All Posts By

Mimmu | 666places

#Kesäloma 2019 ”suunnitelmia” & mutkia matkassa odottelussa

 

Kesäloma on se vuoden kohokohta- ainakin mulla, vaikken muuten mikään kesätyyppi ookkaan.
En kyl talvikaan sen puoleen. Semmonen kiva + 15 -20 C  everyday ois kiva ympäri vuoden, se ois parasta (toki saa olla välillä chillimpää, tykkään syksyn ja kevään kirpsakoista säistäkin- syysaamut aahhhh).
Kesä ja kesäsää on kivoja mutta liika on liikaa, pitää olla sen verran cool ilma myös et jaksaa hommaillakkin jotain.
Nyt täällä jylläävät helteet on mulle liikaa, tän päivän crosstrainer treeni oli jo todella hikistä ja tuskasta.
Meinasin jättää jo kesken mutta sisulla mentiin loppuun… Toki tuulettimesta ja ilmanviilentimestä oli huikee apu 😉

Kuumasta säästä huolimatta tää kesä on kyl ollu huippu siitä että mä oon pääsyt tekemään ja näkemään muitakin paikkoja kun kaupan kassan, niinkuin monina edellisinä vuosina.
On tullu mökkeiltyy, käyty lukuisilla mopo (eli moottoripyörä / prätkä) ajeluilla tänä kesänä niin monessa mestaa etten ees kaikkia varmaan muista. Muutama setti tehty myös autolla Mellin (koiran) kanssa.
Kohteina ollu mm. Loviisa, Lohja, Porvoo, Lahti, Kotka, Raasepori, Hanko, Espoo, Helsinki, Vantaa, Sipoo, Hämeenlinna, Naantali..
Muutama tommonen ajoreissu ois vielä suunnitteilla mut saa nähä riittääkö aika (ja rahat).
Noista jo tehdyistä sitten lisää kunhan saan kuvat, pään sekä juttu-jonon purettua, töiden lisäksi.
Työt on monikossa tänäkin vuonna, mutta noita extra (eli paska) työvuoroja oon onneks onnistunut ottamaan vähemmän tänä vuonna, johtuen myös siitä että sain napattua myös parit sunnuntaivuorot.
Mutta uurimmalti osin siitä, että mun duunit jatku firmassa jonne menin opintovapaan sijaiseksi toukokuun loppuun alunperin. Jee!🍾



Kotimaan minimatkoja

Anyway, noi edellä mainitut aktiviteetit oli noita extempore päiväreissuja joille ollaan lähetty siis vähän samaan tyyliin kun kesälomalle: lähetään ajaa sinne päin missä ois hyvää ilmaa (ei sada) ja missä kartan mukaan saattas olla jotain kivoi mestoi.
Noin päädyttiin mm. Raaseporin linnaan.
Navipuhelin käteen ja tsekkaus, ”jaa tuolla lännemmässä ei sada, mitä siellä ois” – Linna!
Ja sit oltiinkin jo matkalla sinne.
Samoilla säädöillä jatkettiin viel Hankoon siitä ja tolla reissulla ohitettiin Lohjanjärvi niin seuraavana viikonloppuna käytiin tsekkaa sekin.

Kotimaassa on kyllä hienoja kohteita mutta tsiisus ku hintavaa vs. ulkomaihin = omiin kohteisiin.
Hanko oli mukava paikka et siel ois voinu yöpyykkin, mut 200e yö ja siihen safkat ym. päälle niin ei kiitti.
Nää on ollut siistei päiväreissui ja kivasti pitkittänyt kesää kun käynyt jossakin muualla kun töissä, tuntuu samalle kun mökkiviikonlopun jälkeen, et ois ollu minilomalla- vaikkei yövytty missään, syöty joku lounas/päivällinen tai nautittu kahvii ja tietysti jätskiä!

Kesäloma odotus
Enää ois muutama viikko lomaan jäljellä!
Hitsi et aika mennyt nopee- hassua silti et tää kesä on tuntunu kaikkein pisimmälle kesälle  mut silti tuntuu et aika vilahtanu äkkii (kun päässy tekee niin paljon kaikkee).
Vaikee selittää.
Tuntu et just oli 2kk lomaan ja nyt enää pari hassuu viikkoo.
Tässä vaiheessa mä odotan sitä jo mutta myös toivoisin et ois vielä vaikka kuukausi lisää jotta sais vielä lisää lihotettuu matkabudjettii ja laihdutettuu itteensä 🙂
Luulen et nää seuraavat viikot menee äkkii ohi. Vaikka nyt rupeekin olee jo semmosta lomanodotus uupumista eli mieli on jo puoliksi lomalla ja semmonen et jaksaa, jaksaa fiilis..
Omien töiden lisäksi piti olla vielä enää 2 extra vuoroa, niiden ohi menemistä odotin todella paljon- ne ois tyyliin seissy vaikka päällä, mutta..

 

Mutkia matkassa
.. tuli pieni kupru matkabudjettiin jota sitten pitää paikkailla vielä muutamalla extravuorolla, noiden kahden lisäksi.
Viime sunnuntaina JP vei mut töihin ja oisinko ollut 15minsaa siellä kun tuli viesti et autosta meni vesipumppu yhen liikkeen parkkipaikalla, oottelen hinausta.. Voin sanoo et nitutti olla töissä sillon, toisaalta kiitollinen tuplapalkasta.
No onnex oli hyvä vakuutus joka maksoi hinauksen (jolle ois tullu hintaa 420e muuten) ja hinuri nakkas JP:n himaan ja auton korjaamon pihalle. Photocredit: JP

Edellisen auton kanssa käytiin usein tuolla yhellä Itä-Hakkilan korjaamolla (yks syy miksi ex-auto) ja hoituhan tämäkin siellä, oli kuulemma hinurikuskillekkin tuttu paikka..
Tosin JP kävi vielä tsekkaa prätkällä et se auto meni sinne eikä ollu mikään kekseliäs autorosmo asialla 😉
Sekä myös googlaili sen illan löytäen mahdollisen vian kampiakselin hihnapyörä ja sehän se oli.
Tuli maksaa käytetyllä osalla 530e eli tyyliin puolet autonkorjaukseen varatusta budjetista lomalle.
Joten se siitä mun enää kahden työvuoron taktiikasta- otin sitten 4 lisää kun tuli sopivasti tarjolle.
Ei en jaksais enkä haluis mut watcha gonna do.. ei tartte sit lomalla miettii et ois pitäny..
Vaikka mä valitankin noista töistä ja väsymyksestä välillä niin silti oon super kiitollinen kaikista duuneista, ilman niitä ei onnistuis lomat, sillä velaksi/luottokortilla ei reissata. Ja milläs ne maksais pois ilman töitä!
Ja mitä enemmän tekee duunii lomarahojen eteen niin sen enemmän sen tuntuu ansaitsevan🎉
Tuli sitten semmonen kiva 12 päivän työputki mulle, mutta se ei oo mitään verrattuna parin vuoden takaseen.
Sillon niitä tais olla reilusti yli 20, omia ja extratöitä. Sillon en muuta tehnykkään kun töitä koko kesän. Tää kesä on ollu todella bueno siihen verrattuna.
Ei olla koskaan reissattu näin paljon Suomessa kesällä (tai muutenkaan) ja paras eli 4 viikon loma on vielä edessä!
Mitä lomasuunnitelmia mulla/meillä sit on elo-syyskuulle?!

 

#Kesäloma – Matkasuunnitelmia vai suunnitelmatonta matkaa
Loman ois tarkotus alkaa elokuun puolivälissä ja siitä reissailla seuraavat neljä viikkoa.
Meillähän siis ei ole perinteisesti kovinkaan paljoa suunniteltu mitään. Silleen on paras matkustaa.
Liian sidottu, ennalta määrätty aikataulu ja kaikki valmiiks bookatut paikat ei toimi meillä.
Toki silleen tietää et paljon maksaa majotus ja vois googlailla tekemistä/nähtävää etukäteen, mutta semmonen valmiiks suunniteltu- valmiiks aikataulutettu loma ei oo lomaa..
Töissä joutuu tsiigaa aikatauluja tarpeeks niin ei kiitos lomalla, jos mahis välttää.
Ollaan oltu kyl tolleen suunnitellulla lomalla, tokalla autoreissulla 2012.
Sillon mentiin vaan Baltiaa, Latviaa ja Liettuaa läpi, kun JP ei halunnu mennä enää koskaan takas Puolaan sen hullun liikenteen ja paskojen teiden takia.
Sillon oli mulla myös vähemmän rahaa käytössä joten piti tarkemmin budjetoida kaikki.
Sillon oli siis kaikki mestat bookattu etukäteen, joo kiva tietää summat ja et ainakin oli hyvä hotelli/asunto varattuna myös autolle, mut kerta tolleen riitti. Kun on kaikki bookattu etukäteen ei jää varaa muokata suunnitelmia.
Joissakin mestoissa kun viihtyy paremmin ja toisissa ois valmis jo häippäsee yhen yön jälkeen.
Mut never say never- voihan sitä mieli joskus muuttuu, tääkin tuli todettua Puolan kanssa.
2012 oli siis välivuosi ja sen jälkeen ollaan palattu Puolaan joka vuosi, ajettu läpi monet kerrat, ristiin rastiin ja yövytty monissa kaupungeissa- poikkeuksena 2014 jollon lennettiin Serbiaan (ja Bosniaan).

Mitä meijän lomaan 2019 tulee niin jos et osannu siis jo arvata niin autoreissu on tiedossa 😉
Omalla autolla pääsee näkemään niin paljon enemmän ja paljon erilaisia paikkoja.
Onhan siinä oma stressinsä, kuten tuli huomattua, mitä vaan voi sattuu ja auto voi mennä rikki.
Vaikka vituttikin toi 530e korjaus niin pahimmillaan se ois voinu käydä jossakin keskellä peltoja yöllä siellä Tatrojen mustalaiskylässä. Thumbs up!

Muutama pläni on ollu silti pakko tehdä jotta pääsee lähtee millon haluu ja pääsee minne haluu aluksi- loput on auki!
Tarkotus ois mennä laivalla Tallinnaan ja siitä tiputtautuu alaspäin Baltian läpi ”alotuskohteeseen” eli Unkariin.
Päädyttiin sinne 2015 ekan kerran ja sen jälkeen sinne on palattu joka kesä, joskus kahdesti.
Sieltä me ollaan bookattu jo useempi kuukaus sitten meijän asunto- sinne molemmat haluu ekana, meijän vakioksi muodostunut loman alotuspaikka. Hyvää ruokaa, juomaa, oma terassi, järvi, auringonlaskut ja toivottavasti ok ilma!

Lähtö on siis perjantaina päivälaivalla, yöksi on tarkotus ajaa Liettuaan, Panevezyksen lähelle ja siitä sit seuraavana päivänä läpi koko Puolan pohjois-Slovakiaan. Näistä molemmista ollaan varattu viime vuodesta viisastuneena yöpaikat.
Se että lukee 24h vastaanotto ei tarkota sitä että voit ajaa läpi yön hotellille ja saada majapaikan.
Ei vaikka siellä olis vapaana huoneita.
Tää tuli todettua muutamassa Liettuan rajan motelli/hotellissa.
Mesta oli kyllä auki mut siellä hais pelkkä kalja ja kusi et ehkä ihan hyvä ettei ottanut meitä vastaan, ei sillä respan mimmillä kyllä ollu haluakaan. Nää kaks varattua paikkaa, toisesta tiedetään et sinne voi ajaa pihaan ja päästä yöksi (viime vuoden löytö) ja toisesta saatiin meili tunnin sisällä varauksesta takas et tervetuloa läpi yön!
Varattiin sen takia että on joku mesta mihin pääsee nukkuu, huoneita oli 4 ja 2 vapaana eli riski siihen et ne ois menny oli iso.
Nää on kyllä varattu niin et voi peruuttaa ilman kuluja vielä päivää ennen.
Ja hinta, budjettiin sopiva tietty 😉

Unkarissa ois tarkotus olla 6 yötä, sunnuntai-lauantai ja sen jälkeen on suunnitelmat täysin avoimet.
Mennään samalla ”plänillä” kun muinakin vuosina, eli sinne minne tie vie.
Sinne missä on hyvät ilmat, joku kiva ja sopivan hintanen mesta meille ja autolle.
Serbiaan on molemmilla kaipuu, Serbitasavallassakin viihdyttiin mainiosti useampi päivä viime vuonna, Croatian rannikko ois taas huippu, samoin Slovenia.. Romaniakin kiinnostaa.
Lisäksi nyt kun Kaliningradiin pääsis e-viisumilla sekä Valko-Venäjän Hrodnaan (Grodno) ja Brestiin ilman viisumia tietyin ehdoin niin nekin kiinnostas. Liikaa paikkoja, liian vähän aikaa.

