Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Tsekki

Kesäloma 2019 – minne tie lopulta vei..

Kesäloma / lomakesä
Nyt ollaan siis palattu kesälomalta ja olihan loma!!
Ihan työ mielessä ja vahingossa vähän some-mielessäkin.
Jotenkin lomalla tulee mulla postailtua kuvia Instaan paljon vähemmän kuten normi päivänä ja huomasinkin tuossa yhessä vaiheessa että olin ollut reilu pari viikkoa pois Instagramista (sekä Facebookista) loman aikana.
Nyt otetaan sitten ”vahinkoa” takaisin sillä niitä kuvia kertyi tuolta matkalta sekä muutenkin koko kesän ajalta ihan huikea määrä. Läpikäytävää riittä siis niin lomakohteissa kuin niiden kuvissakin.
Ihan täysin en kartalta silti ton kuukauden aikana kadonnut, sillä JP kun postaa lomakuvia Faceen niin oon pyytänyt täggäämään mut niihin (ja toisin päin).
Yleensä kun ollaan noissa mestoissa yhessä ja kuvataan about samoja kohteita niin olis tyhmää kummankin postata samaa, u know.

Tämä vuos oli vähän erikoinen siinä mielessä että me tehtiin normi kesäloman lisäksi suuri määrä erilaisia päiväreissuja prätkällä etelä-Suomessa, sekä käytiin mökillä useampana viikonloppuna kuin edellis vuosina ja muutenkin tää kesä oli paljon aktiivisempi.
Tämä johtuen ihan siitä että mun työsopimusta jatkettiin ja mulla oli ekaa kertaa johonkin viiteen vuoteen palkallistakin lomaa.
Muina vuosina on pitänyt vääntää kahta duunia, useita vuoroja viikossa lomarahoja ansaitakseni.
Siihen ne mun kesät on aiemmin mennyt, töissä.
Toki kiitollinen niistä kaikista duunivuoroista oon mutta paljon siistimpää oli kyllä tää vuosi.
Tein extratöitäkin tänä vuonna mutta paljon maltillisemmin.
En kieltäydy niistä töistä koska ikinä ei tiedä ja toisekseen en halua lomalla miettiä voinko ostaa sitä tai tehdä tota, voidaanko mennä x-paikkaan koska raha..

Loma (-ja raha) pohdintoja
Tuntuu että mun synttäriristeily toukokuussa Pietariin, mökki-Juhannus, kotimaan prätkäreissut sekä reilu 4 viiikon kesäloma roadtrip oli ikuisuus sitten, toisaalta tuntuu että justhan ne oli.
Että juurihan me oltiin tuolla Unkarin motareilla, ajelee järvitietä kattoikkuna auki tuulen tuivertaessa tukkaa, valittelemassa 34 asteen helteitä ja auton lisäksi ainoona mietinnän aiheena et missä syödään illalla.. Oi sitä elämää!!

Joillekkin loma tarkottaa sitä et sillon ei tehdä mitään, et lomalla pitää olla ja vaan maata ainaki muutama niistä päivistä kotona tekemättä mitään. Mä en oo koskaan ollut mikään kotona lomailija.
Se kun loma alkaa niin viimestään seuraavana päivänä ollaan oltu auto pakattuna ja nokka suunnattuna kohti Via Balticaa.
Loma kotona tuntuis loman haaskaukselle. Kotona tulis vaan tyyliin maattua ja katottua Netflixiä.
Tykkään myöskin pitää lomani yhessä osassa, koska muuten sitä ei kerkeis mihinkään.
Tai kerkeis mutta kiireellä, tyyliin yks yö kohteessa ja taas pakko jatkaa matkaa.
Pääsis noihin mestoihinkin toki lentäenkin mutta tykätään roadtrippailusta.
Syy siihen on se että kumpikaan ei tykkää lentämisestä ja autolla pääsee näkemään niin paljon enemmän + se tuo vapautta. Unohtamatta tietysti rajoittamattomia shoppailu mahdollisuuksia 😉
Kotimaan kovista hinnoista johtuen ostan melkeen kaikki mun vaatteet, kengät, kosmetiikkatuotteet ym. tilpehöörit sekä juotavat muualta.
Sama pätee myös noihin ulkomaan matkoihin, ei – me ei olla mitään rikkaita vaan me matkustetaan ulkomailla/maille juuri sen takia että samalla rahalla saa niin paljon enemmän.
Meijän kohteet on pääasiassa Itä-Eurooppaa ja Balkania, tosin tässä taas ei mennä pelkän hinnan perässä vaan laadun myös, sekä satutaan vaan kovasti tykkäämään noista tietyistä maista.

Pitkä loma mahdollistaa myös sen että pääsee lomafiilikseen, pää nollaantuu työasioista, kiire ja stressi katoaa ja päivät sekottuu toisiinsa = loman merkki. Jos oisin kotona lomalla niin ei noin kävis.
Tykkään olla kotona ja vaan olla tekemättä mitään, se onnistuu myös mut koti-loma on silti eri asia verrattuna loma-lomaan.
Toki viettäsin miellelläni enemmän aikaa mökillä, mutta en raaski vähistä kesälomista ”uhrata” siihen.
Mikä dilemma.. Joku tokas kerran jonkun vastaavan tyyliseen pohdintaan että ”ritch bitch problems”.
Voihan se olla vähän niinkin ja jokaisella on omat juttunsa.
Mut kait se on ihmisen luonto, et kun saavuttaa jotain niin sit haluu enemmän?!
Ensin mekin mentiin rahan takia viikon, kahen, sit kolmen ja nyt neljän viikon kesälomareissuja.
Mutta ei ne ilmaseks oo tullu. Näiden kaikkien reissujen takana on monta työtuntia, parissa eri työssä, valintoja ja säästämistä. Mutta emmä silti koe jääneeni mistään paitsi vaikka säästöliekillä arki pääasiassa onkin. Tää on se mistä mä nautin ja semmosen eteen on valmis tekee paljon.
Koen myös olevani hurjan onnekas koska ollaan päästy menemään näin paljon ja pitkiä reissuja ja että mulla on riittänyt töitä.
Sekä olen löytänyt ihanan reissumiehen jonka kanssa on ihan paras matkustaa ja joka mahdollistaa monia asioita!! 💖

Kesäloma – roadtrip 2019
Edellisessä  postauksessa  heitin hieman esimakua meijän kesälomasta, mutta koska me reissataan yleensä ilman suunnitelmia (koska se on vaan parasta) niin oli yllätys itellekkin et mihin me Unkarin jälkeen päädytään!
Elokuun puolivälissä koitti se kauan odotettu loma ja lähtö!
Meijän reitti vei läpi Baltian (totta kait!) ja sieltä ennalta varattujen yöpymispaikkojen kautta Balatonille. Kotiin 😍
Balan viikon loppupuolella piti sitten myös ruveta pohtimaan että mihis seuraavaksi?!

Koska meijän Slovenian lempipaikka oli liian kallis tai huonolla majoitustarjonnalla, eikä Croatian rannikoltakaan löytynyt sopivaa niin päätettiin ottaa riski ja mennä sinne minne ollaan haluttu mennä autolla jo vuosia. Serbiaan!
Riski koska autonvakuutukset on siellä kalliimmaat, omavastuu nelinkertanen ym. kivaa päälle jos jotain ois käyny.
Mutta Serbia veti niin kovasti puoleensa, sillä edellisestä reissusta sinne oli yli 2,5v aikaa ja sieltä löyty sopivia majapaikkoja meille..
Ne jotka tuntee mut hyvin niin tietää et Serbia on mun Balkanin rakkaus ja home-away-from-home Balkan.
Joten kohde sinällään ei ollu yllätys 😉
Ollaanhan me yritetty mennä sinne autolla jo 2015 mutta sillon oli rajoilla hässäkkää joten päädyttiin jäämään Unkariin. Ei oltas ilman tota kriisii kyl löydetty koko Balan mestaa joten sinänsä meijän osalta kaikki meni hyvin.
Serbiassa käytiin kolmessa eri kaupungissa (melkeen muuallakin mutta oli pikku probleemia, niistä myöhemmin): Subotica, Novi Sad ja Belgrad, of course.
Pidennettiin hieman Belgradissa oloa ton edellä mainitun probleeman takia, mikä ei kyllä haitannu yhtään!! Se on vaan niin ihana mesta!!

