Back home | Muutama sana ennen raha-asioihin hyppäämistä
Nyt on siis oltu reilu viikko kotona, Jani on palannut töihin ja munkin täytyy, jotta voisi ruveta suunnittelemaan seuraavaa minilomaa (half kidding).
Mua ei haittaa syksynen ilma, tää on paras vuoden aika, vaikka se tarkoittaakin sitä että kesäloma on takana päin ja seuraavaa kunnon reissua pitää odottaa taas melkeen vuosi..
En oo aiemmin lyönyt kuluja yhteen reissuistamme, mutta koska asia herätti mielenkiintoa sekä epäillyksiä joissakin ihmisissä (etenkin budjettimme suhteen) niin päätin niputtaa kesän 2018 roadtrippimme kulut.
Mä en pitänyt mitään kirjaa kuluista, kaikki matkakulut on maksettu yhdellä kortilla (Visa Electronilla)
paitsi 1 ½ majotusta meni Masterilla ja yksi käteisellä, mutta summat oli helppo jäljittää mm. Bookingin sivulta, lisäksi mulla on hyvä matkamuisti 😀
Mitä tulee omiin henk.koht ostoksiin niin niitä en rupea edes läpi kahlaamaan, kuka jaksaa edes kirjata jokaisen, varsinkin muutaman euron ostoksen?!..
Ennakoivaa budjetointia
Mä olen maailman huonoin matikassa, oon aina ollut ja se että olen ollut yli 7 vuotta töissä toimistossa jossa olin päävastuussa tilityksistä, palkkojen esilaskuista ja tarkistuksista sun muista taloushallinnon töistä on herättänyt runsaasti hilpeyttä mun tutuissa. Mä pärjään, kunhan mulla on toimiva laskin 😀
Matematiikka ei siis ole todellakaan mun juttu, mutta jostain syystä mä tykkään silti matkabudjetoida.
Kun ruvetaan suunnittelemaan jotain matkaa niin se olen minä joka lasken tarvittavat kulut yhteen (oli se sitten lennot tai auton-laiva combo parkkeineen ja bensoineen jne.).
Lasken myös itselleni jonkinmoisen päiväbudjetin käyttörahoille.
Ja ei, se ei ole tylsää, musta on kiva tietää mikä summa mun pitää saada kokoon ennen reissua.
Meillä ei siis ole reissuluottoja tai käytetä luottokorttia ellei ole ihan pakko. Lainalla ei haluta lomailla.
Tavoite on siis se että rahat on kasassa ennen reissua, käyttörahoja myöten.
Jaksaa sitten töissä painaa paremmin (etenkin noi kauppatyöt) kun on jotain tavoteltavaa, eiks ni?!
Tämän kesän roadtripille ei ollut mitään varsinaista pläniä vaan ainoastaan kaksi varattua majotusta ja kaikki muu sitten tyylillä mennään minne huvittaa/missä hyvät ilmat ja meille sopiva majotus.
Koska pisin varaus oli Montenegroon niin laskettiin kilsat sen mukaan, että ajetaan Croatian rannikon kautta sinne ja takasin, koska Bosnian puolellehan meijän ei missään nimessä pitänyt mennä..
(jos luit edellisen postauksen niin tiedät että juuri sinne me sitten lopulta päädyttiinkin)..
Tuon alkuperäis arvion mukaan bensat olisi 800 €, majoitukset 1670 €, laivat 200€ = noin 1300 € / hlö
Alkuun tietulleihin, parkkeihin, tippeihin ym. oli noin 100-120 €.
Tuo summa oli oikeastaan pelkkiä kolikoita, joka kauppareissun jälkeen heivaan tietyt kolikot säästöpossuun joten ne kertyy sivuun ”ihan itestään” ja niitä ei siis laskettu tuohon ennakoivaan budjettiin (tipit lasken muutenkin vähän käyttörahaan kuuluvaksi).
Muutaman ihmettelevän kommentin sain ennen matkaamme, että ei ole mahdollista mennä
50 € / yö budjetilla tai että rahaa tuommoiseen reissuun pitää olla useita tuhansia euroja per naama jos haluaa yöpyä muuallakin kun kaupungin ulkopuolella sijaitsevissa hostelleissa tai ettei ole mahdollista syödä ulkona jne.
Tässä postauksessa kerron paljon kuukauden roadtrip Itä-Euroopassa ja Balkanilla meillä kustansi.
Olen avannut tuttuun tapaani suutani hieman enemmän, kuin ehkä tarve vaatisi, mutta onpahan ainakin paneuduttu asiaan huolella! Olkaa hyvä!
Roadtrip reitti
Reittimme oli lopulta tuommoinen eli Tallinna – Panevezys – Katowice – Györ – Siofok – Kotor – Banja Luka – Pecs – Siofok – Rzeszow- Suwalki- Jurmala – Tallinna. Noin 5850 km.
Balatonilla käytiin ajelemassa muun muassa Tihanyssä, kartingissa, Kotorissa vedettiin lautta-täpin vuoksi ylimääränen lenkki, ei ajettu suorinta tietä Banja Lukaan jne. eli tommosia muita kilsoja varsinaisen reitin lisäksi kertyy aina (huom. ovat siis tuossa mukana).
Ainoa mikä puuttuu on ajo kotoota satamaan ja takaisin, noin 20 km / siivu.
Meillä oli jonkin verran bensaa tankissa joten laskelmat saavat ollakkin noin.
Laivamatkat
Vaikka ollaan sahattu tota Via Balticaa useita kymmeniä kertoja, niin silti ei tarvitse miettiä näitä matkoja miettiessä että kumpi valitaan: Baltica vai Ruotsi, joista jälkimmäinen ei kumpaankaan kiinnostanut.
Olisi toki myös kolmas vaihtoehto, joka on Finnlinesin laivalla Saksaan, mutta tuon hinnan ollessa järjetön 399€ meno niin putosi se laskuista ihan automaattisesti.
Hintaan kuulu toki hytti meille kahdelle plus auto mutta silti.
Noita laivamatkoja on ollut toki halvemmallakin, etenkin matkamessujen aikaan, mutta harvapa sillon tietää lomistaan tai edes mahdollisuudesta matkustaa.
Lisäksi tuo laivailu kestää liki 30 tuntia, siinä ajassa kerkeää ajaa jo hyvän pätkän Balticaa eteenpäin sekä ostelee useamman litran bensaa.
Jos joku heittäisi tarjouksen esim. 200€ toi laivasetti niin sillon voitas jo testimielessä harkita 😉
Siispä me valitiin laiva Tallinnaan.
Alunperin meillä oli varattuna Vikingin yölaiva, jossa oltas siis nukuttu yö ja lähdetty aamulla ajamaan kohti Pohjois-Puolaa.
Koska mä sain tehtyä tunnit perjantailta sisään ja Janilla oli myös tunteja plussalla päästiin me lähtemään jo päivällä, jollon menopeliksi muuttui Eckerö Line:n päivälaiva.
Menolipun hinta 101 €
19 € / matkustaja
29 € / auto
34 € / hytti
Ilman hyttiä oltaisiin säästetty siis 34 € mutta matkustusmukavuuden (etenkin hermojen) kannalta on tuo oma hytti tullut meille tavaksi ottaa jos mahdollista.
Laiva matka itessään kestää sen 2 h 15 min, mutta odotteluineen venyy vähintään kolmeksi tunniksi, mikäs sen mukavempaa kun köllöttää hytissä omassa mukavassa sängyssä, kun väistellä päiväkänniläisiä kovalla käytävällä..
Useimmiten tossa saa vedettyä myös hyvät päikkärit ennen ajoa, etenkin kun Jani oli ollut vielä tuon aamun töissä niin sai huilaa tulevaa koitosta varten.
Kannella käydään ehkä tsiigaamassa maisemaa ja joskus tulee otettua jokunen lähtöfiiliskuvakin..
Paluuta ei varattu ennen kun muutamaa päivää ennen.
Ilman pakkoa ja kellonaikaa kun on mukavampi matkustaa ja koskaanhan ei tiedä mitä matkan varrella sattuu.
Päätettiin palata lauantaina kotiin sunnuntain (eli maksimaalisen loman) sijasta, jollon myös laivan hinta tipahti kivasti alaspäin.
Syy lauantai paluulle oli se ettei Janin tarttenu tyyliin heti laivasta mennä töihin.
Paluu tehtiin myös Eckeröllä, sopivan aikataulun sekä vähän hinnankin puolesta.
Silja on meillä oikeastaan jäänyt kokonaan laskuista koska hinnat on ihan överit.
Oon koittanut siellä bongailla ”tarjouksia” mutta koskaan ollut vapaata, sama kävi kyllä nyt parilla viime kerralla myös Viikkarin kanssa..
Paluumatka 96 €
24 € / matkustaja
19 € / auto
29 € / hytti
Jälleen ois ollut säästövaraa tuon hytin verran, mutta ajaessa kohti Tallinnaan ruvettiin miettimään että jaksaako sitä hengaa tuolla käytävillä lauantai iltana kolmisen tuntia..
Lisäsin siis meille siis hytin tien päällä jossain päin Viroa.
En muista että Eckeröllä olis aiemmin ollut tuota systeemiä käytössä, että omaa varausta pääsee kätevästi muuttamaan jälkeenpäin, joten nettisivujen uudistuksen jälkeen oli tuo myös plussaa!!
Laivoihin olin laskenut noin 200 € meno-paluu ja meillä meni yhteensä siis 197 € (y)
Bensa kulut
tai siis Diesel meijän kohdalla. Musta on vaan jotenkin hölmö sanoa, diesel kulut..
Ja kun kysyn että tarvitaanko bensaa se ei tarkoita kirjaimellisesti sitä..
(ollaan myös vahingossa tankattu Virossa bensaa diesel autoon, mutta mun nimi-sekotuksella ei ollut mitään tekemistä sen kanssa..)
Oltiin siis budjetoitu about 800e noin kuudelle tuhannelle kilsalle, tarkkaa kilsamääräähän ei ollut tiedossa koska ei ollut meijän reittikään. Joten tuo 6000 oli arvio.
Mä löysin vuosia sitten Calkoon laskurit ja etenkin toi bensalaskuri on mulla ollut ahkerassa käytössä.
Seuraan välillä myös bensan hintoja Euroopassa muutamalta sivustolta josta vetelin keskiarvon meille liioitellen eli 10 l / 100 km ja bensan hinta 1,35 € / l.
Bensan (siis dieselin) hinta jonka alimmillaan näin oli Bosniassa 1,08 € ja sielläkin oli myynnissä Eurodieseliä.
Ostettiin yleensä sitä vähän kalliimpaa vaihtoehtoa (jos oli) missä pitäs olla paremmat mömmöt seassa.
Kalleinta oli Croatia- Slovakiassa (ellei Suomea lasketa mukaan), jossa parempi litra oli 1,39 €.
Huom siis lähellä rajoja ja keskustaa, niissä ei tankattu kuin ehkä kerran ja ihan pakosta.