Tässä on kuva mun Google Maps kartasta.
Siinä on tägätty lempipaikkoja mutta myös paikkoja joissa haluaisin käydä..

Hyvin itäpainotteista – mut sanonta mitä iistimpää sen siistimpää pitää ainaki meijän kohdalla paikkansa 😉

Jos sulla on kokemusta omalla autolla menosta Romaniaan, Serbiaan, Valko-Venäjän viisumivapaille alueille sekä Kaliningradista sekä e-viisumista niin pistä kommenttia ja linkkaa omat juttus.
Tiedä vaikka tulis tarpeen!

Onks sulla jo kesälomareissut jo tehty vai se kutkuttava loman odotus vielä edessä?!
Kummin tykkäät matkustaa: suunnitellusti vai ilman?!

Mahtavaa alkanutta elokuuta kaikille! 🤘

Kuvia ja reissun etenemistä voi parhaiten seurata Instagramissa – hyppää kyytiin🏎

 

Håkansbölen kartano – värikästä historiaa 1500-luvulta nykyaikaan


Postin mukana tuli Håkansbölen (eli Hakunilan) kartanolla tapahtuu flyeri, josta selvisi että kartanon päärakennus on kesällä avoinna, niin pitihän sinne päästä.
Kartanon puisto on tuttua aluetta, ja kunnostuksen jälkeen ollaan käyty siellä jokusen kerran kävelemässä tai otettu kahvit mukaan termariin ja tultu istuskelemaan puistoon karvakorvien kera.
Puisto on suosittu piknik ja auringonotto paikka, etenkin viikonloppuisin.
Mutta sisällä tuolla päärakennuksessa eli kartanossa en ole koskaan käynyt.
Niinpä nyt kun tarjoutui tilaisuus niin lähdettiin se meijän vuosipäivänä eli kesäkuun viimeisenä viikonloppuna tsekkaamaan.

Janin luota on lyhyt kävelymatka alueelle joten päätettiin hyvän sään suosiessa kävellä sinne.
Meillä kävi tuuri sillä kun saavuttiin paikalle niin siellä ei ollut meidän lisäksi kuin yksi henkilö ja sekin oli kuvaamassa kartanoa ulkoapäin.
Päätettiin kierrellä omin päin mutta oltaisko keretty ehkä viisi minuuttia kierrellä kun opas saapui paikalle valmiina vastaamaan kysymyksiin ja sai meidät houkuteltua ostamaan liput vielä erikseen opastetulle kierrokselle.
Suurin syy tuohon lipunostoon oli se että Janin koulukaveri asui menneinä vuosina tuossa päätyhuoneistossa ja myös kellari oli heille tuttu paikka. Näihin paikkoihin ei olisi päässyt ilman opasta joten mahdollisuus päästä näkemään nuo mestat innoitti meitä ostamaan liput.
Kierros oli todella mielenkiintoinen, saimme niin paljon irti kartanosta ja sen historiasta oppaan avulla..
Meillä kävi tuuri myös loistavan oppaan vuoksi, mutta myös siinä että kierroksella oli vain me kaksi, seuraava kierros oli loppuunmyyty ja taloon ahtautui toistakymmentä ihmistä.


ALUEEN HISTORIAA
Hakunilan keskus, joka sijaitsee entisen kartanon mailla, on korkealle mäelle 1970-luvulla syntynyt kerrostalolähiö, seuranaan lukuisia pientaloalueita upeine luonto- ja harrastuspaikkoineen, joista tunnetuimmat lienevät lukuisat hiihtoladut ja Poni-Haan ratsastuskoulu.
Crisse Fagerström perusti Poni-Haan vuonna 1974.
Fagerströmin isä tunsi Håkansbölen kartanon mailla hevosia 1900-luvun alkupuolella kasvattaneen Per Sanmarkin, joiden suku oli kartanon viimeinen omistaja ennen Vantaan kaupungille myyntiä.
Ennen Sanmarkin suvun 100 vuotista omistusta kerkesi kartanolla olla monta isäntää hevosineen ja kartanoa ympäröivä puisto on syntynyt useassa vaiheessa näiden eri omistajien aikana.
Hevosaiheisia ovat myös monet Hakunilan alueen kadunnimet mm. Laukkarinne, Ratsumestarintie, Hiirakkokuja sekä Hevoshaantie.

Varmuutta siitä milloin ensimmäiset asukkaat ovat alueelle muuttaneet ei ole, mutta Hakunilan arvellaan ehkä eriytyneen omaksi kyläksen 1400-luvulla.
Menneisyyttä on pystytty seuraamaan 1500-luvulle saakka, jolloin aluetta on ruvettu viljelemään
Alueen nimeämisestä on useita tarinoita.
Kerrotaan että paikalla on silloin sijainnut pieni Sotungin peräkylä nimeltään Hokonsbolle (=Hokonin uudistalo) ja nimensä se olisi saanut Håkan Jönssönin, silloisen tilanomistajan tai hänen esi-isiensä mukaan.
Håkan nimen kerrotaan viittaavaan myös seudulla oleviin kukkuloihin, sitä håkan on vanhassa pohjoismaisessa nimistössä merkinnyt.
Nimen kerrotaan myös saaneen Hokon nimisestä maanviljelijästä joka muutti alueelle Sotungista ja perusti paikalle bölen eli uudisasutuksen. Nimen todellinen alkuperä jäänee arvailujen varaan..

Alueelle syntyi 1600-luvulla kaksi merkittävää kartanoa, Hakunilan eli Håkansbölen ja Nissbackan kartanot, joiden entisillä mailla siis koko kaupunginosa sijaitsee.
Hokonsbolle/Håkansböle oli alun perin pieni neljän talon tila.
Nykyään Hakunilan suuralueella asuu yli 29 000 ihmistä, yhdeksässä eri kaupunginosassa.

Sotungintien varrelle, Håkansbölen kartanon ”naapuriin” silloisen laakson toisella puolella rakennettu Nissbackan kartano on oletettavasti yksi Sotungin kylän alkuperäisistä kantatiloista.
Näiden kartanoiden väliin jäävän alueen kerrotaan olleen entistä merenpohjaa joka siksi olisi ollut hedelmällistä viljelylle.
Kartanoilla piti olla ennen näköyhteys toisiinsa, mahdollinen puusto ja kasvillisuus raivattiin pois tieltä.
Håkansbölen kautta on kulkenut myös historiallinen tieyhteys joka on yhdistänyt Kuninkaantien Östersundomin kirkolle saakka.
Nils Westermarkin piirtämä kartta kuvaa Håkansbölen ja Sottungsbyn kylien aluetta vuonna 1760
(kuva Vantaan Sanomat artikkelista)


KARTANONSEUDUN ASUKKAITA 1500-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄN

Noin 1600 – 1750
Vuonna 1607 Håkansböleen saapui porvoolainen vouti, Botved Hansson joka otti haltuunsa kaksi isännättömäksi jäänyttä tilaa, joihin hänen vaimollaan Magdalena Mårtensdotterilla oli perintöoikeus.
Tila alkoi tehdä ratsupalvelua, ja siitä tuli rustholli 1610-luvulla.
Rusthollin tehtävänä oli lähes varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten.
Tavallista oli että ratsupalvelua lähti suorittamaan talon nuorempi poika tai jopa isäntä itse.
Vastapalvelukseksi miehen ja hevosen palveluksesta rustholli sai verohelpotuksia.
Botvedin kolme poikaa osallistuivat lukuisiin taisteluihin eri puolilla Eurooppaa ja kerrotaan että yksi pojista Elias nimeltään, osallistui eri sotiin 25 vuoden ajan ja sai kiitokseksi rälssinvapauden ikuisiksi ajoiksi mikä tarkoitti sitä että ettei tilan tarvinnut maksaa maaveroa.
Elias myös aateloitiin  Blylodiksi (lyijykuula) ja suvun vaakunaa koristikin sittemmin lyijykuulaa kannatteleva soturinkäsivarsi vieressä kolme muuta kuulaa (Hakunilasta löytyy Blylodinpuisto sekä Luotikuja  = Blylodsgränden.
Tilan rälssinvapaus peruttiin 1683 ison reduktion (tilan ja verojen palauttamista kruunulle) aikana, mutta tilasta muodostettiin säterinrustholli joten tila säilytti verovapauden ratsupalveluksia vastaan.
Suku kuitenkin köyhtyi 1600-luvun lopulla ja vähitellen tila rappeutui ja Blylodit joutuivat luopumaan kartanostaan.

Vuonna 1695 sotakomissaari Johan Gripenberg osti tilan ja hänen jälkeensä omistajaluettelossa seurasi useita muita virkamiehiä sekä sotilaita.
1749 omistajaksi tuli vänrikki Bernhard Wunsch, jonka esi-isät olivat omistaneet Westerkullan kartanon monessa polvessa. Westerkullan kartano sijaitsee Itäväylän varrella, Länsimäen alueella, josta nimityskin tulee (ruotsiksi Västerkulla).
Wunschin aikakausi Håkansbölessä oli vain 11 vuoden mittainen, mutta hänen aikanaan alue kartoitettiin, sinne rakennettiin teitä sekä raivattiin lisää peltoja. Wunsch myi säterirusthollin Johan Sederholmille vuonna 1760.‍

Sederholm oli Helsingin seudun rikkaimpia porvareita.
Sederholm oli menestyvä kauppias ja laivanvarustaja mutta lisäksi hän hankki omistukseensa lukuisia velkaantuneita maatiloja.
Usein hän kehitti tilaa ja vauhditti niiden tuotantoa, jonka jälkeen hän usein myi ne hyvällä voitolla.
Porvarina hänellä ei olisi ollut oikeutta säterirusthollin omistamiseen, mutta hän oli saanut tähän erioikeuden kuningas Kustaa III:lta.
Kuninkaan suosioon hän pääsi järjestelemällä Viaporin eli Suomenlinnan merilinnoitustyömaan hankintoja sekä rahoitusta.
Aatelittomuudestaan huolimatta hän omisti  Hakunilan kartanon lisäksi mm. Herttoniemen ja Kumpulan kartanot, nämäkin kuninkaan erikoisluvalla. Maatilojen ja kartanoiden lisäksi hän rakennutti 1757 suuren kivitalon Senaatintorin laidalle, Helsingin keskustaan, se on tänä päivänä kantakaupungin vanhin rakennus, kantaen Sederholmin nimeä.  Talossa toimii tällä hetkellä Helsingin kaupunginmuseo


Menestyksen aikaa & kuninkaan vierailu Vantaalla

Sederholmin aika Hakunilassa menestyksen aikaa, kartanon maita alettiin hyödyntää tehokkaasti.
Vieressä virranneeseen puroon rakennettiin mylly, istutettiin puutarhaa päärakennuksen ympärille, torppien määrä kasvoi kahteentoista, kaivettiin ojia, kuivattiin soita sillä talon yli kaksikymmentä lehmää sekä suuri määrä muuta karjaa tarvitsi rehun lisäksi myös lisää laidunalueita. Kuninkaan suosiosta ja erikoisasemasta kertoo myös että vuonna 1775 matkalla Helsingistä Porvooseen vieraili valtakunnan kuningas Kustaa III Hakunilassa, Sederholmin vieraana.
Tämä historiallinen vierailu antoi nimen myös yhdelle Hakunilan suuralueeseen kuuluvalle kaupuginosalle -Kuninkaanmäelle (Kungsbacka), jossa kuninkaan kerrottiin levähtäneen matkallansa.
Kerrotaan myös että kuninkaan vierailun kunniaksi Sederholm rakennutti mailleen erikoisen 8-kulmaisen huvimajan, joka tunnetaan nykyisin mutteritalona.
Mutteritalon todellinen ikä ja rakennus ajankohta ei ole varmassa tiedossa.

Sederholm myi tilan vuonna 1792 asessori, varatuomari Carl G. Krookille joka myi tilan everstiluutnantti Munsterhjelmille 1838.
Munsterhjelm rakennutti uuden päärakennuksen sekä useita ulkorakennuksia mm. pesutuvan, makasiinin, pehtorintalon, tallin, navetan sekä torppia.
Myös puistoaluetta laajennettiin ja muokattiin englantilaistyyliseksi maisemapuutarhaksi, rakennettiin uusia puistokäytäviä ja istutettiin pensaita sekä olemassa oleva tammikuja.
Kuvassa tekosaari (Kaffeholmen) jonne pääsee kaunista valkoista puusiltaa pitkin.

Munsterhjelm myi kartanon 1878 tytärpuolen puolisolle Konni Zilliacukselle.
Zillicauksen kiinnostuksen kohteena olivat pääasiassa hevoset ja hän rakennuttikin uuden tallin, päärakennuksen läheisyyteen.
Zillicaukset luopuivat kartanosta vain muutaman vuoden omistuksen jälkeen, jälleen löytyi ostaja perhepiiristä. Tilan osti Munsterhjelmin tyttären puoliso Oscar Andelin. Tilan koko oli tällöin 900 ha, josta viljellyn maan osuus 175 ha.
Andelinillä ei ollut kokemusta maanviljelystä mutta hän menestyi tilanhoidossa hyvin.
Andelin kuoli 1905 jolloin perilliset myivät kartanon Arvid ja Emilia Sanmarkille.
Emilia Sanmark oli Munsterhjelmin tyttärentytär, joten perhepiirin hallinta tiluksilla jatkui.


Vantaan ainoa Jugend-kartano & viimeiset isännät

Uusi isäntäpari päätti ensitöikseen teettää päärakennukseen peruskorjauksen, tehtävään palkattu arkkitehti Armas Lindgren sai pariskunnan vakuuttumaan että rakennus oli huonokuntoinen ja tulisi ennemmin purkaa ja rakentaa tilalle uusi päärakennus (jälkeenpäin selvisi että rakennuksen tukipuut ja muut osat olivat kunnossa ja purku oli aiheeton).
Nykyään paikalla seisoo tuo 1908 valmistunut jugendkartano, jota valitettavasti isäntä Arvid Sanmark ei täysin valmiina koskaan nähnyt.
Kartano on Vantaan ainoa Jugend-kartano ja myös erikoinen siten että se on rakennettu puusta kiven sijaan.

Leski Emilia jatkoi tilanpitoa apunaan serkkunsa sekä jo Andelinien aikana palkattu pehtori Alfred Malmgren.
Pehtori Malmgren tunsi hyvin Håkansbölenin maat ja metsät sekä tilanhoitoon käytetyn kaluston.
Hän johti tilan maataloustöitä sekä hoiti kirjanpitoa pehtorina vuodesta 1888 vuoteen 1922, jolloin tilalle palkattiin uusi pehtori.
Malmgren sai kuitenkin asua pehtorintalossa aina kuolemaansa (1933) saakka.
Hänen vaimonsa Olga oli taas emännän apuna kaikessa tarvittavassa.
Heidän tyttärensä Agda syntyi ja eli koko elämänsä kartanolla, hoitaen mm. kirjanpitoa vielä 1980-luvulla.
Vantaan kaupungin museon kuvassa pehtori ja rouva Malmgren, Pehtorintalon kuistilla 1914.
Nykyään pehtorin talossa toimii Ruuna Cafe & Store.

Sanmarkien perheen nuorimmasta pojasta Per-Kastenista tuli kartanon isäntä vuonna 1922.
Hänen aikanaan kartano keskittyi suurmaanviljelyyn, tilalle hankittiin lypsykoneita ja traktoreita sekä rakennutettiin uusia työväenasuntoja.
Tila oli yksi Suomen ensimmäisistä täysin koneelliseen maanviljelyyn siirtyneistä.
Per harrasti myös hevosia ja omisti useita lämminverisiä, joiden varsoja myytiin mm. Helsingin ratsupoliisille.
Hän avioitui ruotsalaisen Astridin kanssa vuonna 1932.
Perhe pakeni toista maailmansotaa Ruotsiin ja Per palasi sodan loputtua Håkansböleen ja asui siellä ympäri vuotisesti, muun perheen viettäessä siellä vain lomat ja juhlapyhät.
Vantaan Kaupunginmuseon kuvassa Per Kasten Sanmark 1945.

Sotien jälkeen kasvihuoneviljelyä laajennettiin, kartano alkoi keskittyä 1940-luvulla öljykasvien viljelyyn ja karjasta luovuttiin 1951.
Sanmarkit myivät kartanon maista useita tontteja mm. Vaaralan sekä Hakunilan uusia asuinalueita varten sekä Karl Fazer Oy:lle.
Per-Kasten kuoli 1983 ja kartanon omistus siirtyi perikunnalle, kartanoa käytettiin heidän loma-asuntonaan aina 1990-luvulle saakka.
Perikunta laittoi kartanon myyntiin 2002 ja Vantaan kaupunki osti tontin rakennuksineen 2005.

Kartanoalueen merkitys on sekä valtakunnallinen että paikallinen.
Kartano piharakennuksineen ja vehreinen puistoineen on Suomen kartanoiden joukossa ainutlaatuinen, sillä päärakennus talousrakennuksineen ovat säilyneet pitkälti alkuperäisessä asussaan.
Tuolloin rakennetut työntekijöiden asuintakennukset ovat pääosin nykyään yksityisomistuksessa.
Kartanoalue on kooltaan noin kuusi hehtaaria.
Tästä linkistä aukeaa alla oleva kuva PDF:nä jossa näkyy selkeämmin Kartanon alue & mitä missäkin sijaitsee.

KARTANON SISUSTUS JA KALUSTEET
Yhdessä alakerran huoneessa on Metropolian opiskelijoiden valmistama pienoismalli kartanosta, siihen on mallinettu hienoine yksityiskohtineen niin huoneet kuin niiden kalusteetkin, joista suurin osa on tällä hetkellä varastoituna museovirastolla sekä konservoitavina.
Jani muisteli nähneensä käynneillään kartanossa silloin upeita huonekaluja ja olikin sääli ettei niitä päässyt nyt ihastelemaan muuten kuin valokuvissa.
Huoneet olivat aika pelkistetyt, mutta silti oli kiehtovaa päästä kiertämään rakennuksen sisällä, odotan silti mielenkiinnolla varsinaisen kunnostuksen valmistumista, silloin täytyy tulla ehdottomasti uudelleen.
Tarkoituksena on palauttaa näkyville alkuperäistä tummaa jugend-tyyliä ja entisöidä jäljellä olevia kalusteita.

Kierroksen alussa näimme kuitenkin jotain vanhoilta ajoilta, kunnostetun keinuhevosen, nimeltään Brabdklipparen. Käsityönä tehdyn keinuhevosen arvellaan olevan peräisin 1800-luvulta.
Hevosen omistaa Carl-Johan Sanmark joka osti sen huutokaupasta ja antoi säilytykseen Vantaan kaupunginmuseolle.
Sanmarkin mukaan hänen isänsä olisi voittanut sen kilpailussa vastaamalla oikein kysymykseen kuningas Kaarle VII koiran nimestä, joka oli Brandklipparen. Näin olisi myös kyseinen keinuhevonen saanut nimensä.
Lisätietoa keinuhevosesta löydät täältä.

Kartanossa on 16 huonetta, kahdessa eri kerroksessa, huoneita kerrotaan olleen alunperin 20.
Alhalla sijaitsevat edustustilat, kuten ruokasali, biljardihuone, rouvain salonki ja herrainhuone sekä keittiö, palvelijoiden ruokailutila ja konttori.
Ylhäällä sijaitsevat niin perheen makuuhuoneet, vierashuoneet ja palvelijoiden makuutilat.
Näiden lisäksi löytyy myös mainitsemani kellari sekä ullakko.
Etenkin perheen makuuhuoneissa sekä vieraskammarissa löytyi mielenkiintoisia yksityiskohtia.
Tiedätkö mikä virka virka oli kuvassa näkyvällä vivulla?!
Moni on luullut sen olevan palvelijan soittokello, mutta kuvitteleppa herran tai rouvan polvistuvan lattialle soittaakseen palvelijan paikalle.. Vinkki löytyy vivun vierestä (ainakin tälläiselle 80-luvun lapselle 😉 )
Joko arvasit?!
Vipu oli tarkoitettu puheluiden ohjaamiseen, vipua napsauttamalla valittiin joko talon sisäinen puhelu tai napsauttamalla vipua toiseen suuntaan ulos suuntautuva puhelu.

Arkkitehti Lindgrenin ajatuksena maalata kartanon huoneet eri väreillä, joka oli vanhan tradition mukaista.
Huoneet nimettiin niissä olleiden uunien kaakeleiden värien mukaan ja tällöin puhutiin esimerkiksi vihreästä huoneesta eikä esim. vierashuoneesta, joka on nyt maltillisen vaalean tapetin peitossa.
Vierashuoneessa löytyy jälleen hauska yksityiskohta.
Vieraille tarkoitettu vaatekaappi oli niin pieni ja kapea joten sinne ei paljoa vaatteita mahtunut, tällä vihjattiinkin siihen ettei kyseinen kerra tai rouva liian kauaa talossa oleskelisi.

Kartanon toinen kerros noudatti ensimmäisen kerroksen muotoa.
Kartanossa oli kaksi parveketta, sekä itään että länteen päin sekä terassi.
Pian päärakennuksen valmistumisen jälkeen todettiin, että idänpuoleinen (Poni-Haan suuntaan) terassi oli harvemmin käytössä ja ruokasalia päätettiin laajentaa terassille päin.
Toinen yläterasseista tarjoaa näkymän kartanon puistoon.

Talon päädyssä, keittiön läheisyydessä oli palvelijoiden sisäänkäynti, jonka vieressä löytyy pieni konttori ja josta käytävää eteenpäin johtavat palvelusväen portaat yläkertaan.
Yläkerrassa sijaitsivat mm. sekä isäntäväen että palvelusväen makuuhuoneet, kylpyhuone, seurustelutila ja lasten huoneet.
Kuvassa on esimmäisenä palvelusväen portaat, toisessa ja kolmannessa kuvassa isäntäväen portaikko punasinen mattoineen sekä koristeineen, seurustelutila (tasanne) ennen ja nyt sekä kuva tasanteen vieressä olevasta makuuhuoneesta.



Palvelijat jakoivat makuuhuoneen keskenään, jolloin oma henkilökohtainen tila jäi hyvinkin pieneksi.
Tännekkin oli sijoitettu silloin useampi palvelija, heidän sänkynsä ja henkilökohtaiset tavarat, huoneessa oli neljä komeroa.

Eräs kartanolla asuneista palveluskuntaan kuuluvista oli Adolfina ”Fina” Mattson (1859 -1945) jonka tehtävä oli hoitaa Sanmarkin perheen lapsia. Fina tuli perheen palvelukseen 1896 heidän asuessa vielä Helsingin Etelärannassa.
Finalla kerrotaan olleen kaksi lasta, mutta varmuutta siitä ei ole asuivatko lapset myös täällä kartanolla.
Eläkkeelle jäätyään Fina jäi asumaan kartanolle ja hänestä huolehdittiin hyvää huolta, muun muassa antamalla käyttöön oma huone sekä hänelle palkattiin myös oma hoitaja.
Kuvassa näkyy yksi perheen lastenhuoneen uunista, herkullisine yksityiskohtineen.
Tässä uunissa olevien luukkujen takaa paljastuu eräänlainen lämpökaappi jossa kerrottiin lastenhoitajan lämmittävän/pitävän lämpinä lasten aterioita erilaisia puuroja sekä tietysti lasten suosikkia-mannavelliä!

Tässä alla olevassa mustavalkoisessa kuvassa on Olga Malmgren sekä lastenhoitaja Fina Mattson, perheen tyttären Beate-Sofien kanssa.
Kuva on vuodelta 1923 ja se kuuluu Vantaan Kaupungin Museolle.


”ERI AIKAKAUSIEN KERROSTUMAT OVAT OSA RAKENNUKSEN HENKEÄ”
Tässä vielä muutama kuva eri huoneista, ylä – ja alakerrasta. Rahan säästämisen vuoksi on maalattu tai tapetoiti vanhojen päälle, tai maalattu vain tarvittava osa, kuten viimeinen kuva keittiöstä sen kertoo.
Nyt kun aika on rapistuttanut paikkoja puskevat nuo eri kerrokset esiin eri huoneissa.
Sillon on ollut värikästä ja löytyy myös maalauksen sekä tapettien lisäksi hienoja käsinpiirrettyjä yksityiskohtia.









UUNIT
Jos on talossa ollut arkkitehtuurisesti kauniita yksityiskohtia niin on myös sen uuneissa.
Arkkitehti Lindgren suunnitteli myös puulämmitteiset uunit, joilla taloa lämmitettiin.
Jokaisen uunin sanotaan olevan muodoiltaa ja koristeiltaan erilainen, uuneissa on osittain kaakelipintaa, osittain rappausta.
Näitä alkuperäisiä uuneja on jäljellä 12 ja vain kaksi niistä on alkuperäis maalissaan.
Keittiöstä uunit on purettu, samoin palvelijoiden, Per-Kastenin ja pehtoorin huoneista.
Uunien purkamisen kerrotaan liittyen uunien tarpeettomuuteen toisen maailman sodan jälkeen, jolloin asennettiin keskuslämmityksiä.
Pelko hormien vahingoittumisesta pommituksissa lopetti myös monien uunien käytön.






(KUMMITUS) KELLARI
Pääsimme myös oppaamme kanssa käymään talon kellarissa, jossa rajatiedon tutkijat Mika ja Markus Nikkilä olivat havainneet tutkimuksissaan sähkömagneettisten kenttien muutosta EMF- mittarillaan, joka siis kielisi henkimaailman läsnäolosta.
Hieman aavemaista olikin kuljeskella talon kellarissa pelkän taskulampun valossa.
Aavemaisia ääniä on kuulunut myös niin vierashuoneesta kuin palvelijoidenkin huoneesta.
Vanhan omistajasuvun Sanmarkin kerrotaan olevan yhä paikalla.
Sokkeloisesta kellarista löysimme tällä kertaa saunan, oleskelutilan takan sekä varastotiloja, jossa on mm. säilytetty juureksia mutta myös kuivatettu lihaa katossa roikkuvista koukuissa.
Kellarin arvellaan olevan osittain aikaisemmasta rakennusvaiheesta, ja eri osien arvellaan kuuluneen niin 1700 kuin 1840-luvun rakennusvaiheisiin.




     
Kummituksiin ei tällä reissulla törmätty muuta kun oma varjo saattoi välillä säikäyttää.
Lisää kartanon tutkimuksesta voit lukea Vantaan Sanomista, sieltä löytyy myös linkit videoihin.


KARTANON PUISTO
Håkansbölen kartano on osa Sotunginlaakson valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä.
Håkansbölen kartanon tekee merkittäväksi sen luonne yhtenäisenä jugend-ajan kokonaistaideteoksena: kartanonpuistona sekä kartanona. Kaikki rakennukset on suojeltu asemakaavassa.
Viheralueyksikön sekä tilakeskuksen yhteisen EU-hankkeen myötä se on ensimmäinen Vantaalainen restauroitu historiallinen puisto- näin kertoo kierroksella saamani esite.

Kartanopuisto sai alkunsa 1780-luvulla, kun Johan Sederholm antoi istuttaa kartanon ympärille puutarhan.
Ryytitarhan lisäksi paikalla on arveltu olleen myös hedelmätarhan, tarkempaa tietoa näistä ei ole säilynyt.
Päärakennuksen edustan vaahteratkin saattavat olla peräisin tältä ajalta.
1800-luvun puolivälissä, Munsterhjelmien aikaan kartanon ympärille rakennettiin englantilaistyylinen maisemapuisto.
Tällöin on kerrottu rakentuneen myös tekosaari, Kaffeholmen (kahvisaari) jossa kahvittelun lisäksi perheen nuorison kerrottiin pitäneen teatteriesityksiä. Saaren reunalle istutettiin koivuja.
Vantaan Kaupunki rekonstruoi saareen puistorestauroinnin yhteydessä 2008-2011.
Munsterhjelmien ajalta jäljellä on myös tieltä kartanolle johtava tammikuja, jonka taimet olivat peräisin kartanon omasta taimitarhasta.‍
Puistoa hoidettiin ja kehitettiin määrätietoisesti ja Sanmarkien ostaessa tilan 1905 puisto oli jo hyvin laaja sisältäen monipuolisen puulajiston.

Kartanon uuden päärakennuksen suunnittelija Lindgren sisällytti myös kartanopuiston osaksi kokonaistaideteosta ja kaupunginpuutarhuri Svante Olsson teki puutarhasuunnitelman luonnoksen hänelle annettujen mittausten pohjalta.
Pääovelta johtava puiden reunustama käytävä vei puron toiselle puolelle metsäpuistoon sekä näköalatasanteelle. Tasanteelle suunniteltu huvimaja ei tosin koskaan valmistunut.
Puron yli paikalla pääsi Lindgrenin suunnittelemaa siltaa pitkin, samanlainen silta vei myös Kaffeholmenin tekosaarelle.
Puisto oli Sanmarkeilla monipuolisessa käytössä: siellä on mm. pelattu krokettia ja puron varressa on ollut tenniskenttä.
1900-luvun alkupuolella tulivat tänne myös kasvihuonee, kukkien ja vihannesten viljelyyn, ensin omiin tarpeisiin mutta myöhemmin näistä tuli kartanolle tärkeä elinkeino.

Kormuniityn purossa on sijainnut aikojen kuluessa erikokoisia tekolampia, joiden vettä käytettiin kasvihuoneiden ja kartanopuiston istutusten kasteluun. Nykyinen lampi on samanlainen kuin 1940-luvulla.‍

TUTUSTU KARTANOON
Kartano on avoinna 27.06 – 04.08.2019  TO – SU   klo 12 -18
10.08 -01.09.2019    LA- SU  klo 12 – 18
Sisäänpääsy 5 € (alle 12v ilmaiseksi)

Kartanon mielenkiintoiseen historiaan on pääsee tutustumaan parhaiten ammattitaitosen oppaan johdolla.
Opastetut kierrokset  em. päivinä klo 13, 14, 15, 16 ja 17:00
Lauantaisin erikoisopastuksia.
Liput kierrokselle 10/8/5€
Varaukset etenkin isommille ryhmille mielummin etukäteen 046 581 85 39
Opastettuja kierroksia myös tilauksesta ympäri vuoden: kysy lisää [email protected]

Kartanon puistoon on vapaa pääsy.
Puiston sekä Kartanon löydät osoitteesta Kartanontie 1, Vantaa
Parkkipaikkoja löytyy ja myös julkisilla pääsee mm. Hakunilan ostoskeskukselle josta on noin 5 minuutin kävelymatka.


KARTANON TULEVIA TAPAHTUMIA

Kartanolla on kesä viikonloppuisin erilaisia tapahtumia, syksyllä Haamukartano ja talvella Tonttuaitta sekä Kartanon Joulu tapahtuma.

Lisätietoa kartanosta ja sen elämästä löytyy Kartanon kummeilta!
Aiheeseen liittyvät artikkelit: Viikon vinkki- kummituskierrokselle Hakunilan kartanolla


Lähteinä

Wikipedia
https://kotiseudut.fi/kartanonkummit
www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa
www.vantaansanomat.fi
www.sivistysvantaa.fi
www.vantaankaupunginmuseo.fi
muistaakseni.blogspot.com/2017/06/rakkaudesta-hakansboleen-kartanon-uunit.html
www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/hakunila/hakunila.htm
www.rantapallo.fi/666places

 

Vuosipäivän viettoa kotimaassa – osa 1

Meillä on vuosipäivä kuukausi kesäkuu ja päivä harmillisesti heti Juhannuksen jälkeen, joten mitään vuosipäiväreissuja ei oo tehty koskaan, vaikka tänä vuonna oli suunnitteilla- sillä meillä tuli 10 vuotta täyteen!

Juhannus ollaan vietetty Suomenniemen mökillä yhtä lukuunottamatta, mutta sillonkin oltiin  mökillä Tesjoella mun siskon ja sen miehen kanssa (nähtiin lepakko, haudattiin hamsteri ja lätkittiin liiskaks noin tuhat hyttystä).
Tänä vuonna oli siis harkinnassa jotain spessumpaa vuosipäivän kunniaksi, mutta aika tuli vastaan. Kohteina olis ollu joko Maarianhamina tai Korppoo.
Maarianhamina on kiehtonut jo jonkin aikaa ja Korppoosta löysin aivan ihanan hotellin, mutta ei ois ollut mitään järkeä lähteä noille reissuille yhdeksi yöksi.
Olis siinä kerennyt pikaseen mutta Turkuun ajo, laivamatka ja alle 24h kohteessa ei nyt napannut.
Mä oisin saanut työstä venytettyä tuon maanantain vapaaksi mutta Jani oli just sillon hassusti lomalla, ja se oli sopinut sunnuntaille lähtevänsä vanhempiensa mökille työleirille (just kidding!).

Helsinkikin oli harkinnassa mukana, mutta kesästä ja Tuskasta johtuen oli hotellit varmaan hinnakkaampia kuin normaalisti ja ihan mihin tahansa en ois halunnut.
Katajanokan entinen vankila-hotelli ois ollut se mihin ois menty, mutta yhden yön maksaessa liki 200€ aamiaisella niin ei kiitos…
Hankookin katteltiin mut siellä tais olla just se regatta, koska lähin vapaa mesta olisi ollu 30kilsaa Hangosta ja joku jaetulla wc:llä oleva huone jossakin korvessa. Sekin ois kustantanut päälle toista sataa.
Koska meillä on kuitenkin suunnitteilla pidempi lomamatka elokuussa, The Kesäloma, niin päätettiin mielummin säästää taas rahaa siihen ja juhlia sillon enemmän.
200€ saa jo useemman yön majotuksen tai monta ravintolaillallista kotimaan ulkopuolella.

Juhannuksena ei haluttu mennä mihkään muualle kun mökille, se on semmonen rauhottumispaikka ja perinne, mikäs se parempaa kun viettää pidennetty viikonloppu mökillä, järven rannalla! Se on vähän kun kesän alku mulle.

Ja ei sitä vuosipäivää voi tietenkään etukäteen juhlii ettei tuo huonoo onnee (vähän kuin tuhlais palkankorotuksen ennen kun on saanut sen tilille)!
Vaikka me ei siis lähdetty mihinkään pois yöksi niin kyllä me juhlittiin, tuplasti ja tehtiin jotain spessua.


