Suomen suurin matkablogiyhteisö

10v vuosipäivä – mitä (reissuja) mahtuu 10 vuoteen!


10- VUOTIS VUOSIPÄIVÄ

Kesäkuun loppu 2019
Ei menty vuosipäivänä millekkään ulkomaan reissulle, vaikka ensin oli kyllä tarkotus.
Koska meijän vuosipäivä on kesäkuun lopussa niin se ei oo tulevan kesäloman kannalta paras ajankohta lähteä reissuun tai laittaa 200e kiinni majotukseen (+ reilu satanen ruokaan ym.) Helsingin keskustassa, vaikka Stayacation onkin ”hitti” tällä hetkellä.
Mielummin säästettiin vähän rahaa tulevaan Roadtrippiin, jonka suunnitelmista ja pikku probleemista voit lukea  täältä sekä minne tie lopulta vei stoori löytyy  täältä!

Vaikka pysyttiinkin kotimaassa niin silti oli kyllä tapahtumarikas vuosipäivä tai oikeastaan vuosipäivä viikonloppu. Ekana päivänä kokkailtiin uudella grillillä, käytiin sivistämässä itteämme Hakunilan historiasta- kartanon kierroksella, vedettiin muutama prätkälenkki ja käytiin syömässä Porvoossa.

Jutut meijän vuosipäivä viikonlopusta löytyy täältä:
Hakunilan kartanon opastettu kierros: kartanon värikästä historiaa 1500-luvulta nykypäivään
Vuosipäivän viettoa kotimaassa: Osa 1 – grillailua, chillailua ja rahallista pohdintaa
Vuosipäivän viettoa kotimaassa: Osa 2 – moottoripyöräilyä & mahtava dinner Porvoossa

KYMMENEN VUOTTA – KYMMENITTÄIN LOMIA..
En osaa sanoa monella lomalla ollaan oltu, niitä on varmasti useita kymmeniä näiden kymmenen vuoden sisään. Mutta sen osaan sanoa varmasti että yksikään loma ei ole ollut itsestäänselvyys.
Jokaisen loman eteen on tehty töitä, välillä pariakin, tsekkailtu mitä ostetaan jotta rahaa jää säästöön ja pääsee lomalle. Niihin matkoihin säästäminen ei ole onnex ees tuntunu pahalle, ei mitenkään pakonomaiselle.
Ja mikäs sen kivempaa säästää ja päästä johonkin: joillekkin ne uudet tapetit tai kalusteet tai baari-ilta on se säästökohde, mulle (meille) matkat.

Noi lomat joilla ollaan oltu on ollut viikonloppu-, pääsiäis- sekä pidennettyjä arkipyhävapaalomia, jotka on ollut siis kestoltaan parista neljään päivää.
Sekä talvi-että kesälomat jotka on ollut viikosta neljään vuodesta ja rahasta riippuen.
Suurin osa noista on ollut roadtrippejä, prätkällä tai (enimmäkseen) autolla: kohteena Baltia ja Balkan sekä muu itäinen puoli Eurooppaa. Lentäen ollaan menty muutaman kerran talvella koska niin vähän aikaa päästä autolla haluttuun kohteeseen tai se on ollut muuten kannattamatonta (Espanja, Serbia, Valko-Venäjä).
Lisäksi yksi ainut kesälomamatka ollaan tehty lentäen, vuonna 2014.
Mennään autolla mielummin koska kumpikaan ei tykkää lentämisestä (lentopelko) ja toisekseen autolla pääsee näkemään niin paljon enemmän!!

Noita tehtyjä matkoja on hirveän vaikea laittaa mihinkään paremmuus järjestykseen.
Jokainen reissu on ollut omalla tavallaan uniikki, vaikkei nyt ihan paras tai relaksoivin olis ollutkaan, niin silti en pois niitä vaihtais..
Koitin miettiä kuitenkin tähän kymmenen reissua joilla on ollut joku ûber spessumpi merkitys tai jotka nyt vaan jostain syystä hyppäs mieleen..
Vaikka kuten sanoin ei niitä voi arvostella, jokainen on ollut spesiaali mutta tässä tulee anyway kymmenen reissua satunnaisessa järjestyksessä..

Harvester Rock, Suomi 2009 – puhelin ja persus ongelmia
Tää ei oo ehkä niinkään spessumatka muuten mutta mun persus muistaa tän vieläkin, vaikka aikaa on kulunut melkeem kymmenen vuotta..

Oltiin tavatattu Janin kanssa kesäkuun lopussa ja elokuun alussa oli toi Harvesteri.
Siellä piti muiden bändien lisäksi esiintyä U.D.O. – joka haluttiin nähdä.
Matka alko muutenkin sillä että noin Lahden kohdalla (jollon oli pakko ottaa eka stoppi) Jani huomas et sen puhelin oli jäänyt himaan eikä sitä palattu hakemaan.
Jos olis ollu älypuhelinaika niin oltas nähty tyyliin ekoista uutisista jo et U.D.O oli peruuttanut..
Mut ei, mulla oli vissiin Prepaid liittymä ja joku vanha Nokialainen, jossa oli joku surkea navikin joka ohjas meijät jonnekkin pikkusille hiekkateille. Voitte kuvitella kuin kivaa se on prätkän kyydissä..
Sillä tiellä hävis iso aski röökiä koska oli jäänyt tasku auki ja tuli varmaan 20 mustelmaa takapuoleen lisää hyppyytyksestä..
Ei se ollut tosin sen prätkän vika vaan penkin (jos sitä sillä nimellä voi kutsua)..
Janilla oli ollut siinä aiemmin imukuppipenkki joka katos.
Sen kaveri lainas sille tommosen toisen penkin, jonka piti olla ihan huippu, jonka sen Killen vaimo oli kuulemma vielä hyväksi kehunut.
Ei oltu ees tonne Lahteen päästy kun mulla oli jo persus muussina..

