Blogin 2-vuotis synttärit – pohdintoja matkan varrelta

Blogin 2 vuotis synttärit 
Tai no kaks ja kaks mut hei lasken oikeista jutuista, en siitä millon koko höskä on pantu kasaan.
En laske niitä ihan ekoja tuherruksia noin kerran pari vuodessa mitenkään blogiksi, ja ei tääkään vielä sitä (mitä haluan) ole- mutta getting there, hiljaa hyvää tulee ja mitä näitä muita voimalauseita on (vielä on aikaa, vielä on toivoa jne.) 😂
Onhan tossa paljon opittu mutta paljon on vielä oppimatta, mut juhlistetaan nyt silti vähän.

Pohdin viime vuonna myös erilaisia juttua blogeiluun liittyen, silloset mietteet, turhautumiset ja kasvutarinaa pääset tsekkaamaan täältä !
Toisaalta tuntuu että justhan toi 2017  sekä eka oikee kirjotus vasta oli, toisaalta taas ei..
Muistan kyllä miten kaikki alko, mikä oli eka tilaisuus, mimmonen tää oli alkuun.. mut jotenki en osaa selittää, välillä kaikki on niin lähimuistissa että oiskun eilen, kun taas osan jutuista on jo unohtanu ja osan haluis unohtaa koska ne on vaan musta semmosta shaibaa.
Niitä en silti poista, koska vanhoista vaikka omasta mielestä huonoista jutuista voi aina oppia.
Plus on hyvä vertailukohta sille missä on ollut ja missä onn nyt sekä mihin haluaa päästä.

Tutuksi on tullut näiden vuosien aikana myös Matkamessuille, ihan tän blogin että entisen työharjottelupaikkani puolesta, jonka pisteelle pääsin messuilla töihin toissa vuonna. Aivan huippu tilaisuus!
Ennen näitä en oikein ymmärtänyt koko matkamessuilua. Oon tottunut ite ostaa omat matkani, tekee omat suunnitelmat ja muutenkin.
Mutta kun menin sinne ekan kerran oman blogin nimissä niin joku vaan loksahti mun päässä.
Matkamessuilu olikin mahtavaa ja aika tuntu vaan menevän ihan siivillä.
Ja sen jälkeen mua ei oo saanut pidettyä sieltä poissa.
Siellä tapaa mahtavia ihmisiä, on mielenkiintoisia seminaareja ja reissujuttuja, Rantapallon ständi sekä lukemattomia eri maa ja matkanjärjestäjien pisteitä esitteineen sekä mielenkiintosine kohteineen..

HAVAINTOJA PARIN VUODEN AJALTA
Mitä mä olen oppinut?!
Rakentamaan suht oman näköisen sivun- valikkopalkit, maavalikot ym. joihin meni aikaa kuukausikaupalla, koska ne oli vaan vammaset duunaa, kunhan sit aukenee niin miettii et damn miten helppoo ja yksinkertasta se olikaan.
Tommonen ettei saa tehtyä mieleisiään turhauttaa kyllä todella paljon ja vaikka kuin olis juttuja varastossa ja matkoja joista juttuja tulossa, niin se että ei saa sivuja vastaamaan omia halujaan syö kyllä inspistä hommailla. Mutta kuten todettu periksi ei anneta. Ever!
Saatan laittaa jonkun homman hetkeks jäähylle ja olla välillä et paskat tästä, mutta sit taas sisu hiipii piilostaan ja vaikka tuntuu et hakkais päätä kiveen niin sen läpi mennään lopulta- ja ah mikä voittaja fiilis sit onkaan kun homma aukenee!!