VUOSIPÄIVÄ ILLALLINEN NRO 1

Molemmat meistä rakastaa ruokaa, etenkin lihapitoista- nauta uppoaa aina!
Yleensä se oon minä joka käy työmatkalla samalla kaupassa, teen usein meillä ruokaa, ja mä tavallaan inhoan sitä. Mä en jaksa tuherrella tunteja keittiössä ja sitten kun vielä pitää miettiä – etenkin nyt kesällä mahdollisimman vähähiilarillista mutta vaihtelevaa ruokaa kiireessä niin aivot hajoo.
Niinpä Janin idea ostaa jotain parempaa nautaa ja tehdä ite ruokaa kotona, sai siunauksen sillä ehdolla että se valmistaa ruoan!
Me päätettiin syödä vuosipäivä illallinen perjantaina ja lauantaina, koska ne molemmat päivät vuonna 2019 oli spesiaaleja. Me oltiin kyllä tavattu jo pari päivää aiemmin niistä, mutta no shit happened ja me päädyttiin samaan baariin sekä samaan osoitteeseen vasta sillon sunnuntaina ja maanantaina Jani vei mut mun elämäni ensimmäiselle moottoripyöräajelulle = ensitreffit.
Ja näin se homma sit pikakelauksella eteni 😉
Noista ajoista on siis 10 vuotta, mikä on ihan uskomatonta, koska kumpikaan ei hakenut mitään parisuhdetta mutta niin siinä vaan kävi. Never say never!
Sen jälkeen on tullut koettua mahtavia reissuja välillä hieman pelottaviakin sekä tullut tehtyä ja koettua muita, huikeitakin juttuja, mutta niistä lisää sitten toisessa postauksessa.


Ravintola Hima – menu

Käytiin metsästämästä kaupasta hyvä lihanpala sekä kesäkurppaa, salaattijuttui, grillijuustoa ja mansikoita jälkkäriksi (hiilareista viis).
Punaviiniä meillä on yleensä aina kotona, joten siinä se meijän aterian kooste olikin.
Ei ehkä kuulosta kovin gourmeelle mutta voin kertoa että maksaisin tommosesta setistä mielelläni ravintolassa. Ja tuplasti vielä, verrattuna esim. Latviassa Steikussa syötyyn ateriaan joka kustansi 100€ niin tää meijän oma kotiravintola tarjos oikeesti kyllä huikeesti paremman setin!
Lihan luvattiin olevan takuumureaa ja se oli, muutama napakka nuijanisku, valkosipulia, suolaa ja mustapippuria, sit pari minuuttia grillissä niin voila!
Tervetuloa testaamaan 😉
Loppuilta meni sit kattoessa molempien lempisarjaa Grand Touria.

Tässä vielä kuvia meijän juhla-ateriasta ja jälkkäreistä.
Nyt kun oon oppinu viime vuosina juomaan viiniä, niin opin myös meijän reissuilla juomaan sitä jääpaloilla- silleen viiniä on tarjottu niin Kroatian rannikolla kun Serbitasavallassakin.
Kuvassa ei ehkä mun jääpalat näy mut tarkkaan jos katot niin erotat huurteet mun viinilasista..
Salaattina oli kesäkurppa, tomaatti ja vuohenjuusto- painotteinen, ripauksella oreganoa ja mustapippuria, öljyn ja viinietikan lisäksi.
Pihvi näyttää aika kurpahtaneelle kuvassa mutta taivas kun oli hyvää ja sinihomejuusto sopii kaiken kanssa!
PS Ei musta mitään ruokabloggaajaa tuu, mutta onnex ruoka oli parempaa ku kuvassa näyttää (tarvitsen uuden puhelimen 😉 )

Jälkiruoka mansikat, jotain super sweet kotimaisia.
Kelatkaa mikä sattuma kun löyty sydän mansikkakin <3

Illan kruunas vielä hieronta ja kahvi sekä kylpy, tuliais tuoksupalleroilla sekä tuliaismukista – from Paris.


Näillä me juhlittiin sitten perjantaita ja lauantaina sitten vielä hieman lisää.
Käytiin Hakunilan –> Håkansbölen kartanon tutustumiskierroksella sekä ajettiin mopolla (moottoripyörällä) lenkkiä noilla makeilla mutkateillä ja mentiin Porvooseen ravintolaan syömään!

Håkansbölen kartanosta, sen historiasta ja tapahtumista pääset lukemaan täältä!
Siellä on läpi kesän erilaisia tapahtumia joten kantsii käydä tsekkaa!
Porvoosta juttua tulossa myös!

Kesäterkuin Mimmu

 

10 matkaunelmaa – haaste

Mun unelmat liittyy vahvasti kaikki matkailuun tai ulkomaihin (haaveena ois päästä reissaamaan enemmän ja muuttaa joskus edes hetkeksi ulkomaille, oma pikku vuokramökkikin siellä ois jees).
Sillä ei oo merkitystä oliko kyseessä iso vai pieni matka, viikonloppu pyrähdys, risteily tai yhden yön juttu jossakin kohteessa. Silläkään ei oo väliä oonko mä ollut kohteessa aiemmin
Mä oon aina valmis reissuun!
Mun paras nukahtamiskeino on haaveilla jostakin lomasta, tietty parasta jos se loma on toteutumassa/tuleva! Haaveilen kyllä valehtelematta jostain matkasta/kohteesta useammin kuin kerran päivässä. Bongailen kivoja mestoja ja majapaikkoja. Etenkin Bookingin appi on kovassa käytössä Instan lisäksi kun matkustan bussilla/metrolla. Saatan vaan pistää jonkun kaupungin hakuun, ihailla kuvia tai niitä majapaikkoja.. Niitä on niin paljon missä haluisin käydä, aika eikä rahat vaan riitä!!
Mä luulen että multa löytyy toi DRD4-geeni, sen verran vahvana toi veri vetää matkoille.

Mä en oo tavotteellinen matkaaja eli en laske maita (vaan lasken päiviä mun seuraavaan lomaan), mulla ei ole pakko matkustaa uuteen kohteeseen.  Mulla on vakio unelmamatkakohteet: Balkan ja Baltia..
Riiassa oon käynyt yli toistakymmentä kertaa sekä tietty muuallakin Latviassa ja muissa Baltian maissa.
Balkanilta etenkin Serbia on se joka saa mun sydämen hyppäämään extra voltin aina nimen kuultuani ja kaipuu sinne on kova kokoajan.
Myös Unkari on listalla vahvana, sinne tulee palattua joka kesä, ihan niinkuin sinne Riikaankin useampi kerta vuodessa jos mahdollista. Home away from home – paikkoja.

Matkoja en hirveesti etukäteen suunnittele, lentovarauksii tulee tehtyy vähän koska useimmat reissut on roadtrippejä johtuen omasta mukavuudenhalusta (vapaa liikkuvuus, ostokset sekä kummallakin meistä jonkin sortin lentoinho/kammo).
Myöskään kauheen suunnitelmallinen matkaajakohdeaktiviteettien suhteen en oo, tykkään lukee matkajuttuja, matkablogeja, opaskirjoja, wikitraveliä sun muita, mutta parhaat kohteet on löytynyt enemminkin ilman mitään suunnitelmii.
En tykkää myöskään suunnitella lomapäiville aikataulutettuu ohjelmaa, menkööt ne kuten reititkin pääasiassa omalla painollaan, minne tie (tai edullinen hinta / hyvä ilma) vie..

Vakiokohteet kuuluu siis vahvasti ”listalle” mutta tilaa on silti aina uusille kohteille vaikka se ei oo mikään ehto reissulle.
Joihinkin kohteisiin tulee vaan palattua aina uudelleen & uudelleen, ihan ilman eri syitä- ne vaan on semmosii paikkoja.
Kotimaassa tulee matkailtua huomattavasti vähemmän, pääsyynä hintataso. Samalla rahalla kun saa tuplaten enemmän muualla.
Siitäkin huolimatta mä oon jotenkin lämmenyt vähän enemmän tänä vuonna kotimaan kohteisiin. Täältähän löytyy vaikka mitä kivaa!
Osa jää silti niistä toteutumatta tuon kalliin hinnan vuoksi, en raaski/halua laittaa hotelliin 100-200e yö vaan päästäkseni esim. Lappiin.. mutta sitä varten on haaveet!!
Vaikka mulla ei oo kirjoitettua Bucket listiä ja matkustan noihin tuttuihin kohteisiin useesti niin kyllä multa silti löytyy matka(kohde)haaveita! Se tuleeko ne koskaan toteutumaan on eri asia, mä oon esim. ihan liian malttamaton säästämään vaikkapa 6kk – 12kk rahaa johonkin ultimatereissuun ja olemaan sillä välin tekemättä yhtään. Ihanhan sitä näivettyis vallan 😉

Sain tähän matkahaaveisiin liittyen haasteen jo jokunen aika sitten Livenowdreamlater’n Saanalta- reissu-unelmista. Idea oli täyttää omat unelmakohteet seuraavien otsikoiden mukaan: paikka, tapahtuma, kotimaan kohde, kaupunki, maa, saari, extreme, majoitusmuoto, luontokohde ja ruokamatkakohde!
Haaste on alunperin lähtöisin Kohteena Maailma-blogin Ramilta, kiitos hauskasta haasteesta!
Ja tässä tulee siis jonkinmoisen pohdinnan ja rankkaamisen jälkeen mun lista – sorry hieman myöhässä mutta anyways..
Psst.. ja koska mä en tunnetusti osaa sanoa edes lempiväriäni, lempiruokaa tai biisiä kun niitä on niin monta, niin en osaa ehkä tässäkään valita just yhtä (more the merrier ehe 😉 )

 

PAIKKA
Alaska, niin kauan kun muistan oon halunnut käydä Canadassa ja oon ollut suuri Canadan lätkäfani mutta ihan yhtä kovana on Alaska! Ei oo välttämättä mitään  tiettyä mestaa siellä, Juneau tulee tietty ekana mieleen: siellä on ihanan tunnelmallisen näköstä, vesi, vuoret, jäätiköt, valaat, luonto ylipäätänsä.
Joku Alaskan risteily, huskyajelu, patikointi (aseistetun oppaan kanssa) kombo ois jees!!
Photo Credit: Celebritycruises

Photo credit: Tripadvisor
Edelleen vaikka en oo talvi-ihminen (inhoon lunta ja jäätä, mua ei haittaa niinkään se pimeys/hämäryys) niin listalle kertyy silti tämmösiä arktisempia kohteita.. Alaskan lisäksi mua kiinnostas Huippuvuoret!
Luin junnuna jonkun kirjan pojasta joka asu siellä ja jääkarhuista, se oli kiehtovaa!
Haluaisin siis myös käydä Huippuvuorilla, jääkarhusafari, jäätiköt.. tai kuin siistiä ois vetää kajakilla tuolla huikeiden maisemien keskellä?!
Photo credit: Naturalworldsafaris

Photo Credit: VisitSvalbard


TAPAHTUMA
Man-saarten ajot!
Ne kun alko tänä vuonna niin Jani sano et pitäskö koittaa mennä ens vuonna, mut oltiin jo myöhässä.
Ois sieltä saanut jollain reilu parilla tonnilla huoneen, mutta niin kovasti en sinne halua (ellei jostain tupsahda ylimäärästä rahaa 🙂 ) eli täytyy olla seuraaviin enemmän ajoissa hereillä!
Man-saaren ajot on hullua touhua, mutta ois niin siistiä päästä kattomaan niitä livenä…
Jos Isle Of Man TT ei oo tuttu niin tsekkaa alla oleva clippi!

Man-saarten ajojen lisäksi Nascar ois kova sana!! Ennen haaveilin Formula kisoista mutta sit ne muuttu huonompaan suuntaan ja lakkas kiinnostamasta seurata niitä. Ääntä sitä pitää olla, isot koneet rocks!!!


KOTIMAANKOHDE
Meinasin tähän sanoo Ahvenanmaa mut en miellä sitä kotimaan kohteeksi, joten tähän täytyy täräyttää sit Saariston Rengastie prätkällä tietty!!
Kuin siistii ois vedellä tuolla moottoripyörällä?! Mutkatiet, vilvottava merituuli, saaret, lossit.. uu jee!!
Bongasin sieltä jostain Korppoosta ihanan näkösen ja kuulosen hotellin vuosipäivä-ideaksi taas, mutta en tiiä onko järkee mennä sinne yhdeksi yöksi.. Tuolla menis aikaa varmaan viikko ihan helposti!
Jos ois viikko ylimäärästä (kotimaa) lomaa ja (myös ylimäärästä) rahaa niin toi Rengastie vois olla semmonen missä sen käyttäisin.
Tsekkaa lisää infoa Saaristotie.fi sivuilta jonne photo credit kuvistakin menee, siellä on hurja määrä kohdeoppaita, majoitus, laiva ym. tietoa.



Tai sit se ois Lappi, kuten tossa Rengastiessä niin sama tän kohteen suhteen, jos ois viikko extra aikaa ja rahaa niin Lappikin vois houkutella.
Ois siisti vetää roadtrippi Jäämerelle, käydä siinä vallottamassa joku tunturi esim. kuvassa näkyvä Saana!
Photo credit: Lomavinkit.fi

Photo credit Jäämeri: Napsu.fi

PS Koli toimii myös aina! Sopii tässä haasteessa kotimaakohde tai luontokohtiin molempiin!
Tosin Koli on niin itsestäänselvä valinta mulle, niin en sitä ajatellu tykittää listalle.
Mun mummon puolen suku on nykyään Pohjois-Karjalasta kotosin ja siellä suunnalla sekä Kolilla on tullut käytyä, etenkin junnuna useesti. Viimenen Kolin reissu tais olla prätkä roadtrippi 2010?!
Omat kuvat on jossakin vanhalla koneella/osa facessa mutta ei tähän hätään, onnex on Google.
Photo Creditit kuvasta menee Koli.fi

KAUPUNKI
Belgrad tietysti!
Mä en pysty sanoin kuvailemaan mun tunteita tota kaupunkia ja maata kohtaan.
Yksinkertaisesti sanottuna Belgrad vei mun sydämen, se on mun home-away-from-home ja sinne mä kaipaa kokoajan. Mä oon kateellinen harvalle, mutta jos joku on menossa sinne niin sillon oon ja vähän mustasukkanenkin vielä 😝 Siellä on sitä jotain, ollaan oltu 4-5 kertaa ja piti mennä jo toissa vuonna takas.
Edellisestä matkasta sinne on jo ihan liian kauan aikaa, se oli 2017 talvella, jollon nää kuvatkin on otettu.

Reissataan omalla autolla kesällä niin se tuo haasteita, korkeemmat vakuutusmaksut noissa maissa sekä hyvä, turvallinen mesta meijän autolle, lisäksi eräät aiheutti rajalla ongelmia aiemmin muille ihmisille niin sekin oli yksi syy miksi piti jättää omalla autolla menemättä. Mutta ehkä nyt?!
Ollaan vähän puhuttu ja palloteltu eri vaihtoehtoja kesäreissulle ja Belgrad on tietty noussut esiin niissä. Katotaan mihin se tie meitä sitten vie..

MAA(T)
Cuba tai Pohjois-Korea, moni Stan / entisen Neuvostoliiton maat kiinnostaa kovasti.
Ja mulla on suuri mielenkiinto ihan Venäjää kohtaan, oon vaan käynyt jokusen kerran Pietarissa (risteilyillä ja lätkämatsissa) mutta siellä on niin paljon kaikkea muutakin, hello!

Cuba
on ollut haaveissa kanssa todella kauan, haluaisin käydä siellä mahdollisimman pian, ennen kun sekin on ihan turretettu (jep, oon syyllinen tietty itekkin tohon turreiluun, mutta eihän sitä omalla kohdalla lasketa 😉 ) Cubassa on sitä jotain mystisyyttä, elävyyttä jonka haluaisin käydä tsekkaamassa.
Kuva on napattu  VisitCuba  sivulta, siellä on vinkkejä eri kohteisiin, retkivinkkejä ym.

Pohjois-Korea, harjottelussani tuli eteen just noita matkoja kahteen Koreaan ja ne oli inspiroivia, mielenkiintoisia oli myös siellä käyneiden tarinat, mutta haluaisin itse käydä paikan päällä..

Stanit ja muut entiset NL-maat:
Kazakstan, Uzbekistan, Azerbaidzan, Georgia, Moldova siinä ois listaa missä haluisin joskus käydä! Ai niin Armenia sekä Tatarstan unohtu!
Kaikki muut paitsi Cuba-kuva on lainattu Matkatoimisto Travellerin sivuilta.
Sieltä voi bongailla noita erilaisia Trans-juna sekä Korean matkoja mutta myös kaikkia muita mielenkiintoisia, kuten Tsernobylin reissuja (voin suositella).


SAARI
Too many, taas kerran!!
Ahvenanmaa on ollut semmonen mielessä oleva kohde jossa kumpikin haluis käydä.
Se on ollut myös vaihtohtona vuosipäiväkohteeksi, joka on tyyliin kahen viikon päästä ja ei olla vielä suunniteltu mitään (johtuen myös siitä että auton katsastus on tulevana maanantaina ja täytyy eka tsekkaa että paljos siihen menee sitten rahaa, on meinaan aika rankka reissu tulossa taas autolle elokuussa..)
Tai sit jos kävis siellä syksymmällä?! On varmaan nätti sillonkin.
Siellä ois nähtävää ja koettavaa enemmänkun päiväksi, eli vois mennä matka hukkaan sinne nyt kesäkuussa kun vaan mahis olla yksi yö.
Käy kurkkaamassa Ahvenanmaan nettisivut, josta kuvakin Kastelholman linnasta on bongattu.

Islanti, no jep, se on ollut semmonen minne oon halunnut varmaan viimeset kakskyt vuotta.
Tosin intoo mennä himmailee hieman hinnat, siellä ei tunnu mikään olevan edullista..
Muistan kun meijän naapurit kävi siellä joskus markka-aikana ja manaili jo sillon hintoja, bisse oli ollut 50 markkaa..mutta muuten kuulemma todella hieno mesta!
Photocredit: Icelandicair

Ja sit monille varmasti tuntematon paikka: Sahalin.
Venäjän suurin saari. Siellä on hillittömän upeen ja monipuolisen näkönen luonto.
Tää sopis hyvin myös luonto-kohtaan.. huh mitä kuvia!!
Lisää niitä ja tietoa mestasta löytyy Russia.comin sivuilta josta nuo kaksi alla olevaa kuvaakin on poimittu.

 

EXTREME
Mun unelmat on painottunut paljolti yhteen maanosaan..
Ei ehkä niin extreme, mutta haluaisin mennä junalla läpi Venäjän.
Transsiperian junamatka on ollut mun haaveissa vuosia!!
Ja ikävä kyllä mulla olis ollut mahdollisuus lähteä vetämään semmonen tässä kesäkuussa mutta jouduin kieltäytymään kun mun perheen koira piti tulla tänne hoitoon ja se koira (sekosaku) oli semmonen riesa etten ois voinu jättää Jania yksin sen kanssa tänne kahdeksi viikoksi.
Ironista (ja surullista) kyllä niin tää koira jouduttiin lopettamaan muutama viikko sitten, tuli vanhuuden kremppoja niin ”Aku-pappa” lähti muille maille..
Toinen mahis ois ollut juurikin syyskuun alussa, olin juuri alottanut/saanut jatkaa mun duunissa ja sovittu kesäloma elo-syyskuulle ja suunniteltu reissu Janin kanssa eli taas meni ohi tää..
Toivon että mua kysyttäs vielä kerran, mutta seuraava lähtö on kait just sillon kun täytän 40 ja meillä oli hieman muita suunnitelmia, taas.. aikataulut.. Noi matkanjohtajan työt on ollut ihania ja rakastan sitä hommaa, onhan se raskasta mutta silti.. siinä ois tullu kaks unelmaa yhellä iskulla (tota työtä ja junamatka). Mari jos luet tätä – Älä Unohda Mua!!
Juna ja Mongolia kuvat on lainattu käyttöön matkatoimisto Travellerin sivuilta.

Junalla Transsiperiaa tai Transmongoliaa, mutta mulla on myös hullu haave, mikä ei varmaan lähivuosina toteudu, mutta ois hienoo mennä autolla (tai vielä hullumpaa prätkällä) ympäri Venäjää- läpi Venäjän!!
Stoppailla eri paikoissa, käydä lukuisissa eri kaupungeissa, nähdä se koko kirjo minkä toi maa pitää sisällään!! Tähän menis aikaa viikkoja/kuukausia ja onkin siitä syystä extreme-haave!
Lähtisköhän joku Bmw tai Lada meitä sponssaamaan?! 😉
Kuvat on Sotsista, Baikalilta ja muualta päin Venäjää, photocreditit kaikista näistä menee VisitRussialle

MAJOITUSMUOTO
Näitäkin on liikaa jota haluisin kokea..
Kakslauttanen, lasi-iglu! Koulussa sillon pari vuotta sit tuli näistä puhetta (glampingin lisäksi) ja oon ”himoinnut” päästä tommoseen igluun yöpymään ja ihailemaan revontulia!!
Mä en oo koskaan ollut Lapissa, joten siinä menis kaksi unelmaa yhdellä iskulla.
Ja tähän tietty husky-ajelu! Mä en oo edelleenkään talvi-ihminen, lasketellu en oo ikinä, olin junnuna himohiihtäjä (ja ”mäkihypppäjä” omissa lumihyppyreissä) mutta aikuisena oisinko hiihtänyt vaan pakolla kerran eli sen takii mikään lumitalvikohde ei kiinnosta, revontulet ja huskyt kylläkin! Ja porot! ne on söpöjä ja valitettavasti myös maukkaita…

Jos joskus ois niin paljon rahaa niin sit haluisin yöpyy semmosessa veden päällä ja alla olevassa bungalowissa!!

Moni on hehkuttanut Malediivejä mutta Bora Boran bungaloweja oon bongaillut useesti myös mun lemppari varaussivustolla (bussimatka hauskaa) josta alla oleva kuvakin löyty.
Ja koska täähän oli unelmia niin sillon hyppeltäis myös noilla Polynesian eri saarilla ja yövyttäs tietty noissa upeissa bungaloweissa, jotka löytyy Bookingista.

Jossakin vanhassa (ei kummitus)linnassa ois makee yöpyy ja majakka-majoitus rupes inspaamaan hirveesti matkamessuilla.
Koitin tsekkailla sitäkin meijän 10 vuotispäiväksi, mutta ei ollu kivaa mestaa enää vapaana..
Se minkä bongasin messuilta ois ollu muuten jees mutta oma kylppäri puuttu, nej tack…

PS Haluaisin myös Mongoliaan ja yöpyä siellä semmosessa jurtassa, kuva löytyy kohdasta Extreme!
Kyllä mulle hotellikin käy, mutta semmoset mestat jossa on jokin juju kiinnostaa tietty aina!
Kuten tää Ufo-hotelli, FuturoHouse (jonka kuvan kaappasin kun vielä en oo päässy tonne ite 🙂 )


LUONTO
Tässäkin iskee valinnan vaikeus..
Jonnekkin tuntureille ois kiva käpätä (ehkä, inhoon hyttysii, hikoilemista ja en oo koskaan omistanu rinkkaa, enkä osta).. Lappi tulikin jo mainittua niin Etelä-Manner, joku Safari Afrikassa, Pohjois-Puola, Slovenia ja Altain alue tulee nyt ekoinan mieleen.
Monen haaveissa on varmaankin joku safari Afrikassa, mulla ei oo mitään tiettyy maata siellä missä haluisin käydä. Kirahveja, jellonia, norsuja ym. ois kiva nähä ihan omilla elinalueillaan.
Kuva ja erilaisia matkavaihtoehtoja löysin Go2Africa-sivulta.

Etelä-Manner risteily ois huikee, bongata valaita ja pingviinejä ois aika pop!
Tommonen risteily Etelä-Amerikasta ois kyllä aikamoinen..
Pingviini kuva ja mielettömän kuulonen jouluseikkailu-matka bongattu Sagamatkoilta

Sloveniassa ollaan ajeltu maan läpi ja löydetty suosikkikohdekin.
Bledille piti mennä 2015 (oli jo varaus) mutta ei päästykään, joten se ois mutta myös Juliset/Juliaaniset Alpit houkuttas, vuorissa ja vedessä on jotakin houkuttavaa.
Lake Bohinj ois kyllä semmonen minne vois yrittää tänä kesänä..
Hello, kyllä täällä vois pari päivää viettää 😉 Lisää upeita kuvia Bohinjista ja Triglavista löytyy täältä!

Pohjois-Puola, ei varmaan tuu luontokohteena ihan ekan mieleen, mutta ollaan löydetty jokunen vuos sitten semmonen vakiomesta jossa tykätään yöpyy ja syödä, siinä on lähellä aikamoiset ryteiköt.
Oonkin sanonu et jos joskus ois hieman enemmän lomapäiviä niin sielläkin ois hauska viettää muutama päivä käppäillen.

Altai ”kultavuoristo”
Tästäkin kuulin kun olin työharjottelussa matkatoimistolla ja sitten tuli Haapasalon reissut telkkarista sen jälkeen. Olihan vaikuttavat maisemat siellä päin. Niin kaunista ja rauhallista, ei turrettunut mesta.
Jos Altai ei oo sulle tuttu niin lisäinfoa löytyy GoRussia-sivulta, sieltä tää mykistävän upee maisemakuvakin on. Yes, please bookatkaa mut tonne, mikä mesta…

RUOKAKOHDE
Ah, viimesimpänä mutta taatusti herkullisimpana..
Serbia igen, ruoan puolesta! Viiden lihan kebab, cevapit, lempipizzerian pizzat ja lihapullat, meatplatterit, leipomotuotteet.. sekä Beerfest! Lihon jo 5 kg pelkästä ajatuksesta, ruoan suhteen. J
Jeleni on hyvää vaikka oluesta en niin diggaillekkaan, festari oli loistava, kaikki suomiördäilijät puuttu.
Serbitasavaltakin kuuluu tähän ruokakategoriaan, melkee rupee kuola valuu kun muistelee noita ruokia..

Ja pikkunen unelma ois päästä myös tonne Rostiljijadaan, grillifestareille! Mikä lihataivas 🙂
Siitäkin on ollut puhe, josko ois mahis / jaksais ajaa tonne..
Festari kestää viikon ja pääkatu on kuulemma suljettu sen ajan, siinä ei liiku muukuin liha!!
Datan mukaan se on suosittu ympäri Euroopan ja vuosittain sinne tulee tuhansia barbeque-fiilistelijöitä!
En ihmettele, nam!!

Näihin maukkaisiin mielikuviin on hyvä lopettaa mun noin kymmenen matkaunelma-haaste!
Kiitos keksijälle ja haastajalle.
Jos jostain syystä sulta on jäänyt tää tekemättä niin anna palaa!
Kuulen mielelläni muiden unelmista ja insoiroidun upeista valokuvista!
Nyt on pakko matkata jääkaapille, sen verran nälkä tuli noita grillailuja kattellessa…

Matkojen täytteistä kesää kaikille!! 💋 Mimmu

 

PSSST
On mulla yksi bonuskohde (jep, vieläkin lisää) mutta se ei oo tuskin mahdollista toteuttaa.. aikamatka!
Mua kiehtoo hirveesti aina kun oon monissa paikoissa, etenkin vanhoissa rakennuksissa tai muuten vaan semmosissa mestoissa, että mimmosii ne on aiemmin ollut, millasta siellä on ollut vuosia (vuosisatoja) sitten!
Käytiin viime viikonloppuna Kotkassa Langinkoskella, siellä kun oli pukeutumishuoneet ym. erikseen niin väkisinkin miettii mimmosta sillon ennen on ollut.
Myös noissa linnoissa ja linnotuksissa joissa ollaan käyty kiehtoo se sama.. millasta täällä on ollut!!
Kuviahan tietty löytyy monista paikkaa mut ei se oo sama asia.
Kuin siistii ois päästä näkee paikkojen lisäksi myös bändejä! Led Zeppelin livenä sillon ois aika kova…
Jos jaksoit lukea loppuun niin kerro mihin sä aikamatkustaisit?!

 

 

Erilaisia vakuutus kokemuksia


Mulla on vissiin koko ikäni ollut voimassa jonkin sortin vakuutus, noin niinkuin täällä Suomessa ollessa ja sitten kokoajan voimassa oleva matkavakuutus (koska se nyt vaan tulee halvemmaksi ja helpommaksi), plus siihen päälle vielä erillinen matkatavara vakuutus (jonka hinta oli vaan enää murusia joten otin senkin). Mulla on aina ollut omat vakuutukseni IF:ssä ja mä vaikka mä oon tarkka rahoistani niin en oo jaksanut ruveta kilpailuttetelmaan noita vakuutuksia, syystä että a) en oo jaksanut vaivautuu ja b) en jaksa vaivautuu oppimaan uutta. Ja c) miksi vaihtamaan toimivaa?!
Saattasin tsekata muitakin läpi jos ois tullut tyytymättömyys-tilanne mutta ei oo vielä tullut.
En oo kovin paljoa joutunu puljaa vakuutusjuttujen kanssa, enkä toivottavasti joudukkaan, mutta ne mitä oon niin on mennyt ok.. (koputan nyt varmuudeksi puuta..päätäni 😉 )


HENKILÖVAKUUTUS

Mulla on siis henkilövakuutus, joka on voimassa Suomessa ja siinä on kohdat tapaturman aiheuttamat hoitokulut, tapaturman aiheuttama pysyvä haitta sekä kohta jos menehtyisin tapaturmassa, niin semmonenkin kohta sieltä löytyy- (tupla koputus!)!
Toi perusvakuutus mulla on ollut niin kauan voimassa kun mä muistan, mun Musti (äiti) otti sen mulle joskus junnuna ja vielä vissiin 27-28vuotiaaksi asti siinä oli joku extra kohta jossa sain myös lääkekuluja + matkoja takasin ja oli vielä hinnaltaan edukkaampi.
Se lääkekorvaus oli tosi näppärä, täytä lomake ja pistä postiin ja about viikon sisään sai korvauspäätöksen/rahat tilille. Ei siis valittamista sillon eikä kyl nytkään, parikyt vuotta myöhemmin.

Ollessani osapäivätyössä Ohjelmatoimistolla mulla oli yleensä torstain ja perjantain vapaa, sillon mä kävin Hesyn kissa ja/tai koiratalolla tekemässä vapaaehtoistyötä ja siellä piti olla joku vapaa-ajanvakuutus, sen lisäyksen sain yhellä viestillä kuntoon IF:n sivujen kautta.
Tätä henkilövakuutusta oon joutunut käyttämään niin harvoin etten juuri muista muuta historiaa kun tosiaan ton lääkekulukorvauksen sekä jokusen kilsakorvauksen jonka sillon sain sieltä.
Mutta tuosta iästä on tosiaan aikaa reippaasti yli 10 vuotta eli hommat voi olla hieman muuttuneet siitä.
Tsekkasin just mun vakuutushintoja ja jos kiinnostaa niin tää henkilövakuutus on about 100e / vuosi.
En tiiä onko mukana joku ”bonusohjelma-hinta” tai ei mutta sen verran se on, about siis 8e/kk ei tod.paha!


MATKAVAKUUTUS

Matkavakuutuksesta on mulla hieman enemmän muistikuvia kun tosta yleis vakuutuksesta, mutta onneks tätäkään ei oo usein tarvinnut käytellä, vaikka reissaillaankin jonkin verran.
Ensimmäinen muistikuva ton käytöstä on 19 vuotiaana tehty Kreikan matka, jossa tultiin porukalla kipeeksi. Meitä oli kolme, minä, Laura ja Lauran pikkusisko A, jonka kanssa lähettiin kahex viikkoon Rhodokselle lomalle- sillon kivikaudella eli jollon oli Nokian 3110 puhelin, joita sai vaan kahella eri värillä ja todellakin ilman kameraa (ehkä onneksi )
Saatiin siis tolla reissulla ittemme niin kipeeksi että piti mennä saarella jo lääkäriin.
Koska meillä oli vakuutus  niin päädytiin jonkun tohtorin luo jolla oli vastaanotto kävelymatkan päässä hotellilta. Se tohtori oli kaikista meistä hieman creepy joten taidettiin kaikki olla samaan aikaan siinä tutkimushuoneessa..
Tulos oli joku keuhkoputken tai muu tulehdus ja saatiin siihen joku parin päivän hevosantibioottikuuri. Lisäksi se tohtori sanoi että ei sais juoda montaa drinkkiä – tyyliin enempää kun kahta per ilta, ja ei me juotukaan, me jaettiin drinkit aina kahteen kolmeen osaa niin ei kukaan koskaan juonut koko drinkkiä hhehhhe… kaikkee hauskaa sitä keksiikin 🙂
Ja arvata saattoi kun palattiin kotiin niin olo oli hieman kehnompi..
Kiitos matkalla alkaneen taudin päädyttiin Suomessakin lääkäriin jonka tulos oli korvatulehdus, keuhkoputkentulehdus, silmätulehdus ja joku neljäs mutta en muista mikä.
No, nykypäivän minä huolehtis ehkä itestään hieman erilailla 😉 Oh those days!
Mutta kiitos matkavakuutuksen saatiin kyllä jonkin sortin hoitoa paikan päällä ja kotimaassakin.

Ja itseasiassa nyt miettien niin toi on ollut ainut kerta kun oon reissulla tullut noin kipeeksi- siihen nähden about 80e vuosihinta ”on mennyt vähään hukkaan” näinä vuosina MUTTA kun sitä ei ikinä tiedä.
Sen takia mä pidän mielummin ton jatkuvan matkavakuutuksen (joka on siis alle 7e/kk) kun hakisin tai todennäköisesti unohtaisin hakea lomaa varten matkavakuutuksen aina erikseen ja sit boom kävis jotain.
Mekin kun saatetaan yhtäkkiä saada päähämme et hei lähetääs käymään Latviassa kun pari extra päivää vapaata tai nyt tuli halpa risteily Pietariin- let’s go!
Joten siihen nähden toi jatkuvasti voimassa oleva on ihan kelpo juttu!
Toisekseen muistaisin kun pari kertaa hakenut tutulle kertamatkavakuutuksen niin sen hinta oli about sama kun mun vuosimaksu!!


MATKATAVARAVAKUUTUS
Ton henksu ja matkavakuutuksen lisäksi mulla on siis matkatavaravakuutus vielä erikseen.
Taisin päätyä ottamaan kun lähdin ekaa kertaa Ukrainaan työmatkalle pari vuotta sitten.
Sillä reissulla ei sattunut mitään, mutta viime vuonna niinä harvoina lentokertoina, lähettiin Espanjaan talvilomalla ja sinne mennessä oli mun matkalaukku saanut hittiä.
En muutenkaan ollut järin innostunut Espanjan lomasta (meijän piti mennä muualle) joten se että loma alko tolla laukun rikkoontumisella ei kovin nostanut reissuintoa..
Olin ostanut ton matkalaukun mun tokalle Ukrainan matkalle, joten sillä oli käytökertoja alla 1 kpl (kuvassa laukku neitsytmatkallaan Helsinki-Vantaan lentokentällä).


Tein laukusta vahinkoilmoituksen heti kun palattiin tuolta ja ilonen yllätys oli se että jo seuraavana päivänä mulla oli tullut korvauspäätös sähköpostiin ja siitä päivä kax eteenpäin sain korvaussumman tililleni. Tosta summasta oli vähennetty omavastuuosuus ja joku ikäosuus laukulle, mutta olin silti tyytyväinen summaan. Eli ei kun laukkukaupoille ja laukku kaappiin odottamaan seuraavaa lentomatkaa..

Kesälomareissuilla ei siis roudata isoa/isoja matkalaukkuja mukana vaan meillä on 3-4  lentolaukkua,
ne on niin paljon helpommat kuljettaa- etenkin noilla pari päivän stopeilla.
Molemmilla omat laukut ja sit pari puolityhjää/tyhjää joihin sit saa uusia vaatteita/kenkiä/omia tuliaisia.
Ja yllättävän paljon mahtuu yhteen laukkuun tavaraa & kovaan laukkuun on hyvä pakkaa helposti särkyvää kuten meijän kokoelman täydentäjiä 🙂


Anyway, yhen reissun tehneenä ja Espanjaan mennessä haavottunut laukku jäi sitten ”eläkkeelle”.
Seuraava lentomatka oli vasta tänä talvena jollon lähettiin viikoksi Minskiin, Valko-Venäjälle.
Uusi kova matkalaukku oli odotellut vuoroaan muutaman kuukauden ja boom..
Laukku oli taas saanut semmosen hitin lentäessä että morjens, onneksi oli kunnon välivuori siinä niin ei kamat tippunut tonne matkan varrelle, mutta muuten ei hirveesti ilahduttanut.
Tähän mennessä saldo on siis 4 lentoa ja 2 mörssättyä matkalaukkua sekä niiden lisäksi yksi, jonkin sortin jumin saanut lentolaukku, joka piti porata auki kotona koska koodi jota ei oltu muutettu, oli muuttunut ruumassa oloaikanaan ja se ei auennut ilman poraa.. *
Mä muutenkin inhoon lentämistä (en minkään päästöjen takia) niin tää mun laukku epäonni ei tunnu kauheen rohkasevalle.


Mitä tulee tähän Minskin matkalla hittiä saaneeseen ”uuteen” laukkuun niin täytyy kyllä taas antaa iso peukku If:lle, alle vuorokaudessa tuli taas päätös ja maksu näkyi seuraavana päivänä iltana tilillä, kuten korvausvastauksessa luki. Taas oli laukusta vähennetty sen ikälisä ja omavastuu.
Vaikka hoitu tääkin asia niin nopeasti niin kyllä mua pikkusen ketuttaa toi epäonni noiden laukkujen kanssa.
Seuraava matka on about tiedossa, mutta seuraavasta lentolomasta ei oo tietoa, joten nyt saa laukunkin osto jäädä muhimaan.
Ehkä ne sillä aikaa keksii jonkun panssarilaukun- pistäsin oitis tilaukseen 😉

Lisää matkavakuutuksista voit lukea  TÄÄLTÄ!
Kuulisin mielelläni myös sun kokemuksia vakuutusjutuista, etenkin matkaan liittyvistä!
Onko muita yhtä epäonnisia laukun omistajia?! Kerro pliis!

*
Jos ihmettelet miksi lentolaukku oli ruumassa niin painon takia, ja sen takia et se meni siellä ilmatteeks, jos se ois tullu matkustamoon niin ois tullut lisämaksua.
Belavialla on ilmanen ruumalaukku ja lentojen peruuntumisen takia meillä oli vaan yksi ruumalaukku koska Finskillä se makso. Mut tästä sit lisää toisessa jutussa..

Minskin ja muita matkakuvia löydät mun  INSTAGRAMISTA

 

Unohtumattomia auringonlaskuja Euroopasta

Good morning sunshines!
Tosin varmaan nyt pitäs sanoa että hyvää iltaa eikä huomenta koska postauksen aihe on auringonlaskut eikä nousut..
Edellisen postauksen ja oman puhelimen kuvatulvan, sekä niiden sijoittamisen ja ajanpuutteen seurauksena päätin tehdä oman postauksen myös auringonlaskuista!  My faves!!
Jani on sitä mieltä meijän reissuilla että on auringonlaskut hienoja, mutta kun yks on nähty niin tartteeko joka ilta niitä tulla/mennä katsomaan tai näpsiä kymmenittäin kuvia niistä..
Musta taas tuntuu etten saa niistä tarpeeksi! tai että ne on joka kerta erilaiset- kiehtovia ja kauniita.
Niin monta iltaa ollaan vietetty Balatonin rannalla ihailemassa niitä (toinen omasta halusta ja toinen osittain houkuteltuna kylmällä Dreherillä sinne 😉 ), toki paikalla ja seurallakin on merkitystä.
Voisin mä istua siellä yksinkin mutta jotenkin se on tuplasti mageempaa kun on joku spesiaali vieressä, vaikkakin facebookkia selaillen 😉

Tämä postaus on siis pyhitetty auringonlaskuille, niitä kuvia mulla on kertynyt runsas määrä..
Mä oon tosi huono valitsemaan vaan yhtä tai kahta kuvaa x-paikasta mutta nyt oli pakko rankata isolla kädellä, muuten tästä tulis loputon..
Joku on lentokonebongari mutta mä taidan olla auringonlaskubongari…
Kuvat on random (ei top) järjestyksessä, osa on vaan ollut niin hienoja omasta mielestä että vaikka kuvan laatu ei oo ollut paras niin päässyt listalle.. Oma muisto parantaa ilmiselvästi kuvanlaatua 😂

Maribor, Slovenia
Muutama vuosi sitten ajeltiin kesälomalla tuolla jossakin ja koska Slovenian rannikko ja pääkaupunki oli tukossa ja Bledin varaus peruuntunut ja Balalla ei ollut tilaa (sopivan hintaista) niin päädyttiin ensin Mariboriin- viiniparatiisiin!
Vaikka auto piti fiksaa ja jäätiin jumiin niin ois voinu paskempi kaupunki sattua eteen. BMW-huolto, ostoskeskus ja maailman vanhin viini sekä viinikukkulat, kyllä semmosessa mestassa sen 4-5 pvää jaksaa viettää 😉 Ja ei niissä auringonlaskuissakaan valittamista ollut!

Kiova, Ukraina
Maidan, nyt en äkkiseltään muista miltä matkalta tää on, mutta vaikka olin yksin (tai siis matkajohtajana mutta illalla yksin vapaa-ajalla) niin silti jäi kyllä nää hetket hyvin mieleen. Kiova on todella mielenkiintoinen ja valloittava kaikesta huolimatta.
Kaipaan takasin pikaseen, joko ryhmän kanssa (wink, wink Traveller!) mutta haluisin viedä Janin myös sinne, tiiän et se tykkäis..

Kroatia- Montenegro / BIH
Jossain siellä hoodeilla on noi kaksi ekaa kuvaa otettu (vieläpä auton ikkunasta!).
Ajettiin viime kesänä Montenegroon rannikkoa pitkin, takas Bosnian ja Serbitasavallan kautta. Vaikka ei Montenegrosta tullut suosikki kohdetta (pikkunen pettymys) niin maisemat oli kyllä huikeita siellä ja auringonlaskut fantastisia!
Kutsuin noita teitä ja maisemia jaw-dropping roadeiksi. Ekat kuvat on jossain Neumin lähellä ja vika on Kotorista, meijän terassilta.

Serbia (my love)
2014 sinne jäi ekalta reissulta sydän ja Srbijaan on palattu uudelleen sen jälkeen talvilomilla.
Maa jonne muuttaisin heti jos olis mahdollista. Latvian ja Unkarin lisäksi täällä on vaan sitä jotakin.
Oi Beograd.. Vanhalla Iphonella otettuja kuvia, hieman sumusia mutta oli vaan hienoja hetkiä tuolla niin nää kuvat kuuluu jakoon!

Ainazi, Latvia
Via Balticaa tullut suhattua niin usein ees taas, mutta Ainazissa ei oltu aiemmin yövytty.
Monikaan ei ees tuollon tiennyt koko Ainazista 2017, sillä ”viinaralli” oli vielä Virossa, rajalla olevassa viinakaupassa (Alko 1000) ei ollut meijän lisäksi kuin varmaan yks työntekijä ja asiakas.
Koska ainoastaan Ainazin huoltoasema Hese ja Neste combo oli meille tuttuja (joka matka kerralta) niin päätettiin tsekkaa tuo kylä itessään ja oltiin yksi yö hotellissa siellä helmikuussa. Just sopiva getaway mesta, hirveesti nähtävyyksiä ei tuolla ollut mutta tuo ranta, kivilaituri ja auringonlasku oli kyllä hienot!! Latviassakin on vaan sitä jotakin 😉

Croatia, Sibenik & Senj 2017
Tän takia tykkään et ei varata koko loman paikkoja etukäteen ja mennään vähän fiiliksen mukaan eteenpäin- suunnittelematta löytyy helmiä!
Näin löyty Croatian helmet Sibenik ja Senj.
Sibenik oli kun just meille tehty, saavuttiin asunnolle ja kaupunkia juuri näkemättä päätettiin bookkaa extra öitä, ihan vaan sen fiiliksen takia mikä mestasta tuli.
Tonnikalaa ja punaviiniä jäillä meren rannalla ihastellen auringonlaskua tietty ❣️
Senj oli sillon vielä rauhallisempi (tosin viime vuonna bongasin niin monta kuvaa ja tekstiä molemmista kaupungeista joten luulen että toi mitä me koettiin pari vuotta sit on jo menetetty..) ja etenkin sieltä Senjin linnalta oli huikeat näkymät kaupungille ja merelle.
Erikoista siellä oli se että sieltä löyty sähköautojen latausasema.

Espanja
Talviloma 2018, ei ehkä ihan mun suosikkilomakohde, mutta ihan hienon näköstä oli.
Majapaikka oli lähellä Fuengirolaa mutta käytiin joka päivä autolla kiertelee eri mestoissa, niin tuli nähtyä makeita mestoja ja tietty bongattua auringonlaskujakin.
Eka kuva on Rondasta tullessa, jossain tuolla vuorilla Igualejassa.. Toka kuva on Aurinkorannikon rannalta, vaikkei lempimaa oo niin voisin silti lähtee lunta ja pakkasta pakoon aina tonne, vaikka ei mua toi valo inspaa niinkuin useimpia ihmisiä.

Suomennniemi/Suomijärvi- Suomi
Kesä 2018, ziisus mikä auringonlasku tuli todistettua Suomessakin.
Tää oli kyllä maaginen viikonloppu, puolet ajasta meni ihaillessa tota järvimaisemaa ja toisen puoliskon sitten otin kuvia.
Tuolla mökillä on kyllä tullut nähtyä niin näyttävät auringonlaskut kun tähdenlennotkin!

Hunkari
Tuskin kaipaa hirveesti saatesanoja Balatonilla käyneille, Balaton vaan on ❤️
Maasta jonne ei pitänyt mennä, jouduttiin pakolla tuli meijän ykköskohde ja sinne mieli vetää uudelleen & uudelleen.. kato & ihastu!



  

Jurmala, Latvia
Viime kesän roadtripin (eli kesäloman) viimeinen stoppi oli Latviassa.
Vaihtoehtoina mietittiin Vilnaa ja Riikaa, mutta säätiedote lupas sadetta kaikkialle Baltiaan useiksi päiviksi. Mietittiin että turhaan ajaa sivuun päin Vilnaan jos vaan sataa, joten vaihtoehdoiksi jäi Latvian kohteet. Riika on rakas ja tuttu paikka, samoin Jurmala, mutta edellisestä yöpymisestä siellä oli kulunut jo useempi vuosi joten kun löyty kohtuuhintanen asunto niin otettiin kohteeksi Jurmala, asenteella sit sataa ja me maataa loppuloma sängyssä huilaten 😉 Mutta sääennusteiden ollessa samaa sarjaa arvauskeskuksen kanssa niin kappas, ilmat oli mitä parhaimmat, ei satanu, oli todella lämmin ja upeat aurinkosäät ja loman loppuhuipennuksena nähtiin mielettömin auringonlasku ikinä..
Ihan kun ois ollut jossa tropiikissa eikä muutaman sadan kilsan päässä kotoota.
Tää hetki oli tällä reissulla se kun kaipasin oikeeta kameraa, nää kuvat ei saa oikeutta kamerakännykällä – toi taivas oli niin mieletön ja toi huikee auringonlaskunäytös kruunas kyllä koko loman..

Siinä ne oli, tulee ihan hirvee lomakaipuu näistä kuvista!
Just tuntuu et oltiin tolla kesälomareissulla ja toisaalta siitä tuntuu olevan ikuisuus.
En malta odottaa että pääsis takas tien päälle ja tiettyihin paikkoihin.. vielä on vähän järkättävää asioiden suhteen tänä vuonna, joten en mitään suunnitelmia vielä luukuttele, työn alla, infoilen kyllä 😉

Terveisin auringonlaskubongari 🌞

PS
Rantapallo oli myös koostanut 10 upeaa auringonlaskua ympäri maailman, löytyykö niistä joku sun suosikki vai onko sun oma auringonlasku bongauspaikka jossakin ihan muualla?!