Ollaan myös haluttu käydä tsekkaa Romania ja ajettiin sinne seuraavaksi koska löyty kaikille (mulle, Janille ja autolle sopiva majotus). Kohteiksi valikoitu Timisoara (jonka kumpikin meistä lausuu vahingossa Timiosoara- koska se sointuu suuhun paremmin) ja Oradea.
Eli ei ehkä ihan perus Romanian matkakohteita.
Timisoaran asunto oli upea, paras kaikista! Ja mä tykkäsin kyllä kaupungista jollain tapaa, siellä oli paljon mielenkiintosia rakennuksia ja kuvattavaa. Olihan se rähjänen/nuhjunen hieman mutta ei mikään niin vastenmielinen mulle kuin esim. Brno on..
Jani ei lämmenny koko kaupungille ollenkaan ja oikeasti inhosi olla siellä.
Se olikin jo valmis lähtemään jo yhden iltapäivän jälkeen pois sieltä. Not kidding!
Sille tää oli liki yhtä paha kun Brno ja sillon ollaan jo aika huonossa kohteessa, koska yleensä kaikki missä ollaan oltu on ollu jees mestoja (paitsi noi kaksi edellä mainittua).
Hulppeasta asunnosta huolimatta ei siis jääty extrayöksi Timisoaraan vaan päätettiin ajaa ylemmäs rajaruuhkien takia ja testata joku muu Romanian kaupunki lännessä (itään/keskelle ei ollu aikaa).
Onneksi tehtiin näin koska Oradeasta jäi molemmille hyvä fiilis.

Oradea oli Forbesin listallakin mainittu kaupunki ja oli eri luokkaa kun Timisoara. Siellä sattui olemaan Elokuvafestari-viikko sillon ja kaupunki oli todella eloisa. Ihmismäärä ei ollut kylläkään ahdistava ja kaupunki oli muutenkin mielenkiintoinen.
Meillä oli asunto suoraan vanhan kaupungin keskustassa, joten päästiin porttikongista kadulle astumalla suoraan nauttimaan kaikesta kaupungin tarjonnasta.
Sieltä palattiin Unkariin ja Miskolc nimiseen kaupunkiin, jossa käytiin tutustumassa vanhaan linnaan ja ajettiin romanttisella vuoristojunalla syömään juuri nostettua kalaa!

Paluu pohjoseen tuli tuttua reittiä pitkin Itä-Puolan ja Suwalkin kautta meijän Baltian ”kotiin” Latviaan.
Ihan ei siellä mennyt kaikki asunnon kanssa nappiin, mutta näistä ja muista reissujutuista sekä kohteista lisää seuraavien viikkojen aikana!

Kuvia löytyy lisää  Instasta  reissupäiväkirjan muodossa eli postaan kuvia  about aikajärjestyksessä, kohde kerrallaan.
Alla olevassa kuvassa näkyy meijän reitti. Kilsoja kertyi noin 4500-5000 km, noin tonni vähemmän kuin viime vuonna.
Tarkemman yhteenvedon ja kulut lyön kasaan myös kunhan saan tsekattua nekin läpi.
Mutta sen voin jo nyt sanoa että budjetissa pysyttiin ja lähtisin heti uudelleen jos vaan ois mahis…
Näiltä reissuilta on aina harmi palata takasin kotiin, mutta sain sentään nauttia kauniista syksystä Suomessa.
Latviassa oiltiin vielä shortseilla ja pitkähihasella mutta täällä oli jo pakko vaihtaa pitkiin housuihin. Hieman eteläisemmät turistit ihmetteli meijän pukeutumista, kun osalla niistä oli pipot ja kinkkupussit (eli kevyt toppikset) päällä. Siellä oli sentään noin 17 astetta sillon. Come on! Ihanaa syksyn jatkoa  ja tulevia reissuja kaikille!

🍁 Mimmu

Reissukartta (bongatut maat)

Baltia ja Balkan on mun lempialueita.
Sanonta  mitä iistimpää sen siistimpää  pitää mun kohdalla hyvin paikkansa,
yhtä tasan paikkansa pitää en laske maita vaan päiviä mun lomaan – sanonta!
Reissuhullu (aina valmiina reissuun), roadstrippari, Baltisti, Balkanista- kuvailee mua myös hyvin!

Varsinaista maabongausta en harrasta, mutta uudet paikat kiinnostavat aina.
Silti huomaan palaavani tiettyihin kohteisiin ja joihinkin usemminkin kuin pari kertaa..
Hieman ristiriitaa aiheuttaa siis kun olis kiva työntää kuonoa uusiin paikkoihin, mutta halu palata tuttuihin, ihananiin kohteisiin polttelee myös erittäin vahvana..
Yleensä tuo jälkimmäinen vie mua enemmän, joten uusia paikkoja/maita ei ihan niin vaan kerry vaikka kilometrejä kertyisi vuodessa useita tuhansia..


Mä oon vähän semmonen et haluun kaikki ja samantien.
Haluisin käydä vähän siellä ja täällä, mutta en haluaisi luopua mun vanhoista rakkaista kohteistakaan..
Vähän kun toi kesämökkeily.
Haluaisin viettää siellä Suomenniemellä kesällä enemmän aikaa ja niiden ihmisten kanssa, mutta en haluaisi ”tuhlata” lomiani siihen reissun sijasta.. Osa teistä varmasti tietää mitä tarkoistan / pystyy samaistumaan..
Voi kun olis enemmän aikaa ja tupla-triplasti enemmän rahaa…

Sanoin myös mun kesäloma 2018 postauksessa että en laske maita vaan lasken päiviä lomaan!
Mikä pitää täysin paikkansa, johan tässä on töitä painettu, nyt ois jo loman aika!!
Kuten todettu mä rakastan matkustamista ja onhan niitä uusia paikkoja joihin haluaisin mennä, mutta mulla ei ole suorituspakkoa, matkailun to do –listaa. En oo laskenut maita enkä kokenut tarvetta maatäppäilylle.
Mulla on niin monta ihanaa ns. vanhaa paikkaa joihin haluan päästä takaisin, tutkimaan lisää tai ihan vaan fiilistelemään <3 etten oikeen halua luopua niistä- ainakaan vielä tänä kesänä 🙂
Tämmösiä kohteita on just muutama Unkarissa, Sloveniassa ja kiitos viime vuoden (ja Janin) myös Kroatiassa, Serbiaa ja Latviaa unohtamatta..

Unkari ja Latvia on noita mun home-away-from-home kohteita, paikkoja joille mä olen todella sydämeni menettänyt, paikkoja joissa haluaisin asua.
Samoin semmonen kohde löytyy myös Sloveniasta, eikä kaupunki ole Ljubljana..
Mitä tulee Serbiaan, on se mun home-away-from-home Balkanin kohde, 2014 käytiin siellä ekan kerran ja se oli menoa se.. palattu on sinne muutaman kerran talvella ja suunnaton kaipuu päästä takaisin kaihertaa tälläkin hetkellä.. Bongaan Serbia kuvia, haikailen ”meijän” asuntoa siellä, niitä ihania mestoja ja ruokia…
Sitä on vaikea selittää, joissakin paikoissa on vain sitä jotakin..
Lähtisin Serbiaan takaisin vaikka heti..

Meillähän on kesäloma vielä edessä ja kohteena on jälleen Itä-Eurooppaa ja Balkanin seutua, mutta Serbiaan ei valitettavasti mennä koska liikutaan omalla autolla ja nuo vakuutusjutut  siellä suunnalla on hinnakkaita..
Vaikka kaivattu kohde jääkin tällä reissulla väliin niin silti diggaan roadtrippailla enemmän kun lentää (plus tavallaan kammoan lentämistä vaikka se liitely fiilis ja maisemat on yleensä upeat).
Autolla pääsee näkemään niin paljon enemmän!
Autolla kun reissataan niin uusia kohteita tulee vastaan useita, uusia maita ei ehkä niinkään,
ehkä tsägällä yks / kaks vuodessa jos oikeen kaahaillaan (just kidding!)!!

En siis välttele uusia kohteita, mutta en rohmuakkaan niitä.
Tavallaan pidän ihmisiä jotka täppää maita bongailun vuoksi vähän pöhköinä, semmosta suorituspakkoa (ainakin joillain), toisaalta täytyy ihailla kun jengi sitkeesti käy maa maalta maailmaa läpi 🙂
Joillekkin se on elämäntapa toisille harrastus, eikä kumpikaan sinäänsä mikään huono juttu ole!
Mistäs sitä tietää mitä ite tekis jos kaikki olis mahdollista, rajattomasti aikaa ja rahaa?!
Varmaan reissaisin, niitä vanhoja – ihania kohteita ja kävisin autolla ympäri maailman tai moottoripyörällä läpi Venäjän, sukeltelisin niiden suloisten possujen kanssa Karibian kirkkaissa vesissä ja kävisin moikkaa jääkarhuja Huippuvuorilla, pingviinejä Etelämantereella jne.
Mutta entä jos olis aina lomalla- osaisko sitä arvostaa sitä ”lomaa” samanlailla kun nyt, kun tekee niin julmetusti (kahta-kolmea eri) töitä sen eteen?!


Jani ja minä ollaan (onneksi) niin samankaltaisia matkaajia, niin reissukohteilta kuin matkustustyyliltään.
Harvemmin tulee erimielisyyksiä kohteesta, viime vuonna tosin en ollut halukas palaamaan takasin Kroatiaan (Zagrebin jälkeen), mutta onneksi JP (Jani)  sais mut houkuteltua sinne takasin.
Kroatian rannikko on meinaan upea, ne pikku mestat ja auringonlaskut!! Tänne me palataan..

Espanjaan mulla ei ollut myöskään mitään hinkua, en tosin ennen ollut käynytkään.
Koska rahat oli alkuvuodesta vähän tiukilla ja siellä oli ilmanen majotus tarjolla, niin me päädyttiin sitten talvella Espanjaan, samalla reissulla käytiin myös päiväreissu Gibraltarilla.
”Paikallisoppaista” ja autosta oli myös hirveästi hyötyä siellä, joka päivä käytiin jossain, joinakin päivinä parissa-kolmessa paikkaa. Iso kiitos vielä kerran Famil Immonen!
Olihan se Aurinkorannikko ihan hieno, kyllä mä sinnekkin voisin palata, tosin ei mulla mitään hinkua sinne tullut, kuten ei myöskään Roomaan.
Jotenkin noi on vähän liian turistisia paikkoja mulle, vaikkakin ihan hienoja ne oli..
Mutta koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan, harvoin pitää nimittäin paikkaansa.
Tuon ensimmäisen Via Baltica reissun (2011) jälkeen JP vannoi ettei enää koskaan mene vapaaehtoisesti Puolaan!!
2012 pyörittiin vaan Baltiassa, ajeltiin Liettuaa ja Latviaa ees taas (mm. Klaipeda, Liepaja, Jurmala, Vilna).
2013, 2015, 2016, 2017 ajeltiin mennen tullen Puolan läpi.. ja sama edessä nyt muutaman viikon päästä..?

Moni on sitä kysynyt että monessa maassa oon käynyt?!
Mä oon ihan hölmönä, et öö en tiedä..
Sama juttu mun iän kanssa, mä oon aina ihan pihalla et oonko mä 35 oonko mä 36 vai jo yli 40…
Luulis olevan helppoo kun on syntynyt 80 -luvulla, mut ei..
Mä en oo koskaan tullut hyvin numeroiden kanssa toimeen…
Oikeasti mä oon ihan tollo matikassa, mutta kuitenkin vietin 7 vuotta erään yrityksen taloushallinnossa mm. tarkistaen ja maksaen laskuja + esilaskien, tsekaten sekä maksaen tyyppien palkkoja jne.
Tää jobi on kieltämättä herättänyt lievää huvittuneisuutta mut hyvin tuntevissa ihmisissä, mutta hei laskin on keksitty- sen käyttö (toisin kun esim. kertolaskujen) on mulla hyvin sujuvaa!

Selaillessani (lievällä myötähäpeällä) noita mun vanhoja postauksia huomasin että olin kuin olinkin joskus listannut käydyt maat, mutta en laskenut niitä- se oli enemmän semmonen muistiinpano:
Quick list postaus– tyyliin kysy vinkkejä jos ootte menossa xx- maihin.
Veikkauksena heitin 20-30 välissä, eikä mun huonosta matikkapäästä huolimatta ollut huono veikkaus 😉
Nyt tuo ns. Quick List on siis päivitetty ja tadaa tässä se on (jos muistan kaiken)!

Welcome 666places

Number of countries that you have been to: 25

 

Aika hyvin veikattu tuo luku, eikö?!
Maita ei ehkä muihin matkabloggaajiin verrattuna ole valtavasti, mutta eihän tämä mikään kilpailu ole.
Sitä paitsi tämä on vähän kun ihmiset huokailee painon kanssa, joku painaa aina sua vähemmän ja joku aina enemmän 😉

Vielä kun saisi tuonne listaan päivitettyä kaupungit niin ois aika bueno!
Ehkäpä se on sitten seuraava projekti! Niitä on meinaan ainakin tuplatripla-määrä verratuna itse maihin..

Tuossa alla vielä aakkoslistana (englanniksi) mun käydyt maat.
Jotkut niistä koluttu kevyesti, jotkut ajettu hampaat irvessä läpi ja vannottu ettei koskaan enää mennä jos ei oo pakko (Itävalta ja Tsekki muun muassa)..
Osa maista on hyvin ees taas ajeltu, eri paikat testattu ja retkeilty niin autolla kun veneellä ja tykätty!
Sitten on ne maat minne tulee vaan palattua uudelleen ja uudelleen, vaikka toistakymmentä kertaa ja silti noista lukuisista kerroista huolimatta mä lähden aina matkaan ihan innoissani (erityisesti Latvia).
Te ketkä tunnette mua / olette seurailleet mun reissujuttuja tiedätte että Baltia ja Balkan on mun fave-alueita, joten tää Eurooppa painotteinen lista ei varmaan yllätä yhtään..
Joitakin saattaa yllättää se fakta että mä en ole ikinä käynyt esimerkiksi Aasiassa!
Ja kyllä Suomikin on listalleni päätynyt, vaikka kotimaani onkin- jos jollakulla on asiasta nurisemisesta, puhkukoon nyt 😀
Suomessa on tullut reissattua aiemmin enemmän, nykyään täällä on niin tuhottoman kallista verrattuna vaikkapa tuonne Baltiaan (vaikka hinnat sielläkin on nousseet reippaasti), joten mä äänestän jaloillani..

Tässä siis mun reissumaat o7/2018
Austria
Bosnia and Herzegovina
Croatia
Czech Republic
Denmark
Estonia
Finland
France
Germany
Gibraltar
Hungary
Italy
Latvia
Lithuania
Poland
Russia,
Serbia
Slovakia
Slovenia
Spain
Sweden
Turkey
Ukraine
United Kingdom, England
USA

Nuohan taitaa olla listattuna noissa maa-kategorioissa tuolla ylhäällä, kun nyt vihdoin keväällä opin ne sinne (työllä ja tuskalla) laittamaan!! Päivitän sitä mukaa kun on aikaa niitä juttuja sinne alle.
Kysellä saa etenkin roadtrippaamisesta Baltia – Unkari – Slovenia- Croatia akselilla..

Jos haluat tehdä oman kartan niin iisi pohja löytyy Traveltip.orgista– sieltä mä tän kartan loin.
Sivulle pääsee kätsästi myös kirjautumaan sisään ja päivittämään karttaa tarpeen mukaan.
Noita karttajuttuja löytyy useita muitakin, tää oli musta niistä selkein.

Kiva ois kuulla onko sulla samantyylisiä reissu-suuntaamuksia kuin mulla ja mitä ajatuksia maabongaus sussa herättää?!

Hyvää heinäkuun viimeistä päivää!!!
Kohta se on elokuu ja mun/meijän loma!
Hassua kun ajateltuna ensi kuussa tuntuu niin pitkältä ajalta, kun taas ensi viikolla tuntuu et on ihan kulman takana..
Mun loma on siis ensi kuussa ja ensi viikolla! Finally!
Viime viikko oli jotenkin niin piiitkä, tuntu ettei aika mee mihkään, paitsi sunnuntaina- ainoana vapaapäivänä tietty..

Vielä ois siis 9,5 päivää lomaan / starttiin, jaksaa, jaksaa….
Otetaan se siltä kannalta et tässä on vielä jokunen päivä kuntoilla (pikatreeni vinkit lomalle- ilman kuntosalia- löytyy täältä ) 😛

Emoji lifting weights