Määrä vs. Laatu sekä aikatauluilua
Oon oopinut myös olemaan armollisempi itelle juttujen määrästä. Ei tartte postaa montaa juttua joka viikko, vaan ees se yks mutta paremmin suunniteltu, ei mikään kiireessä ja pakosta räkästy teksti. Määrä vs laatu.
Idean puutteista, matkoista ja kaikista mahdollisista matkoihin liittyvistä jutuista ei siis oo kyse vaan ajasta ja omasta kasvaneesta kriittisyydestä.
Mut oon edelleenkin hippasen kade niille jotka tykittää monta juttua viikossa ja tuntuu pyörivän ahkerasti kaikilla matkailupalstoilla.
Tulee joidenkin kohdalla mieleen et eikö teijän elämäs oo muuta kun matkailu/blogeilu.
Tai sit ne on vaan niin saakelin tehokkaita ajankäyttäjii! Kateilen siitäkin 😉
Tietty jos ollaan super rehellisii niin jos priorisoisin joitain juttuja uudelleen niin ois mullaki varmaan enemmän aikaa..
MUTTA
Mistä taas tullaan siihen että vaikka mä haluisin et tää kasvaa ja kukoistaa niin en silti pistäs ilmaseks 24/7 tähän koska aikaa pitää jäädä myös muulle: kuten kuntoilulle (#ikuisuusprojekti kesäkunto), rahanhaalimiselle extratöistä (lomia varten) sekä muille ihmisille kuten JP:lle ja meijän karvapersukselle, Venäjän vahvistukselle,  joka myös Melli-koirana tunnetaan.
Kunnianhimoo ja tekemisen tahtoo löytyy mut se ei saa jyrätä kaikkee muuta. Pitäs saada se hyvä balanssi.

Oon sen tyyppinen et haluun saada hommat purkkiin kerralla, ja koska tiesin etten saa valmista sillä yhellä kertaa niin sit nää kirjotukset tuppas lykkääntyy. En halunnut alottaa koska en tykkää keskeneräsyydestä tietyissä asioissa.
Näissä kirjotushommissa on myös se paha et kun jää kesken pidemmäks aikaa niin ei enää muista mitä kirjottanut ja homma jumittelee senkin takia. Mutta mä oon oppinut siinäkin, sen että valmista ei tartte tulla kerralla, eihän Roomakaan rakennettu päivässä.
Myöskään semmonen pakotettu postaus aikataulu ei toimis mulla.
Inhoon aikatauluja koska oon joutunu monessa duunessa menemään tietyn ajan, kellokortin ja deadlinen mukaan niin koitan välttää sitä nykysin niin töissä kun lomallakin. Homma pelittää rennommin paremmin..

Valokuva hommia
Oon myös oppinut tsekkaaaan valokuviani tarkemmin, ennen en tehnyt niille mitään. Not kidding.
Otin vaan puhelimen rullasta kuvan ja lisäsin sen tänne, blogin Facebookkiin tai  Instagramiini   ja that’s it.
Nykyään käyn kaikki mun kuvat läpi ja siistin niitä ennen kun postaan niitä, ainakin tänne ja Instaan, omalla Facella ei niinkään välii.
Mä oon aina ollut valokuvaus-hullu!! Parhaat lahjat mitä oon ever saanut on ollut junnuna suksien lisäksi ollut kamera, filmit ja kaikki kuvaukseen liittyvä.
Ennen kännykkää mulla oli kamera aina messissä, nykyään kuvaan melkeen kaikki kännykällä.
Ja niitä kuvia tulee, vaikka laatu kännykällä ei oo paras mutta se on vikkelin tapa, koska puhelin on aina mukana ja kaikki ohjelmat on puhelimessa.
Tykkään tehdä kaiken mahollisen kännykällä. Oon niin paljon työn kanssa tietokoneella niin en jaksas istuu tapittaa omaa konetta vielä tekstien lisäksi kuvissa. Eri asia ois tietty jos näistä hommista maksettas, nyt teen Instaa ym. vaan omaksi ilokseni, toki julkisesi mutta silti.
Kuvaamisessa on opeteltavaa myös mm. siinä että en ottais niin montaa kuvaa samasta mestaa ja tsekkaisin päivän kuvat läpi illalla.
Mutta lomalla ei oo aina nettii, ja illalla on yleensä kaikkee muuta hommaa kun istuu nenä kiinni puhelimessa ja käydä läpi esim. 1800 Minskin kuvaa…