Koska ihan kaikkialla (etenkin Montenegron vuoristossa ja Bosniassa) ei tankkipisteitä ollut pitkiin aikoihin, niin toi meijän päättämä max 100 kilometrin range oli toimiva!
Pääosin yleensä rangen ollessa 200 ruvettiin kattelee sopivaa tankkipaikkaa.
Vähän zoomailtiin kyllä minkä näköselle asemalle ollaan menossa, tyhjät ja rähjäset asemat jäi välistä.
Kortilla oli usemmissa ok maksaa, mutta mulla aina varuilla käteistä mukana muutamaakin tapausta varten.
Vähän jännitti tuolla autolla meno, kulutuksen ja keston takia.
Sillähän ei oltu vielä tuommoista kunnon roadtrippiä vielä päästy tekemään.
Vaihdettiin tuohon X3:een viime vuoden lopulla, edellinen oli 120d manuaali.
Vaikka meillä on 3 litranen automaatti diesel niin olisko kulutus muutaman hassun kerran ponkassut yli 10 litran, mutta sekin oli kaupunkiajossa / ruuhkissa tai ihan vaan kiihdyttäessä tonne sataanviiteenkymppiin motareilla.
Välillä mentiin 6,5 ja välillä 8,5 litralla.
Noita en sen kummemmin muistiin painellut, mitä nyt auton mittareita tsekkaillut.
Trippi nollattiin lähtiessä, Tallinnan satamassa ja myös ekan kerran tankattiin Virossa.
Tankin pohjalla ei ollut paljoa, joten siitä ei hintoihin tuu kauheeta heittoa.
Jokunen heitto hintoihin tulee sillä vaikka pääasiassa tuo yksi kortti oli vain kulukortti (eli hotellit, bensat..) niin saatettiin välillä ostaa sillä kahvia, jäätelöä, hodareita, vettä, Red Bullia tankkauksen yhteydessä, koska se nyt oli helpompi maksaa yhdessä kun ruveta venkslaa jonossa eri kortilla paria pikku juttua.
Summa summarum: tankattiin kuukauden aikana 10 kertaa ja saldo= 635,06 € joista ehkä noita muita (yllä mainittuja) kuluja on tuo 35 €
Bensakulut siis 600 €
Keskikulutus 2 oli siis about 8,3 l / 100. Ei paha tuolla autolla..
Parkkiminen
Siihenkin oltiin varattu oma summansa, mutta sattuikin niin että vain kahdessa paikassa oli maksullinen parkki, muut olivat joko ilmaisia yksityis tai julkisia-parkkipaikkoja majoituksen vieressä. Suositaan noita majapaikkoja joissa on priva-parkkis, noi julkiset parkkimiset aiheuttavat yleensä turhaa stressiä (mihin saa auton, onko turvassa, onko vapaata) joten koitetaan välttää niitä.
Esimerkiksi Jurmalassa oli hotellin parkki, mutta siitä ei ollut takeita että auto mahtu siihen ja välillä me tai muut joutu parkkeeraamaan kadun varteen, kamerojen ulottumattomiin..
Kohteet joissa maksettiin parkista oli Unkari ja Puola.
Györissä oli sunnuntaina ilmainen parkki, joten maksettavaksi jäi maanantain aamun tunnit
klo 08- 12, joka pystyttiin maksamaan jo edellis iltana: 1 € / h = 4 euroa.
Rzezshowissa olisi myös ollut ilmanen julkinen parkki, mutta haluttiin hotellin parkkihalliin auto koska se oli aika täynnä kamaa paluumatkalla kun oltiin.
Tuo valvottu sisähallipaikka maksoi 5,55 € / vrk eli 11,10 €
Parkkikulut siis kuukaudelta oli huimat: 15,10 €
Tiemaksut (vinjetit & tietullit)
Baltiassa ei ole tiemaksuja alle 3,5 t painoisille kuluneuvoille joten niistä ei meille kuluja tullut.
Puolassa on muutama poikittainen tie jolla on snadi tietullimaksu, me ei ajettu nyt niitä pätkiä joten ensimmäinen maksu tuli vasta Slovakiassa. Siellä on vinjetti käytössä.
Nuo vinjetit (ennen tuulilasiin pantavat tarrat) on nykyään elektronisia, niitä valvotaan kameroilla ja sakko ilman tuota vinjettiä saattaa olla melkoinen.
Vinjettejä voi ostaa pituudeltaan viikosta vuoteen.
Me ostettiin suoraan kuukauden vinjetti, kun ei niistä pläneistä ollut tietoa ja joka tapauksessa pitää ajaa Slovakian läpi mennen tullen. Kuukauden vinjetti Slovakiassa maksaa 14 €
Unkarissa on myös vinjetti käytössä, sekin on elektroninen (muistuttavat että pitää pitää kuitti tallessa 12kk ajan).
Ainakin tähän mennessä joka Unkarin rajalla josta ollaan menty autolla on vinjetin maksuun käynyt vain käteinen, joko eurot tai forintit. Slovakiassa voi maksaa myös korteilla.
Unkariin otettiin myös kuukauden vinjetti arvoltaan 14,70 €
Montenegrossa ei ole vinjettiä tai tietullia Kotoriin ajettaessa.
Bosniassa ja Croatiassa on tietullit käytössä, Croatian systeemi on hidas,kallis ja turhauttava.
Tietullipisteillä ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan nykyistä turistimäärää, joten kannattaa varautua jonottamaan.
Pahimmat kohdat ovat Zagrebin jälkeen ja Zagrebiin tullessa, siellä jonotettiin, madeltiin melkeen tunti ennen pisteelle (joita oli kaksi) pääsyä.
Päätettiin että jos ensi vuonna mennään niin naviin täpätään Croatian osalta ”vältä tietulleja”.
Tosin motarilla pääsee ajamaan sitä 130-150 nopeutta ja tiet on todella hyväkuntosia.
Rannikolla menee upeat maisemat tarjoava (hitaampi, mutkainen mutta huikea) tie, ja joka ainakaan viime vuonna ei maksanut mitään. Nyt oltas varmaan ajettu takasin sitä tietä, ellei ”suunnitelmat” ois muuttunu..
Nyt ajamamme noin 500 kilsan pätkä Zagreb – Neum (Bosnian suikale) välillä oli tietullitettua.
Päästiin kyllä alun tullipistetakkuilujen jälkeen etenemään hyvää vauhtia, välillä vetämään tyhjiäkin baanoija, mutta silti tuo maksu on minusta liian hintava: 35,46 € (pelkkä meno).
Kotoriin mennessä oli ok tie vaikkei maksuja kerättykään, mutta muuttui kyllä vuoriston jälkeen ja lähestyessä Bosnian rajaa raffimmaksi..
Bosniassa-/ Serbitasavallassa päästiin onneksi taas paremmille teille karun alun jälkeen..
Sarajevon jälkeen tuli ensimmäinen maksullinen tie, joka oli loistavassa kunnossa.
Saatiin vetää melkeen yksin siellä Zenicaan asti. Maksu 3,20 € (tuohon lappuun myös tulostui rekisterinumero, ainoana koko reissussa, muissa oli vain pvm ja klon aika- platenumber on rajattu kuvasta pois eli turha kuikuilla 😉
Lähempänä Banjaa tuli yksi tietulli vastaan, sitä ei vielä navissa ollut mutta oli juuri muutamaa päivää ennen osittain avattu.
Ajettiin rankkasateessa tuolle uudelle tien pätkälle ja siellä ei ollut alussa mitään koppia josta saisi tuon lipukkeen, onneksi tuo ukko ”ulosajossa” tajusi mitä sanottiin eikä rokottanut suurinta mahdollista summaa (kuten kuulemma Croatiassa tekevät jos lipuke kadonnut) vaan pyysi meiltäkin normaali tiemaksun eli 1,30 € meiltä. Huh!
Seuraavat tiemaksut tuli sitten Bosnia- Croatia välillä kun ajettiin sen läpi Unkariin:
summat oli 2,77 € sekä 3,14 €, tarkkoja pätkiä en muista.
Nämäkin tietullit pysty maksamaan korteilla, setelit käy, metallirahaa (non metal mani) ei hyväksytä, tosin kolikoita saat kyllä vaihtorahana takaisin.
Yhteensä vinjetit sekä tietullit koko reissulta oli: 74,57 €
Auton kulut
Autolla, kuten meilläkin on omat vakuutukset, niiden hintoja en ole tähän budjettiin lisänyt sillä ne maksetaan joka tapauksessa. Molemmilla meillä on jatkuva matkavakuutus, eipä tartte sitten miettiä ex-tempore reissuunkaan lähtiessä että mites vakuutus..
Jotkut on sanoneet että auto pitäisi olla kuluissa mukana, mutta kuten todettu vakuutus ja auton kk-erä pitää maksaa joka tapauksessa joten ne ei tähän budjettiin kuulu.
Enhän mä laske niitä mukaan siihenkään kun lähdetään matkaan lentäen ja auto seisoo ”tyhjän panttina” kotona.
Mutta on silti autolle budjetoitu aina jotain.
Autolla matkustaessa kun voi sattua ja tapahtua kaikenlaista, joten matkalle lähtiessä on hyvä olla extraa mukana tuon ”pahan päivän” varalle.
Jani (realistisempana) oli varannut autolle suuremman summan, kun mulla oli sivussa vaan muutama sata euroa.
Oltiin myös mietitty et jos tulis joku isompi remppa eteen (kuten turbon hajoaminen tai moottorin kosahdus) niin sitten oltas hoidettu se muulla kuin käteisellä. Joku vara pläni aina pitää olla.
Tällä reissulla oli vielä extra jännitystä auton jaksamisesta.
Kuten totesin aiemmassa postauksessa niin hyvin kesti tuo auto tuon melkeen 6000 kilometrin höykytyksen ja mitään ei käynyt, muutamaa läheltä piti tilannetta lukuunottamatta.
Öljyt ja filtteri vaihdatettiin BMW’n liikkeessä Banja Lukassa, mutta tämä ei ollut mikään yllätys / pakko, vaan oltiin jo päätetty että vaihdatetaan ne jossain tuolla tien päällä.
Unkarissa kyseltiin ja hieman oli liikaa kielimuuria joten jätettiin sitten tuo siellä tekemättä.
Banjan liikkeeseen laitettiin meiliä, mutta kukaan ei vastannut.
Tuon liikkeen ainoa englantia ymmärtävä oli vapaalla, mutta hotellin respa soitti meijän puolesta ja sopi kaiken puhelimessa, hintaa myöten. Päädyttiin Banjan huoltoon koska vietettiin siellä vielä muutama extra-päivä.
Ajettiin auto sovittuna aikana auto hoitoon, vähän jännitti että onko meillä autoa kun kielitaitoista ei löytynyt paikan päältä ja kun pihassa oli muutama paalattu auto…
Osasivat opastaa tien suuntaa ”caffe” viittoen sekä pitäen pystyssä yhtä sormea = 1 tunti.
Käytiin me kahvillakin, mutta oltiin tsekattu hoodeja etukäteen ja lähellä oli myös valtava kauppakeskus, jonne mun iloksi mentiin tappamaan tuota aikaa, kahveilun lisäksi..
Reilu tunnin päästä käpättiin takaisin huoltamoon ja sieltä löytyi auto kasassa, nesteetkin vielä täytettynä, summa oli 1km alle mitä puhelimessa oltiin sovittu eli 299 km (noin 150e).
Kielimuurista huolimatta kaikki tyytyväisiä.
Muita kuluja tuolla tienpäällä ei sitten tullut.
Onneksi, sillä niistä ollaan osamme saatu edellisellä autolla.
Tosin rahoitusyhtiöltä piti hakea lupa auton maastavientiin, koska tämä auto on rahoituksella.
Lupa hoituu niin että kirjaudut rahoutusyhtiönpalveluun, täytät vaadittavat tiedot ja printaat ulos valtakirjan. Tämän lystin hinta siis 42 € ja voimassaoloaika 6kk…
Hakemus täytettiin mutta jostain syystä Montenegro ei ollutkaan enää sallituissa maissa printtiversiossa mukana.
Jouduttiin soittelemaan perään ja scannaamaan vakuutusyhtiön dokumentti siitä että auton vakuutus on voimassa myös Montenegrossa, jolloin suostuivat laittamaan uuden lupalapun ilman lisäkuluja.
Jos Jani ei ois tuota huomannut, olisi voinut tulla Montenegro rajalla ongelmia, sen verran tarkkaan ne syynäsi auton paperit siellä. Missään muualla niitä ei muutenkaan tsekattu kuin Bosnia-Croatia-Montenegrossa.
Greencard tarvitaan tarvittiin tuolle matkalle myös ja tällä kertaa hommattiin se hyvissä ajoin toisin kun viime vuoden keväällä, noista automokista voit lukea täältä ).
Greencardin saa ilmaiseksi auton omasta vakuutusyhtiöstä ja se on voimassa vuoden hakupäivästä.
Nyt tilattiin greencard postilla, mutta sen saa tarvittaessa myös noutaa suoraan toimistolta, ainakin Fennialla.
Käytettiin auto myös tsekissä korjaamollamme ennen katsastusta ja vaihdettiin siihen sen jälkeen jarrupalat. Auto oli siis katsastettu ja pikatsekattu ennen reissua ja saatiin pienen mielenrauhan lisäksi myös tarvittava rekisteröintitodistus mukaan sieltä, ilman kuluja tämäkin.
Paikkapullo, sammutin ja huomioliivit meillä oli jo entuudestaan.
Kartat / navigointi
Meillä on aiemmin ollut ostettuna TomTom:n navi sekä ollaan käytetty Google Mapsia, varsinkin jos toi navi ohjelma on ruvennut sikailemaan.
Muutenkin tuo maksullinen ohjelma on mennyt pikkasen huononpaan suuntaan esim. hakujen kohdalla ja on kerran jos toisenkin käynyt niin ettei navista ole löytynyt koko osoitetta.. mokomakin!
Autossa on oma navi, siihen on parilla kympillä hommattu vuoden 2018 kartta päivitys (aiempi oli ties miltä vuodelta, 200x – jotain).
Kaikkia kohteita ei pilkun tarkasti kattanut mutta oltiin koko ajan ihan kartalla, sekä näytti kaikki korkeuserot, koordinaatit yms.
Tuo oli siis lisänä puhelimen navin, printattu paperikarttakin löytyy autosta.
Jokunen viikko ennen matkaa tuli eteen Sygic travel ja Sygicin naviohjelma.
Jani osti tuon Sygicin navi softan meidän ”navipuhelimeen” ja minä latasin tuon travel version omaani, kun sattui olemaan jossain tarjouksessa muistaakseni 7,99 €.
Tuota ohjelmaa en ihan hevisti reissussamme käyttänyt, mutta tsekkailin sillon tällön vinkkejä siellä ja kyllä niitä löytyi. Kaikkia paikkoja siellä ei vielä ole, joten google itsessään siinä sivussa oli hyvä apuri.
Sygic Travelistä voi muun muassa etsiä infoa paikoista, löytää hotelleja, ravintoloita, museoita, shoppailu- ja ulkoilupaikkoja jne.
Majoitus toimii siis yhteistyössä Booking.comin kanssa, löydettyäsi kartalta kivan majapaikan ohjaa sivu sinut Bookingiin joka sitten loppupeleissä näyttää onko huoneita saatavilla?!
Lisäksi siellä löytyy liuta matkaoppaita etenkin suur ja suosittuihin kaupunkeihin kuten
Berliini, Lontoo, Hong Kong, Ranskan Riviera, Vegas, Kyoto, Rio, Rooma..
Yhtäkään meidän tämän reissun kaupunkia tai edes kohdemaata ei löytynyt tuolta listalta tuolloin.
Sygic toimii kuulemma yhteistyössä Googlen ja TomTomin kanssa, tosin pikku bugeja siellä oli ja ihan täysin mun luottoa tuo ei ole vielä ansainnut. Laitetaan kyllä palautetta sinne, no worry.
Meillä sattui muutama kiemura tuolla Sygicin navilla, välillä pyysi kurvaamaan pois vilkkaalta päätieltä ja ajatti muutaman sadan metrin matkan sivutiellä ja toi takaisin sitten päätien laitaan jossa pyysi kääntymään vasemmalla. Siinä sitten venattiin jokunen minuutti kiroillen..
Unkarissa yritti ajattaa meidät hotellille päättyvän tien kautta ja ajatti meidän korttelin ympäri kun oltaisiin päästy suoraan radan yli kääntymällä suoraan vasemmalle.
Pikku juttuja mutta sillon mua ärsytti noi paljonkin!
Kamerat (sekä usemmiten tietä vartioivat miehetkin) muistutti ohjelma hyvin ja ennakoivasti!
Hyvänä plussana oli myös parkkipaikkaapuri, lähestyessä määränpäätä vinkkasi navi meille ”parkkipaikkoja löydetty”, joka on etenkin Kotorin kaltaisessa ruuhkaisessa turistihelvetissä ihan helmi!
Sygic Travel (museo, hotelli, hakuineen): 7,99 €
Sygic Premium Europe Navi + Traffic 13,99 €
Lisenssi on kuulemma ikuinen, mutta halutessaan voi ostaa siihen lisäpalikoita kuten ruuhkainfoa sun muuta. Perus navi on 10,99 €
Me ostetiin tuo traffic samaan nippuun jollon hinta oli 13,99€
Tuohon saa myös koko maailman hintaan 19,99 €, Dascamin + 3,99 € jne.
Edit: Tänään tsekkasin tuota appiä kirjoittaessani tätä ja sinne oli tullut lisää pikku päivityksiä sekä mm. kaupunkiopas Budapestiin (joku meijän maa siis on saanut kunnian päästä mukaan- jee!). Jani muisteli että tuo mun Travel appi olisi ollut 9.99€, en oo varma enkä lähde tarkistamaan koska en muista miltä kortilta sen maksoin, mut kummassakin tapauksessa alle kympin kertaosto siis 🙂
Näitä naveja tarttetaan muuallakin eli tämäkään tuon auton lupalapun lisäksi ei ole suoranainen kulu tätä matkaa kohden, navia tarttee muuallakin ja lupalappua tarttetaan vaikka meijän seuraavaan Latvian reissuun..
Majoitus
Näissä olisi mahdollisuus pihistellä, esim hostellit / kauempana olevat majapaikat, jaettu kypyhuone etc. Mutta meillä ei oo semmoseen hinkua, mukavuudesta en tingi..
Majapaikan (oli se hotelli tai asunto) pitää olla ok-matkan päässä keskustasta / vanhasta kaupungista, parkkipaikka pitää olla tiedossa ja oma kylppäri on ihan must.
Jääkaappi ja ilmastointi on sitten listalla seuraavana. Hintatoive siis se n. 50 € / yö..
Tommonen pelkkä yön majotus kuten Katowicessä valittiin ihan vaan hinnan ja kätevyyden mukaan (A1 motarin varrelta), sillon ei sijainnilla oo niin väliä ja hinnatkin edullistuu.
Balan sekä Kotorin hinnat oli korkeemmat, koska ne oli tiedossa jo aiemmin, oli ne myös alkubudjetissa mukana.
Balatonilla meijän studioon kuului myös minikeittiö, ilmastointi, ilmanen parkki sekä parveke!
5 yötä 431,66 € (sis. kaupunkiveron)
Kotorissa maksettiin parvekkeellisesta asunnosta extraa (kyllä kannatti, vaikkei priva parveke loppupeleissä ollutkaan, mutta maisema oli huikea) 4 yötä oli 248 € (veroineen)
Muualla mentiin kolmesta – kuuteen kymppiin per yö.
Eli välillä maksettiin pienempää summaa ja välillä sitten pysty maksamaan enemmän, kuten tuolla Serbitasavallassa. Keskihinta siellä oli 60 € mutta laskettiin että säästöä tulee kun ilmanen privaparkki sekä super edullinen maa, hieman siis sama juttu kun Puolassa.
Hotellikulut oli kaikkinensa 1684,25 € / 29 yötä.
Eli 14,25 € tuli miinusta noista.
Ei paha, ottaen huomioon että matkustettiin pääasiassa elokuussa, jollon koko Eurooppa tuntuu matkustavan ja majoituttiin loppujen lopuksi juuri sellaisissa paikoissa kun haluttiinkin mistään muusta kun priva parkkiksesta välillä tinkimättä!!
Käyttöraha (ruoat, juomat, to do:t) & maksaminen
Oon lukenut jokusen matkabudjetin ja missään niistä ei ole laskettu käyttörahoja mukaan, koska kuulemma kotonakin syödään ja reissussa on edullisempaa yleensä syödä jne.
Mutta mä lasken ne mukaan, ihan vaan senkin takia että musta on kivempi olla reissussa kun tietää paljon voi käyttää rahaa päivää kohden ja toisekseen mä lasken kotonakin x-summan viikkoa kohden jonka voin käyttää.
Lisäksi oon kotona (huomaamattani jo) tarkka rahan kanssa mitä ostan jne. mutta lomalla en halua moisia miettiä eli näiden takia on kulujen lisäksi myös päiväbudjetti.
Mulla oli siis omat käyttörahat ja samoin Janilla tietty omat rahansa tilillään.
Sitä miten paljon Jani kulutti tai mikä sen budjetti käyttöön on, en tiedä.
Sen ostokset oli tyyliin pakolliset sukat & bokserit (parilla eurolla Puolasta) sekä viskit, Zubrit ja Jelenit, mitkä ei nekään mitään järkkyhintasia ollut.
Rahaa kuluu myös jonkin verran vaihtamiseen / automaattinostoihin.
Niitä en oo kylläkään mihinkään laskenut, koska ne kuuluu tohon käyttörahaan itessään.
Toki ois mielenkiintosta joskus paneutua noihinkin, mut niin raha hifistelijä mä en sentää oo 😀
Sen verran kyllä tsekkaan että katon mistä automaatista nostan rahaa, esim Balan baarikadun pikkuset, postilaatikon kokoset automaatit on huomattavasti kalliimpia kun pankkien yhteydessä olevat, joten pyrin nostamaan isomman summan kerralla keskustasta.
Missään vaihtopisteissä ei käyty vaihtamassa, joko nostettiin siis automaateista tai sitten maksettiin kortilla. Kun maksaa euro-alueen ulkopuolella kortilla kysyttiin meillä aina halutaanko maksaa euroilla vai paikallisella valuutalla. Nuo maksut meni vähän fiiliksellä.. tänään zloteilla, nyt euroilla, eikun sittenkin huffeilla..
Janin yhdistelmäkortti, pankki- ja luottokortti tuottaa yleensä, jossei ongelmia niin ihmetyksiä & hitailuja, kaikkialla Suomen ulkopuolella.
Muutama vuosi sitten Bratislavan ruokakaupan kassalla myyjä turhautui kun ei osannut käyttää debit/credit comboa ja paiskasi JP´n kortin tiskiin ja marssi ulos kaupasta..
Toinen myyjä joka oli edellisenä päivänä ollut töissä hoiti sitten homman loppuun, päästiin kaupasta ulos niin siellä tää ukko (myyjä) oli röökillä ulkona & loi ihme mulkauksen ja puhinaa meihin päin 😀
Slovakian asiakaspalvelusta ei nyt oo muutenkaan kovin loistavia kokemuksia, mutta tää on jäänyt hullunkurisuudessaan mieleen ja killuu todellakin Top 3:ssa!!
Unkarissa sekä Puolassa on siis omat valuutat käytössä (jee!!)
Montenegron valuutta on euro, vaikka ei EU-maa onneksi olekkaan. Kortilla pystyi maksamaan melkeen jäätelökioskia & meijän pikku ruokakauppaa lukuunottamatta kaikkialla.
Eurot kävivät maksamisessa myös Bosniassa / Serbitasavallassa vaikkei oma valuutta olekkaan.
Myös kortilla maksaminen sujui ituolla isisti, jopa tuolla Janin yhdistelmäkortti-hirviöllä.
Mulla oli siis tietty summa per päivä käyttörahaa, josta siis maksan siis ruoan/juoman, pääsymaksujen lisäksi shoppailuni, mahdolliset tuliaiset ym.
Jos / kun tuosta jäi yli niin siirsin sitten sen seuraavaan päivään, jollon käytössä, etenkin ajopäivien jälkeen oli isompi summa käytettäväksi esim. tekemiseen/ shoppailuun /syömiseen..
Kallein illallinen (osittain myös paras, koomisin ja paskin kokemus) oli Jurmalassa ja se maksoi pakollisine tippeinen noin 54 €, siis yhteensä meiltä kahdelta.
Tästä kokemuksesta voin postailla myöhemmin lisää.
Meijän tyyli on se että maksellaan vuoropäivin, välillä mä maksoin (etenkin käteispaikoissa) parikin iltaa peräkkäin, välillä Jani.
Välillä syötiin pizzaa, välillä pihviä, välillä pastaa tai jaettua plätteriä- mitä nyt millonkin teki mieli. Ja ei, me ei tasata tilejä että tänään syödään 10 € pizzat, huomenna sit kanssa..
vaan ihan oman nälän ja fiiliksen mukaan. Ei se niin just oo.
Reissaaminen sekä ulkona syöminen (plus shoppailu) Itä-Euroopan ja Balkanin kohteissa on vielä aika edullista, vaikka varsinkin Latvian ja Liettuan hinnat on nousseet euron myötä.
Mutta etenkin tuo Bosnia tasoitti budjettia mukavasti, Puola hyvänä kakkosena, Jurmala taas oli hinnakkaimmasta yhdessä päästä Montenegron kanssa.
Missään ei joutunut himmailemaan, mitään en jättänyt ostamatta sen vuoksi että olisi liian hintavaa.
Pikemminkin mulla iskee etenkin pidemmillä (vähintään viikon kestävillä) reissuilla ostoblokki, vaikka haluisin ja pystyisin ostamaan jotain niin jätän yleensä ostamatta, ellei ole super tarvittava. Mistähän sekin kertoo?!
Käytiin myös esim. museoissa. Pääsymaksu oli eurosta kymppiin.
Edullisin oli Serbi-museo 2km eli 1 € / hlö, kallein oli Riian automuseo jonka lipun hinta on remontin jälkeen noussut tuohon kymmeneen euroon, mutta oli kyllä joka euron arvoinen..
Jurmalassakin käytiin museossa piipahtamassa, mutta koska oli perjantai niin se olikin ilmainen.
Bosniassa otettiin kauppakeskuksen hierontatuolissa hieronnat parilla eurolla muutamana päivänä.
Kotorissa käytiin noin 3,5 h kestävällä veneretkellä tsekkailemassa nähtävyyksiä á 30 € / hlö.
Saatettiin piipahtaa päivällä drinkeillä jossain, haukattiin lounasta ulkona, jääkahviin, jäätelöön sekä leipomotuotteisiinkaan ei saanut muutamaa euroa enempää kulutettua.
Illalla saatettiin viettää aikaa rantabaarissa tai baarikadulla ja nauttia vaikkapa Mojitoksista rannalla auringonlaskua ihastellen..
Ai niin ja Karting jossa nyt käytiin vaan kerran oli hieman alla 10 € / naama!
Varmaan unohdan jotain näistä viihdykkeistä, mutta koska ne sisältyy mun käyttörahaan anyway niin ei kait niitä se enempää tartte kaivella.
Ruokailupaikoilla, kauppaostoksilla sun muilla saa helposti nipistettyä tuota käyttöbudjettia pienemmäksi, mekin juotiin kahvia kaupungilla (vaikka huoneessa oli vedenkeitin ja oli oma pressopannu mukana), ostettiin kakunpaloja, jätskejä, juomia, ym. ”ylimääräsiä”
= nautittiin joka hetkestä omalla tyylillämme..
Shoppailu
Tätä sivusinkin jo aiemmin ja tämähän kuuluu oikeastaan tuohon käyttöraha puoleen, mutta avataan nyt tätäkin itessään hieman enemmän.
Koska meijän reissut on pääasiassa Itä-Eurooppaa ja Balkania niin shoppailukin on huomattavasti edullisempaa. Mä ostan muutamaa todella harvaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki vaatteeni, kengät, takit, meikit, hiusvärit sun muut aina meijän reissuilta.
Nyt löytyi mustat suorat housut, muutama villa/neuletakki, jokunen t-paita / muu paita, pari hupparia, 12 mustat sukat, kahdet kengät (talvi sekä lenkkikengät).
Parikyt tuubia ripsiväriä, jokunen luomiväri, vissiin 10 hiusväriä (puolet ruskeeta, puolet raita-ainetta), 2 uutta hiusharjaa jne. Parikyt pulloa Argania (takkutukka kiittää), maustetahnoja, viiniä, viskiä, reppu kamoille jne…
Kaikkea en edes muista ja hintoja en tähän nyt rupea sen enempää erittelemään, mutta esim Syossin hiusväri maksaa Suomessa joku 12€ paketti maksoi tuolla kolmisen euroa, mun lempi ripsivärit oli 1,5-3€, Suomen vastaavaa hintaa en osaa sanoa koska en edes muista millon olisin shoppailut kosmetiikkaa täällä päin..
Kosmetiikan lisäksi matkaan mahtui myös mausteita. Unkarin paprikat ja nöslöpit on ihan parhaita!
Ai niin ja ostin myös jakun ja pinkin kesämekon poistomyynnistä parilla eurolla..
Siis minä joka ei ole hametta pitänyt sitten vissiin kun olin 18, jakku ei myöskään kuulu mun stailiin joten en tiedä mitä ajattelin?! Ehkä tää oli niitä kuuluisia ”ensi kesänä” juttuja, goosh….
Yritin kyllä etsiä ystävän häihin jotain päällepantavaa, mutta sillon kun oikeasti koittaa löytää jotain niin ei varmasti löydy (tai olis löytynyt takki 150€, mutta ihan sillä voi häihin mennä..?!)
Viskin ja viinin hintoihin en sen kummemmin myöskään viitti syventyä, mutta todettakoon että kun Suomen hinnoissa on niin paljon ilmaa niin jää nuo ostokset kotimaassa tekemättä.
Mukaan tarttui siis muun muassa jokunen punaviini sekä Singe Maltia (ja vieläpä hyvää semmosta) kun löytää alle 18 € pullo, niin aivan varmasti tarttuu matkaan muutama niitäkin.
Meillä on oikeastaan löytynyt jo vakio-stopit noilla reissuilla missä käydään mitäkin ostamatta.
Harmi vaan ettei ole kun kerran vuodessa tämmönen reissu mahis tehdä, mutta onneksi autoon mahtuu hyvin tavaraa (tosin tiukkaa se rupeaa tälläkin Äxällä olemaan 😉 )
Mitään kovin kallista ja tuhlaavaa shoppailua ei meijän reissu siis myöskään sisältänyt ja majapaikatkin oli järkivalintoja. Dubrovnikiä meille suositeltiin monestakin suuntaa, mutta hinnan ollessa 666 € yö niin jätettiin suosiolla väliin, niin kovaa hinkua mulla ei mihinkään ole että maksaisin tuommosia summia, varsinkaan yhden yön majoituksesta..
Summa summarum
Semmonen reissu meillä on siis takana ja kaikkea edellä mainittua tehtiin & ostosteltiin mistään siis oikeastaan tinkimättä. Tässä vielä nipussa nuo todelliset kustannukset.
Bensa 635,06 € miinus Red Bullit, vedet ja hodarit –> 600 €
Laivat (hytteineen) 197 €
Majoitus 1684,25
Tietullit ja vinjetit 74,57 €
Parkkiminen 15,10 €
Yhteensä 2570,92 € eli 1285,46 € / hlö.
Jos jaat tuon summan (2570,92€) vielä neljällä viikolla on se hieman päälle 300€ per viikko.
Tietty käyttörahat siihen päälle, mutta silti.
Ihmiset on valmiita pistämään tuon 1300 € ihan vaan viikon lomaan Suomessa, päälle tietty noi safkat ja tekemiset.. huh! Siihen mä en lähde.
Tuohon samaan hintaan kun saa niin paljon enemmän muualla..
Mutta nää on taas niitä valintoja.
Siinä se nyt sitten oli, kuukauden roadtrip budjetti. Miltä kuulostaa?!
Toivottavasti tästä yhteenvedosta oli apua jollekkin!
Ja miellelläni vastailen kysymyksiin jos niitä heräsi reissustamme!
Mahtavaa syksyn jatkoa ?
PSST Kuvia ruodin läpi parhaillaan ja olenkin jo osan postaillut Instagramiin – tervetuloa tsekkaamaan 😉