En tiedä miten kuvailla sitä ”penkkiä” parhaiten..
Kuvittele kivikova kapea istuin, joka on imukupilla kiinni ja aina välillä pelkäät et
A) se luisuu pois paikoiltaan tai
B) sä luisut pois sen päältä ja tiput mutta noiden edellä mainittujen lisäksi, kuvittele kun joku tökkisi sua piikeillä joka puolelle takalistoa ja sun paikat puuttuu sen takia..
Se penkki oli ihan painajainen ja meillä oli matkaa reilut 400km sinne ja takas..
Löydettiin onneks Vaajakoskelta telttapatjaa ja kuorrutettiin pakkari sillä.. hitto että helpotti!
Sanotaan että aika kultaa muistot, mutta tästä on liian vähän aikaa vielä kullattavaksi…
No olihan tää kyl itseasiassa meijän eka ”matka” yhessä et ansaitsee kyllä olla listalla muutenkin kun kipeän persiin takia 😉
Kuvassa on kyseinen mopo, mutta eri (paremmalla) penkillä!

Kotimaan prätkäreissu 2010 – Tour de Itä-Suomi
Seuraavan vuoden (eli 2010) kesälomareissu sujui sitten hieman paremmissa merkeissä, vaikka prätkällä liikuttiinkin.
Sillon meillä ei ollut vielä koiraa eikä autoa (se hankittiin ennen tammikuun 2011 talvilomaa Ruotsissa, ja koska oli talvi ja matala auto niin se jäi jumiin klo 1 yöllä meijän kadun tukkeeksi neitsytmatkallaan..).
Meinattiin eka et ajetaan pohjosen kautta Ruotsiin ja mun sukulaisten kautta lautalla himaan.
Mutta ne lupas vaan huonoo kelii (myrskyy ym) sinne joten muutettiin plänejä ja vedettiin Itä-Suomi rundi.
Tää reitti meni Janin mökin kautta Joensuuhun ja Juukaan sekä Suomenniemen kautta takas himaan.
Käytiin Kolilla samalla reissulla myös, se on ihan must jos on siellä päin.
Huippu reissu paitsi että Joensuu ei mennyt ihan putkeen.

Oltiin siellä leirintäalueen ainoot asukkaat koska sinne oli tulossa remppa, saatiin silti yöpyä siellä ihan kahestaan, mut aamusin herättiin kun parin sadan metrin päässä porataan! Se maan tärinä oli mieletön!
Jouduttiin tosin menee ekaks yöks hotelliin koska sinne piti iskee hirvee myrsky!
Oltiin rantakahvilassa ja ne rupes sulkee mestaa tosi aikasin ja varotti et kantsii mennä hotelliin suojaan.. Taivas oli ihan musta ja jengi muutenkin keräs kamppeitaan kaikkialla.
Mentiin sit hotelliin, jossa Jani vielä kiireessä kaato prätkänsä ja jossa meiltä velotettiin kahdesta bissestä vaikkei niitä ees minibaarista otettu. Fiksu siivooja kun oletti kahden roskikessa olevan pullon olevan minibaarista ja olivat sitten laskuttaneet niistä – tarkistamatta asiaa itse!
Turhaan mentiin hotelliin vaik ihan kiva se oli laskusta huolimatta, sillä se myrsky ees iskeny tonne pahasti ja oltas voitu yöpyy ilmaseks teltassa.. Mut jäi silti reissuna mieleen sekä lukuisista tähdenlennoista!
Kuvassa on entinen ”reissulehmä”, hyvin mahtu kaks tyyppii, majotus ym. kamat!

Baltia roadtrip – siitä se hulluus alkaa 2011
En muista mistä mutta jostain saatiin päähämme (nyt kun oli auto) lähteä roadtrippaamaan Eurooppaan. Olin vasta toukokuussa valmistunut koulusta (Viihdealan avainpalveluhenkilöstö) ja pystyin pitää onneksi pari viikkoa lomaa.
Tähänkin lomaan liittyy kaikenmoista säätöä mutta myös huikeita että mietteliääksivetäviä hetkiä.

Janin passi oli mennyt vanhaks ja uuden saanti venyi parilla päivällä joten ei päästy lähtee kun haluttiin.
Toisaalta hyvä koska mun Nokian navi oli niin scheisse et sillä ei tehnyt mitään.
Piti lataa Janin puhelimeen TomTom mut meillä ei ollu himassa nettiä joten sekin oli ongelma.
Onneks se sai sen duunissa ladattua.

Suunnitelma oli ajaa Baltian läpi Italiaan ja sieltä Hampurin kautta kotiin.
Eli ihan liikaa tohon kutistuneeseen kahteen viikkoon. Ekakertalaisena kun halus ahnehtia kaiken!!
Eka stoppi oli Jurmalassa jossa ei päästy majapaikkaan mihin piti mennä vaan yövyttiin camping alueella, Datšassa mikä oli oikeasti kyllä mukava!!

Sieltä Kaunaksen kautta läpi yön ajolla Krakovaan, jossa meijän majotus muuttu koska joku muu kerkes varaa vikan huoneen eka.
Ja vaikka toi toinen hotelli oli hyvä niin sinne oli todella hankala päästä tietöiden takia..
Kuin turhauttavaa kun näät hotellin muttet pääse ajaa sinne, soitat hotellille ja se tyyppi vaan hokee jotain kiegoa.. Löydettiin me lopulta perille.
Siellä tajuttiin seuraavana päivänä et ei oo järkee ajaa Gardalle eikä oltas päästy Hampuriinkaan.
Hampurissa oli sillon se Ehec-epidemia ja siellä menehtyi monia, sillon ne anto matkustuskiellon koko kaupunkiin kun ei tiennyt vielä mistä tullut.
Päätettiin jäädä Krakovaan vielä toiseksi yöksi ja ajaa Oswiecimiin ja käydä Auschwitzissä sekä palata Vilnan ja Jurmalan kautta takasin himaan. Vilnassa käytin mm. KGB-museossa.
Se ja Auschwitz leirit oli kyllä pysäyttäviä paikkoja.

Balkan can u hear me?!  – Balkan kutsuu
Baltia sekä roadtrippaus rakkaus sytty sillon 2011, mutta Puolan ajotyyli oli sillon niin karmea että Jani sano ekan reissun jälkeen ettei mene enää koskaan omalla autolla Puolaan!
2012 vedettiin Liettua – Latvia roadtrip, mikä oli mahtavaa, pääs näkee monia eri mestoja.
2013 ”never say never” vedettiin omalla autolla jälleen läpi Puolan, Slovakiaan asti.
Tavattiin sillä reissulla Seppo, Melina ja rokkitukkakoirat ja ollaan tavattu sen jälkeenkin mm. Unkarissa!
2014 oli raskas vuosi rahan sekä oman jaksamisen kannalta, mutta kävi onneksi pikku tuuri ja päästiinkin viikon pakettimatkan sijasta parin viikon Balkanin matkalle.
Ja sinne Serbiaan jäi sydän sillon ekalla reissulla.

Tää Balkanin reissu sattu huikeeseen ajankohtaan vahingossa, meinaan Beerfestin aikaan.
Tapahtuma oli ihan huippu!! Sinne täytyy päästä uudelleen!
Tällä reissulla oltiin eka Serbiassa josta mentiin Door2Door kuljetuksella Sarajevoon, Bosnia-Herzegovinan puolelle. Se ei mennyt ihan kommelluksitta kun jäätiin rajalla jumiin yhden ei Eu-kansalaisen takia. Päästiin kyllä kaikki jatkaa matkaa yhessä myöhemmin.
Sarajevossa ei meinattu löytää majapaikkaa ja paikalliset ei suostuneet auttamaan koska oltiin liikkeellä Serbikilpisellä autolla. Lopulta paikka onnex löyty.
Käytiin myös Mostarissa ja Sarajevon kelkkaradalla ennen paluuta Serbiaan.
Tolla reissulla Jani sairastu kambyloon ja sillä meni paluumatka Serbiaan sekä loppumatka siellä ihan ohi.
Sen takia palattiin Belgradiin seuraavana talvena.. Muuten oli kyllä ihan mahtava reissu!!



 

Venäjä – olevinaan ekaa kertaa
Venäjälle pääsin käymään ekan kerran vasta 2014, tosin musta on aina tuntunut että mä oon käynyt siellä aiemmin. En osaa selittää.
Joku kysy kerran ennen tota reissua et missä maissa oon käynyt ja olin et Viro, Ruotsi, Saksa, Ranska, Usa, Venäjä.. ei kun hetkinen!
En tiiä mistä toi johtuu! Mun mummon puolen suku on vahvasti sieltä joten ehkä se on joku veri vetää juttu?!

Anyway, oikea Venäjän matka oli elokuussa 2014 muutama päivä ennen Balkanille menoa.
Sattu olee keskellä viikkoa super halpa viisumivapaa risteily Pietariin ja tartuttiin kiinni.
Sen jälkeen siellä on tullut käytyä muutamia muitakin kertoja mm. lätkä ja synttärimatkoilla.
Eka kerta jäi hyvin mieleen koska oli ihan pirun kuuma ja siellä olis sillon HD-päivät alkamassa!
Hitsi mikä tuuri! Päästii näkee muutamia prätkiä ja nauttii terassista myös laivan kannella.

Venäjälle palattiin myös seuraavina vuosina eri vuodenaikoina.
Ollaan myös mietitty et hakis vuosiviisumia et pääsis menee vähän helpommalla ja laajemmin tutkimaan eri paikkoja.
Toi laivan viisumivapaus on mahtava mut systeemi satamassa todella hidas!
Passintarkastuksessa saattaa mennä toista tuntia mikä on iso osa päiväristeilyn ajasta. Viisumimuutoksia odotellessa 🙂


Painajaismainen detour Slovakiassa & hurmaava Hunkari
En oo laittanut näitä mitenkään järjestykseen ajan tai muunkaan mukaan, mutta silleen ne tuntuu menevän- koska nyt ollaan vuoden 2015 kesälomassa.

Balkan oli mahtava ja haluttiin päästä tutkimaan enemmän etenkin Serbiaa.
Haluttiin kuitenkin käydä Bledillä Sloveniassa joten varattiin sinne eka majotus kun kohtuuhinnalla semmonen löyty.
Ikävä kyllä pari viikkoa ennen reissua Janin mummo nukkui pois.
Sekin oli ollut reissaaja ja viimenen keskustelu oli meillä juurikin matkoista, oli niin onnellinen kun näytettiin Bledikuvia ja kertoi meille omista reissuistaan, etenkin Italiassa. Vannotti meitä menemään sinne (Riminille) ja luvattiin että mennään joskus.
Vähän tän meijän vikan tapaamisen jälkeen se kuoli.
Lykättiin loman alkua ja peruttiin Bledin varaus koska haluttiin päästä hautajaisiin.

Elokuussa Bled on super kallis joten ei saatu uutta ok-hintasta varausta ja muutettiiin koko ”suunnitelmaa”.
Päätettiin ajaa Itä-Puolan kautta Kosiceen, Slovakiaan ja sieltä oli tarkotus ajaa vaan Unkarin läpi Pohjois-Serbiaan..

Slovakiassa oli ollut myrsky ja teitä katki, piti ajaa kiertotietä korkeen ja mutkasen Tatran läpi Kosiceen.
Ennen korkeinta nousua juuri pimeän hiipiessä jouduttiin johonkin kiertolaiskylään.
Ihmisiä kerty tien laitaan ja juoksi asumuksista ulos, koirat juoksi melkeen auton alla ja ihmismäärä kerääntyy edessä päin- oli vaan pakko painaa kaasua ja ajaa niin lujaa kun mahollista ylös vuorelle ja toivoo ettei kukaan seuraa tai ettei kukaan oo edessä väijyksissä.
Sillon oon ekan kerran pelännyt lomalla, niin varmaan molemmat meistä.
Ennen tonne vuorelle ampasua Jani tokas mulle et pidä kii ja paino kaasun pohjaan.
Hitonmoinen tuuri oli vielä siinä että jääty pohjasta mihinkään kiinni, meillä oli tollon 8cm maavaralla oleva auto.
Tänä päivänäkin ihmettelen että millä me päästiin kaikkialle sillä ja edelleen nimi Tatra saa mun ihon kananlihalle..

Vieläkin karmii toi Tatra reitti!
Olin sanonu pari päivää ennen et ois kiva yöpyä jossakin vuoristossa mutta ton jälkeen katos ne haaveet!

Päästiin perille onneksi vaan kärähtäneillä sulakkeilla, joita oli varalla mukana.
Sen jälkeen ei tehnyt mieli ajaa Itä-Slovakian reittiä vähään aikaan.
Lisäksi tiet oli aika oudossa kunnossa, sieltä täältä saatto puuttua isoa paloja asfalttia, ihan kun ois leikkatu paloja pois tiestä..
Ainoo siisti juttu siellä oli yks järvi johon stopattiin tauolle, siellä oli joitain ukkoja kalassa koiran kanssa, ja pitihän sitä nyt paikallisiin karvakuonoihinkin tutustua – ilo näyttää olevan molemminpuolista 🙂

Ei ne sattumukset tohon detouriin jäänyt.
Piti tosiaan ajaa Unkarin läpi Serbiaan, mutta pakolaisten takia oli selkauksia rajalla ja sinne ei ollut turvallista mennä.
Saatiin kuulla ja nähtiin nää uutiset Unkarissa, mikä oli iso onni koska tuolla olis voinut käydä meillekkin huonosti.
Toisekseen löydettiin Unkari- maa josta kumpikaan ei ollut aiemmin ees kovin tietonen, joka ei sillon ees siis matkailumaana kiinnostanut.
Kunnes päädyttiin sattumien kautta sinne tollon 2015, tykästyttiin ja jäätiin extrapäiviksi sekä palattu sinne sen jälkeen joka vuosi uudelleen..

2016 kesäloma roadtrip hittejä, huteja, vääriä lapsia ja autoprobleemia
Ihan ei mennyt putkeen tääkään reissu mutta silti en vaihtas sitä pois..
Tää oli siitä erilainen matka myös että me lähettiin heinäkuun vikana viikonloppuna jo matkaan.
Ajettiin ekaksi yöksi Pohjois-Puolaan meijän vakimestaan syömään niiden loistava plätteri (jota ei enää saa) sekä yöpymään edullisesti.
Tsekki ei oo kuulunut kummankaan suosikkeihin mutta päätettiin viettää pari päivää siellä ennen Balatonille ajoa. Virhe.

Jumitettiin Ostravan kuolleessa kaupungissa 3 päivää..
Vaikka oli elokuu niin suurin osa ravintoloista meni kiinni jo klo 16-17, eikä edes paikallisen hotellin ravintolasta saatu ruokaa tuohon aikaan.
Onneksi löydettiin Jack burger rafla, tosin harmillisesti vasta vikana päivänä.
Käytiin kaivosmuseo Landek Parkissa, jossa kielimuurin vuoksi jouduttiin tsekkiläisen ryhmän mukana kiertämään paikkoja, ja ei siis ymmärretty yhtään mitään. Lähettiin kesken kierroksen pois..
Stodolní-katu paljon mainostettuna vilkkaana pubi/baarialueena oli hiljasempi kun huopatossutehdas.  Kauppakeskus löyty ja plussana myös halvat sikarit. Kuva Landek Parkista.

Päästiin Balalle ilman ongelmia ja sieltä matka jatku Croatiaan vaikka ensin piti mennä Sloveniaan, mutta hintojen vuoksi muutettiin reittiä.
Tää oli onni koska meillä tuli auto-ongelmia Zagrebissa.
Käytiin Medvedgrad-linnassa ja sillon tuntu et oli jo jotain.
Jälkeenpäin kun mietittiin niin oli jo merkkejä ilmassa mennessä, sillon alussa auto hönki enemmän kuumaa ilmaa kun kylmää, vaikka ilmastointi oli päällä..

Lähettiin siis ajaa Zagrebista Sloveniaan, juututtiin rajalla olevaan ruuhkaan koska Croatia ei oo Schengen maa.  Pirun kuuma ja shit, auto rupee valittaa..
Ei voitu pitää konetta päällä koska rupes menee lämmöt yli..
Päästiin nilkuttaa aina pikku hiljaa rajalle ja sen yli.
Tosin kiva kun ne tsekkas tosi tarkkaan rajalla auton ja kamat ettei oo ylimääräsii ihmisii ja lämpöä liki 30 ja ei ilmastointii.. siinä sit naama helotti hieman kuumuudessa ja virkailijat tietty hieman epäluulosii. Sotkeuduin vielä puhelimen laturiin ja puhelin tippu passintarkastuksessa auton alle..
Onneks päästi menemään ilman lisätarkastuksia kun sanoin et autossa ongelma.
Pienen stopin jälkeen lähettiin ajaa hissukseen kohti Mariboria.
Onneksi tie veti, koska jos vauhti hidastu, lämmöt nousi.
Mulla ei oo mitään hajuu maisemista tolla pätkällä, vahdin koko ajan meijän koneen lämpöä Obd lukijalla..

Mariborissa meni muutama extra päivä koska mentiin sinne lauantaina, liikkeet kiinni, samoin sunnuntaina.
Maanantaina oli kirkollinen pyhä. BMW Maribor otti meijän auton onneks tiistaina sisään ja tsekkas sen.
Tuomio: flekti (tuuletin) paskana, tätä vähän arveltiin oireiden perusteella. Hinta-arvio oli 600e.
Oltiin toki soitettu Suomeenkin tässä välissä, ennen kun saatiin noi kiinni ja niiden mukaan meillä ei ois ollu ongelmaa ajaa Suomeen.. hinta-arvio niillä noin 1000e.
Otettiin tietty toi Mariborin diili. Niiden palvelu oli loistavaa!
Saatiin bussiliput kun vietiin auto sinne, saatiin auto päivää ennen kun piti takasin ja hinta oli 540e! Lisäksi meijän auto oli imuroitu ja muutenkin siistitty! Tulipahan sit rentouduttua kun oli pakko stopata auton takia hieman ”suunniteltua” pidemmäksi aikaa. Mutta Maribor oli viihtyisä <3
Rauhallinen, kompakti ja tarjolla näköalan lisäksi hyviä viinejä!

Tän flektijutun takia lykkäänty Keszthelyn varaus, joka oltiin otettu ilman vaihto- ja peruutusmahista koska oli niin varmaa sinne meno..
Onneksi tää majatalon pitäjä oli ymmärtäväinen ja saatiin lykättyä meijän varausta eteenpäin, ilman lisäkuluja. Lupas jopa ettiä meille tarvittaessa Unkarista autohuollon ja tulla vaikka hakemaan meijät Nagykanizsasta..
Tosin tää avuliaisuus saatto johtua myös siitä että meille oli ilmaantunut Bookingissa 2 lasta!
Mä en oo varannu siellä kellekkään muulle kun meille kahdelle ja se on mun oletuskin siellä, me ja auto!
Samanlailla varattiin kaikki edelliset majotuksetkin ja sen jälkeen.. Tää on tänä päivänäkin mysteeri.
Niin se vaan näytti meille silti printtiä jossa oli 2+2. Sit se vielä kehtas vitsailla että nähdään tolla kokoonpanolla sit parin vuoden päästä- olin silleen et not gonna happen!!

Prätkämatkat Norrtälje & Super Rally
Vaikka aiemmin valittelen perseen puutumista vuonna 2009 niin silti kymmenen vuotta myöhemmin listalle hiipii pari prätkäreissua lisää.
Ei sillä, nää matkat ei sisältänyt kovinkaan paljoo ajoa mutta olihan taas semmoset setit!!
Mulla ei oo ihan hirveesti kuvia noista Ruotsin reissuista, sillon oli käytössä se Nokian kännykkä ja laatu oli mitä oli.
Ilmeisesti niinkin pitkältä kuin vuodesta 1971 lähtien on ollut eri muodoissaan läntisessä naapurimaassa moottoripyörätapahtuma. Mä kävin siellä ekan kerran 2010. Sillon meinattiin myöhästyä laivasta, piti täristellä kiireessä läpi mukulakivikatujen ja ruuhkan Helsingissä ja paahtua Tukholman satamassa aamulla ja venailla jengiä darrassa.

Tää Custom Bike Show happeninki on noin tunnin matkan päässä Stokiksesta, Norrtäljen kaupungissa.
Siellä oli päivällä kuumaa ja yöllä vissiin jopa pakkasta, sen verran kohmeessa siellä oltiin, vaikka tulihan sitä juotua ihan urakalla ettei nyt ihan heti tommosia huomaa.. Sillon ei ollut vielä niin mukavuudenhalunen kun nyt vaan teltassa yövyttiin ja suihku nähtiin seuraavaksi paluulaivalla. Pirun hauskaa oli! Hienoja pyöriä ja mahtavia bändejä.
Jääkaappina toimi pieni kuoppa maassa teltan alla, sinne tungettiin hot dog nakkeja joita sit popsittiin pahimpaan nälkään.
Huippureissuja!!
Ens vuonna oli puhe et jos menis pitkästä aikaa sinne uudelleen mut nää ketkä pyys on siellä vuokrannu vissiin talon et tämmönen  telttameininki taitaa jäädä jo nuoremmille 😉
Yks kuva löyty: Tukholman satamasta, siellä piti ootella niin kauan et kaikilla on nollat et päästiin turvallisesti matkaan! Voin sanoo et hieman väsytti ton reissun jälkeen.. Photocredit: joku meijän reissussa mukana ollut

Toinen näitä ”epic” reissuja oli Super Rally 2014 Virossa
”Superi” on FH-DCE:n (Deferation Harley-Davidson Clubs Europe) monipäiväinen moottoripyörätapahtuma joka järjestetään eri puolilla Eurooppaa vuosittain. Ja on yksi Euroopan suurimmista HD tapahtumista.
Jani oli edellisessä Suomen tapahtumassa 2009 (just ennen kun me tavattiin) ja nyt sit pääsin messiin vuonna 2014 kun Virossa järjestettiin tää eli oli mahollista mennä töidenkin (ja rahan puolesta).

Sillon oli vielä vanha HD joten aika minimaalinen määrä oli kamaa mukana, ja tietty kävi niin että satoi mennessä ja ekan päivän ihan kunnolla, ukkosen lisäksi.
Onneks Jani osti itelleen sieltä uuden hupparin jota sain sit lainata niin sain kuivaa ylleni! Teltta meiningillä mentiin taas pari yötä mut sit vikana yönä rupes oli jo happi sen verran heikoilla et bookattiin huone Fat Margaretistä josta saatiin tsägällä ja pilkkahinnalla (30e)  huone omalla kylppärillä.
Voin kertoo kuin mahtavalta tuntu lämmin suihku ja sänky sekä kuin sitä voi ilahtuu semmoisesta kuin pistorasia!
Ite tapahtuma oli loistava, näky vanhoja tuttuja työkavereitakin, hyvää ruokaa (tällä kertaa ihan grillistä) ja taas huippu livemusaa!

Täällä kävi semmonen hassu juttu et kun piti sit ruveta himmailee biletystä kotimatkaa varten niin kaveri oli luullut vetävänsä vaan limua (cokista) ja tinttaili sitä ”limua” läpi illan ja yölläkin, ihmetellen et kun tuntuu et promillet vaan nousee eikä laske.. Kunnes sit oli tajunnut et damn.. edellisiltana oli fiksuna lantrannu viinat cokiksen sekaan joten ihmekkös jos nousee päähän!
Näitä muistoja😂 Yksi kuva nyt on ainakin sieltä, ei muuten ollut hirveesti akkuukaan..

Christmas wonderland – Latvian Joulu <3
Kun mun home away from home Balkan (Srbija) pääsi listalle myös niin päästetään sinne myös se Baltian koti eli Riika, Latvia.
Mä oon vuosia halunnut päästä synttäreiksi, jouluksi ja uudeksi vuodeksi jonnekkin reissuun.
Synttärit on nyt toteutunut kahtena vuotena peräkkäin ja viime jouluna pääsin sitten toteuttamaan tuon Joulu-toiveenkin 🙂
Joulupäivät meni just sopivasti yhteen viikonlopun kanssa ja päätettiin lähteä jouluksi Riikaan.
Koska keksittiin se idea niin myöhään oli edullisia laivalippuja mahdoton saada noille päiville (la-ke).
Onneksi saatiin säädettyä niin että päästiin matkaan jo perjantaina, jollon laivamatkan hinnasta tippu satanen pois. Meijän Riian asunto oli siihen yölle bookattu jollekulle joten päätettiin mennä yöksi Jurmalaan. Ei oo sitäkään tullut tehtyä talvella.
Siellä oli yllättävän paljon porukkaa, ”joulupakolaisia/Jouluhengen metsästäjiä”, ihan kuten mekin.
Ihailtiin monin valoin koristeltua pääkatua, syötiin Uzbekki-ravintolassa (todella maukasta ruokaa!) ja hytistiin yksi yö yhessä hotelli/majatalossa. Plussana ilmanen parkki!


Siellä aamupalalla oli myös niin vilpakka että hengitys höyrysi ja tee jäähty tyyliin minuutissa juomakelpoiseksi.. Hyvä puoli oli se että ainakin tiesi että ruoka on fressiä, ei katkee kylmäketju 😉

Päästiin sit seuraavana päivänä Riikaan ja asunnolle.
Lähettiin heti tsekkaa kulman takana olevaa Joulutoria, siellä tuli ekaa kertaa moniin vuosiin se Joulufiilis!
Toi Riian Joulutori ei oo mikään super iso tapahtuma mutta hyvin toteutettu ja tunnelmallinen.
Iloista musiikkia, käsityö sekä ruokakojuja, karuselli lapsille, lampaita, poniratsastusta, kuumaa Riga Balsamia, Jägeriä, Baileys-kahvia aikuisille, pipareita, erilaisia ruokakojuja ja juttuja kaikille.
Myös muu Vanhakaupunki oli joulutunnelmissa ja siellä oli kiva kävellä ympäri ja vaan fiilistellä.



Meillä ei ollut omia ruokia mukana, päätettiin käydä testaamassa Riian ainoan suomalaisravintolan Joulubuffet, joka oli tarjolla siellä Joulupäivänä á 25e.
Muuten oli kiva käydä siellä ja testailla kaikkia joulusafkoja joita ei muuten tulis ostettua/testattua, mutta viereisen hotellin pari hyvin viinassamarinoitua suomalaisasiakasta päätti tulla päiväkaljalle ja läpättää koko ruokailun ajan meijän kanssa -suomesta kun kaikki ollaan..
Muiden kaa on kyllä kiva yleensä jutella mutta pitäs kunnioittaa toisten ruokailua..

Tänä vuonna päätettiin et jos mennään niin otetaan omat ”eväät” mukaan- saa sit syödä jouluruokaa halutessaan vaikka joka päivä ja nauttia siitä rauhassa, ilman että joku kuolaa vieressä 😉
Riika oli hurmaava itsensä ja todellakin jos mahis mennä sinne uudelleen tänä Jouluna, niin varmasti mennään..

 

Valloittava Valko-Venäjä!
Minskiin ja pikkasen muuallekkin päästiin vihdoin tänä vuonna.
Lähettiin tsekkaa mimmonen Valko-Venäjä oikeen on talvilomalla, kun selvisi että viime vuonna matkustusvaatimukset muuttu. Nyt voi olla 30vrk ilman viisumia jos menee lentäen Minskiin.
Pari vuotta aiemmin oltiin jo menossa, mutta viisumit sillon olis ollu 60e/hlö plus passikuvat joten lykättiin sit. Kohteena Valko-Venäjä herätti monissa erilaisia tunteita: ootteko hulluja, tuutte pidätetyksi, sitä hallitsee hirmuhallitsija, ei oo turvallista, miksette mee esim. Espanjaan..

Voin sanoa ettei harmita yhtään että mentiin. Bookattiin asunto Minskistä ja sit lennot, niiden kanssa tuli tosin säätöä. Pari viikkoa ennen matkaa Finnair peru lauantain lennot ja tilalle tuli Belavian perjantain lennot. Onneksi oli mahis vaihtaa ne siihen ja saatiin majotusvaraustakin muutettua.
Tosin meillä vaihtu asunto, mikä ei haittaa koska se oli meijän kakkosvalinta sen firman valikoimissa.
Se oli niin loistava myös sijainniltaan että jatkossa mennään kyllä samaan eli kakkosesta tuli ykkönen 😉

Minsk; laaja, toimiva, edullinen, paljon nähtävää, edullisia shoppailupaikkoja, herkullista ruokaa ja mitä leivonnaisia! Super auttavaisia ja ystävällisiä ihmisiä myös.
Vuokrattiin myös auto (40USD) vrk, joka tuotiin ja noudettiin meijän asunnolta- hitsin kätevää!
Bensa ei paljoa maksanut, tiet oli pääasiassa leveitä ja hyviä, autoilu tehty pääasiassa sujuvaksi- kumpa ajattelis yhtä järkevästi Suomessakin.
Käytiin siis vuokra-autolla päiväreissulla Mir:n  (yläkuva) sekä Njasviz:n (alempi kuva) linnoissa.
Mirissä olisi ollut myös hotelli, ens kerralla haluan sinne.

Minskin käppäilyn sekä mini roadtripin lisäksi käytiin myös lentomuseossa, noin 25 minsan automatkan päässä keskustasta. Yango vei perille ja lipunmyyjä tilasi kyydin takasin. Opas on siellä pakollinen, mutta pääsee tsekkaamaan koneiden sisälle. Yhteistä kieltä ei ihan löytynyt mutta kannatti mennä!
Samoin kuin koko maahan. Vielä jäi paljon nähtävää ja muitakin kaupunkeja joten palataan varmasti!



 

Siinä ne oli 10 reissua 10- vuodelta! Oliko tuttuja kohteita?!
Hankala on reissuja rankata kun kaikki on jollain tavalla spessuja, eli nää on vaan ne mitä tuli mieleen ei missään parhausjärjestyksessä.
Harmi ettei oo tullut noista aiemmista reissuita koostettua kilsoja ja kuluja, ois ollu kiva tietää paljon on noussut jutut tässä 10-vuoden aikana… Bookingit ainakin on tallessa mut bensat yms.
Toisaalta en tiiä haluunko ees tietää paljon rahaa mennyt.. >:O

Vielä vikat kuvat kehiin: yläkuvassa ollaan Pärnussa, oisko ollut 2013 ehkä ja alemmassa kuvassa Minskissä 2019 – oh those days✨
 

Jos kiinnostaa lukea lisää meijän stoorista ja miten olen päätynyt reissaamaan noihin kohteisiin viimeisen kymmenen vuoden aikana kannattaa lukea mun Momondo skaban teksti.

Osallistuin viime vuonna Open World- kilpailuun ”miten kohtaaminen matkalla muutti maailmaasi”.
En päässyt mitalisijoille mutta sain kiitettävää palautetta jutustani –
Yksi kohtaaminen voi muuttaa paljon, joskus jopa koko elämän.

”Ennen kaikki oli paremmin, ei päde ainakaan tiettyihin osa-alueisiin mun elämässä.
Kaipaan tietty nuorempaa ikää, rypytöntä naamaa sekä tiettyjä työ- ja työharjoittelupaikkoja, mutta on monia asioita mitä en kaipaa: yksi niistä on oman tilan puute ja se ettei päässyt vuosiin matkustamaan kunnolla.
Jo teinistä pitäen matkailun nälkäiselle ja reissuista haaveilevalle, kirjoittamista ja valokuvausta rakastavalle mimmille oli kova paikka jäädä ”vangiksi” Suomeen.
Mieli oli seikkailemassa maailmalla kaiken aikaa, mutta tyhjä lompakko piti käpälät visusti kotimaassa, kunnes eräs kohtaaminen muutti kaiken.
Se kohtaaminen käynnisti tapahtumien sarjan, joiden ansioista maailma avautui mulle uudenlaisena.
Päädyin seikkailemaan muun muassa Baltiaan, Balkanille ja Ukrainaan:
sukeltamaan tuntemattomaan, antamaan kyytiä ennakkoluuloille ja tapaamaan ihania ihmisiä..
matkustamaan vielä enemmän, inspiroimaan ihmisiä matkustamaan uusiin paikkoihin ja antamaan kodin katukoirille..”

Koko jutun voit lukea täältä

Hyvää vuosikymmenen viimeisen reissuvuoden jatkoa kaikille  🍻 Mimmu 🍻

 

Previous Post Next Post

10 Comments

  • Reply Hanna / Parasta matkalla 5.1.2020 at 23:08

    Olipas mielenkiintoisia road trippejä! Itse en ole kaksipyöräisen kyydissä reissannut kuin lyhyitä matkoja, olisi kyllä joskus jännä kokeilla (tosin hyvällä penkillä😁). Itä-Euroopan alue on itselläni vielä bucket listalla. Tallinnassa ja Venäjällä vain tullut käytyä.

    • Reply Mimmu | 666places 8.1.2020 at 12:30

      Suosittelen tosiaan testaamaan penkin jossakin lähiajossa ennen kuin lähtee pidemmälle reissulle..😅
      Tämä oli iso virhe omalla kohdalla ja kun kiirellä piti saada kadonneen tilalle penkki ja toiset vakuutteli sen olevan hyvä niin sillä mentiin..
      Tosin muistaakseni tää mimmi kenen penkki se oli tais hankkia oman pyörän aika äkkiä että olikohan niin hyvä aviomiehen vakuutteluista huolimatta🤣

  • Reply Ne Tammelat 6.1.2020 at 16:38

    Teidän kymppivuodesta ei ole kyllä vauhtia ja tilanteita uupunut 😀 Hienoja seikkailuja olette ehtineet kokemaan. Prätkällä ja autolla sitä näkee tosiaan ihan eri tavalla paikkoja vaikka lentämisessäkin on puolensa. Me käytiin ajelelemassa roadtripillä Itävallasta Slovakian (Tatran) kautta Puolaan ja sieltä Tsekkeihin. Meidän reitille osui pääosin hyväkuntoisia teitä ja etenkin Puolasta, Krakovan ympäristöstä jäi ihan hyvät fiilikset, että voisi mennä joskus uudelleenkin.

    • Reply Mimmu | 666places 8.1.2020 at 12:26

      Alkuun tuntui että eihän noissa ole mitään, mutta sitten kun rupesi oikeasti käymään läpi ja pohtimaan niin olihan siellä vaikka mitä tilanteita ja osa unohtunut/jäänyt kirjaamattakin. Sitten kun käy vanhempia kuvia läpi niin muistuu mieleen kaikenmoista..

      Lentäen ollaan menty semmosiin mihin ei ihan viikossa autolla kerkiäisi/olisi järkeä mennä, mutta kesällä haluan kyllä mennä autolla.
      Jäisi niin paljon näkemättä ilman.
      Tuo Puola-Slovakia länsipuoli on ok ja hyvät 130km/h motarit mutta tuo itäpuoli oli karseassa kunnossa tuolloin.
      Onneksi uskoltauduttiin vetämään se uudelleen pari vuotta sitten- tosin ilman kiertotietä- ja tiet oli fiksattu sekä liikenteen määrä mitätön.
      Tuolla länsipuolella, ihan maiden rajalla Zwardonissa etittiin kerran pimeellä varattua majapaikkaa.
      Sitä ei koskaan löytynyt ja päädyttiin Slovakian puolelle huoltoasemalle nukkumaan. Päätettiin että joskus vielä etitään se paikka..
      Vaikka Puola ei alkuun kuulunut suosikkeihin niin siellä on tullut silti pyörittyä ja yövyttyäkin lukuisia kertoja. Siellä on kivoja pikku kaupunkeja paljon.
      Tykkäsin myös Krakovasta ja sinne voisin mennä uudelleen.

      Tuo teijän roadtrip kuulostaa hyvälle reitille, Itävallan maisemia on moni kehunut!!!

  • Reply Asko Leppilampi 7.1.2020 at 06:09

    Kiva kertomus 10 vuoden reissuista, kohtaamisten merkityksestä ja siitä, että kun matkailukärpänen on puraissut, sitä tekee kaikkensa päästäkseen reissuun. Meillä on ollut sama periaate nuoruudestamme lähtien. Ymmärrettävästi lentopelko saa aikaan sen, että matkakohteet määräytyvät sen mukaisesti. Noista kohteista Valko-Venäjä jäänyt meillä toistaiseksi väliin ja Balkanillakin on pyöritty ainoastaan Kroatiassa ja Sloveniassa. Kerran ajoimme autolla Baltian läpi Alpeille ja homma toimi hyvin.

    Tuo moottoripyöräily on haastava harrastus. Teimme sitä ”riittävän isolla” skootterilla Suomessa vuosikausia lähiseutuja mittaillen, mutta sitten vanhuus toi mukanaan pelkokertoimen ja vaihdoimme skootterin avoautoon. Siinäkin pääsee aistimaan luontoa, tuoksuja, hajuja.

    Turvallisia matkoja!

    • Reply Mimmu | 666places 8.1.2020 at 12:03

      Kyllä se lentoplekoilu jonkin verran määrää, ei mulla niin paljoa kun Janilla mutta mielummin kartan koneita jos muullakin pääsee.
      Olin vähän pohjustellut talvilomaa lentämällä, Armenia kiinnostaisi molempia ja olisin lisännyt Georgian siihen viereen, tuon välin olisi mennyt junalla.
      Mutta katsotaan miten käy/minne mennään.. Noihin ei ihan viikossa muulla tyylillä kerkiä niin että jäisi aikaa olla paikan päällä.
      Onneksi ollaan lennelty sillon tällön ettei se ihan poissuljettu täysin ole.

      Valko-Venäjään tykästyin ja haluaisin sinne palata uudelleen. Näkemättä jäi vielä paljon siellä vaikka otettiinkin auto vuokralle.
      Hinnat ovat edullisia ja ihmiset ystävällisiä. Meillekkin tuli kadulla vieraat ihmiset juttelemaan kun kuulivat että puhuttiin Suomea ja olivat onnessaan että turisteja käy.
      Jos Balkan kiinnostaa niin suosittelen kyllä käymään Serbiassa sekä Bosnia-Herzegovinassa. Sarajevon lisäksi Mostar on siellä hurmaava, mutta päivisin tukossa turisteista. Oltiin kaksi yötä niin sai illalla vähän eri kuvan kaupungista.
      Serbitasavallassa Banja Luka oli myös kiva. Aika rauhallinen mutta silti miellyttävä (ja edullinen) matkakohde.

      Avoautoilu ei kuulosta yhtään hullummalle!! Sillä on varmasti ihana päästä kesällä menemään!!
      Hyviä ja turvallisia reissuja teille!!

  • Reply Teija / Lähdetään Taas 7.1.2020 at 20:43

    Kymmeneen vuoteen mahtuu matkoja ja sattumuksia! Hienoja reissuja olette päässeet tekemään. Olen niin samaa mieltä, että vaikka muista asioista joutuukin välillä säästämään, että voi sitten käyttää rahan matkoihin, on se ehdottomasti sen arvoista! Ei kun vaan seuraavalle vuosikymmenelle uusia matkoja suunnittelemaan!

    • Reply Mimmu | 666places 8.1.2020 at 11:50

      Juurikin niin!!
      Ei noita voi rahassa mitata.
      On noita kaikenmoisia ollut, hieman hurjempiakin tilanteita mutta onneksi ei ole pahasti kuitenkaan käynyt.
      Seuraavan vuosikymmenen reissua odotellessa 😉

  • Reply Hanna / Parasta matkalla 7.1.2020 at 21:03

    Onpas jännittävää prätkällä roadtrippailu! Itse olen ollut kaksipyöräisen kyydissä vain lyhyitä matkoja. Itä-Euroopan maat kiinnostaisivat kovasti, toistaiseksi olen pyörähtänyt vain Virossa ja Venäjällä.

    • Reply Mimmu | 666places 8.1.2020 at 11:48

      Pyörällä olisi kiva mennä enemmänkin mutta sillon pitäisi olla joustava aikataulu huonon ilman vuoksi.
      Kerran missattiin Ruotsin laiva kun piti mennä aamulaivalla Turusta ja kesken matkan tuli hirveä raekuuro ja oli pakko ajaa seuraavalle huoltikselle.
      Jouduttiin ottamaan Turusta hotellihuone.
      Ja muutenkin saa vähemmän tavaraa mukaan kun autolla. Mutta silti mun hullu haave olis päästä vetämään joku Euroopan reissu sillä..

      Itä-Euroopassa on paljon nähtävää ja paikoin vielä suht edullistakin!
      Viime vuonna oltiin Valko-Venäjällä (lentäen) ja tykästyin kovin.
      Siistiä, nähtävää, ystävällisiä ihmisiä, edullista ja hyvää ruokaa sekä ostettavaa. Belavia lentää sinne suoraan 😉

    Leave a Reply