 
Näiden lisäksi varmaan on muitakin, mut mieleen tulee ainakin tää: se on okei tehä just niinku mä haluun tehdä, mennä minne ite haluun mennä ja postaa niin monta kuvaa kun ite haluun postaa.
Insta on mulle kun oma matkapäiväkirja, julkinen toki, mutta päiväkirja siinä mielessä että mä postaan kuvat aina yhdeltä reissulta.
En silleen et yks kuva tänään Pietarista, toinen huomenna Tukholmasta, ylihuomenna Forssasta.
Aikajärjestys saattaa toki vaihdella mun kuvissakin jos se mätsää paremmin kokonaisuuteen.
Muuten ne tulee niinkun päivät ja paikat on mennytkin, joku siitä kerran kysykin ja toinen kiitteli et on selkee sisältö kun ei pompi kuvat eri puolilla maailmaa. Semmosia selkeitä kokonaisuuksia mä tykkään itekkin enemmän seurata.
Mulla on työn alla mun Minskin kuvat tällä hetkellä, jonossa on parit setit Riikaa ja Pietarii sekä kasa Suomikuvia.
Oishan se kiva et ois Insta joskus ”ajantasalla” mut whatcha gonna do, se on mun tyylinen 🙂

Mitä opittavaa vielä?!
Kaikkea mahdollista!! Eiks sanota et kun lakkaa oppimasta uutta niin sit on valmista kauraa..
Mulla on nin paljon opittavaa vielä tekstin muotoilusta, kuvamääristä, SEO:sta, kaiken maailman linkkailuista, merkinnöistä, hastageistä, hakusanoista sun ties mistä. Ihan vaan tän blogin suhteen. Muissa asioissa oon edelleen yhtä tiedonjanoinen, utelias ja menohaluinen.
Vaikka mulla on tietyt lempimaat ja kohteet niin silti on kiinnostava lukea muiden juttuja sekä saada uusia näkövinkkeleitä.
Mä kuulun moneen blogiryhmään Facebookissa ja koitan sieltä poimia hyviä vinkkejä sekä luen muiden blogijuttuja, pääasiassa matkailun liittyviä. Täälläkin Rantapallossa on ollut hyviä tärppejä ja ohjeita sekä London & Beyond Leena-Marin kirjoittama Blogikoulu– opas, jossa on muistaakseni 26 eri postausta.
Osa on edelleen mullakin lukulistalla, mutta siellä on tullut jo vastaan hyviä tärppejä, kannattaa tsekkaa!!

Listalla vielä (ainakin) yksi oppimisasia: se ajankäyttö.
Sen kanssa mulla olis vähän opittavaa, se on onneks semmonen asia jonka voin ite itelleni opettaa..
Mulla on myös vähän adhd-aivot, yhtä postausta tehdessä on mieli jo uusissa aiheissa.
Tän kanssa oon onneksi oppinut et teen muistiinpanoja ennen postausta ja pääsen helpommin kärryille takas kun vilkuilen niitä.
Mut koska haluun kaiken ja nyt heti niin en oo ihan 100% oppinut keskittymään vaan yhteen.
Lopputulos ois varmaan hedelmällisempi ja tehokkaampi mutta tätä siis harjottelen vielä.
Ongelman tiedostaminen = voiton puolella ollaan, eiks ni?! Alla oleva kuva (löydetty Googlesta) kuvaa just hyvin mua!

Siinähän sitä oli! 😅
Näillä mennään sitten seuraavaan vuoteen!

Lukuvinkkejä, vinkkejä ym. otetaan mielellään vastaan, niitä on hyvä lueskella pääasiäislomalla!
Onko muilla jo matkasuunnitelmia pääsiäiselle?! Sehän on jo kahen viikon päästä.
Psst Mut löytää sillon Latviasta, Riika on vaan niin ihana!

Hyvää Pääsiäisen odotusta siis kaikille! – Mimmu –  🐥

 

 

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply