia noudattaen.
Vanhaa laastia poistettiin ja sitä täytettiin uudelleen.

Ympäröivä maasto haluttiin jättää luonnontilaan ja muurista pudonneita kiviä jätettiin putoamispaikoilleen.


Työ valmistui 2012, mutta koko linnoitusta ei rahanpuutteen vuoksi voitu restauroida.
Osa valleista on katettuja ja sortumavaara kylttejä näkee, mutta linnoitukseen pääsee tutustumaan kuitenkin myös sisälle.

Lähellä sijaitseva, paremmin säilynyt Bastion Ungern jäi nyt tutustumatta.
Bastion Unger kuuluu Garnisonin linnakepuistoon- suureen viheralueeseen ja se onkin suosittu ulkoilupaikka. Unger on tarjonnut loistavat puitteet myös kesäteatteriesityksille vuodesta 1980.
Esityksistä päässee nauttimaan jälleen vuonna 2021.

Restauroinnista sekä molemmista maalinnoituksista voit lukea lisää Museovirastorestauroi sivulta.


Ehrensvärdin luontopolku
Maalinnoitusten luota lähtee kaunis mutta myös historiallisesti mielenkiintoinen Ehrensvärdin luontopolku.
Nimensä mukaisesti polulla voit ihastella kaunista luontoa mutta tutustua myös maalinnoituksen eri rakennusvaiheisiin

Polun varrella sijaitsevat molemmat Bastionit Rosen ja Ungern sekä niihin kuuluvat maavallit niiden maansiirtoalueet sekä muuta mielenkintoista nähtävää kuten Kuninkaanlampi.
Kuninkaanlampi on hirsitalo joka on saanut nimensä kuningas Kaarle Kustaan 1700-luvun linnoitustöiden ohessa syntyneen lammen mukaan.

Polun kokonais pituus on 2 km, se on osittain metsäpolkua mutta tuon osuuden voi myös kiertää.


Tästä linkistä voit ladata itsellesi Ehrensvärdin polun kartan.

Sijainti & pysäköinti
Linnoitusta ei voi olla huomaamatta jos ajaa Loviisan keskustan läpi Mannerheiminkatua pitkin,
Helsingistä tullessa ne jäävät vasemmalle puolelle.
Parkkipaikkoja on muutama, Ungerilla on oma pysäköintialue.
Me ajettiin suoraan Rosenille osoitteeseen Kuhlefeltinkatu 15 – jossa oli hyvä paikka jättää prätkä parkkiin.
Ainakaan Helatorstaina ei tungosta ollut ja saatiin vierailla Rosenilla kahdestaan.

Maalinnoitukseen sekä luontopolkuun on vapaa pääsy ja pääset tutustumaan niihin kaikkina vuodenaikoina.
Poikkeuksena mahdollisesti Ungerin linnoituksella järjestettävistä tapahtumista.

 

Vinkki: Loviisassa järjestetään erilaisia tapahtumia, joista yksi on Loviisan Wanhat Talot.
Tänä vuonna ei tapahtumaa  sellaisenaan ole mutta reaaliaikaisena suoratoistona pääsee siihen kuitenkin osallistumaan.
Mutta mikäs sen ihanampaa lähteä kesäiltana kävelylle ympäri Lovisaa ja ihailemaan kauniita sekä historiallisiakin puutaloja ulkopuolelta.
Viime vuotena mukana oli ainakin mainitsemani Kuninkaanlampi sekä Vanha Viinatorni, johon siis 1876 perustettiin viinatehdas.
Loviisan Wanhojen talojen tapahtumasivut löydät täältä  ja 2019 kartan jossa nuo upeat talot sijaitsevat löytyy täältä!

Loviisan Laivasilta on must visit kohde tenkin kesäaikaan!
Menneen ajan tunnelmaa luovat Laivasillan punaiset suola-aitat ja sieltä löytyy mm. Loviisan Merenkulkumuseo, taidenäyttelyitä, erilaisia puoteja ravintoloineen.


Laivasillan alueeella järjestetään mm. erilaisia vene- ja soutukilpailuja, joista suurin on Small Ships’ Race,  Muinaistulien Yö, Juhannusjuhlat sekä perinteiset Joulumarkkinat.
Kesällä lähtee myös erilaisia risteilyjä mm. Svarthoman merilinnoitukselle ja Helsingistä pääsee matkustamaan MS J.L. Runebergilla.

Sijainti: Laivasilta, Loviisa.
Vieressä on iso ilmainen parkkipaikka
Pysäköintialue löytyy osoitteesta Rantatie 38, joka siis sijaitsee aivan Laivasillan kupeessa.
Täältä löytyy vierasvenesatamakin joten paikalle pääsee myös omalla veneellä!


Tiesitkö että myös Helsingissä on ollut bastion?!
Helsingin bastioni purettiin vuonna 1889 ja siitä on ainoastaan jäljellä 1790 rakennettu Lipputorni.
Bastionin paikalla sijaitsee nykyinen Kauppatori.

Ootko vieraillut Loviisassa jo / mitä tykkäsit?!
Vinkkaa mulle mitä muuta oon mahdollisesti missannut!

~ Kesäterkuin Mimmu ~