Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

kansallispuisto

HELPOIN JA HALVIN TAPA KOKEA GRAND CANYON – EIPÄ OO KALLISTA

Grand Canyon, tuo yksi maailman seitsemästä luonnonihmeestä, ei paljon esittelyjä kaipaa. Jos tämä majesteetillinen nähtävyys on bucket listillasi ja vielä mietit, miten se olisi saavutettavissa, niin tässäpä kuuluu minun vinkit. Grand Canyonilla käyminen on ehkä helpompaa ja halvempaa kuin arvasitkaan!

1. Varaa lennot Las Vegasiin

Nopein ja edukkain tapa matkustaa lähelle Grand Canyonia on lentää Helsingistä yhdellä vaihdolla Las Vegasiin. Esimerkiksi Norwegianin lennot Vegasiin ensi talvikaudelle ovat tällä hetkellä saatavilla halvimmillaan 423,90 eurolla. Continue Reading

JOSHUA TREE & ROUTE 66 – KUUMUUTTA UHMATEN

”Tilanne pahenee: Ennätyshelle piinaa USA:n länsiosia – ”Ihmisiä kuolee täällä” huusi iltapäivälehden otsikko 21. kesäkuuta. Loikoilimme Venice Beachin hotellissamme, kun otsikko tavoitti meidät. Tarkoituksenamme oli suunnata muutaman päivän päästä valloittamaan Joshua Tree ja Grand Canyon sisämaassa. Vilkaisimme sääennustetta ja se lupaili seuraaville päiville 49 astetta ko. alueelle.

Mitä voi tehdä, kun varjossa on 50 astetta?

Continue Reading

Järviristeily Lake Superiorilla – Pictured Rocks National Lakeshore

Miksi kukaan suomalainen haluaisi matkustaa USA:han ja mennä siellä järviristeilylle, kun on kotoisin kymmenien tuhansien järvien maasta? No, kun kyseessä on yksi maailman suurimmista/syvimmistä/kylmimmistä järvistä, Lake Superior, ja Pictured Rocks National Lakeshoren kauniit rannat ja kivikaaret näkyvät parhaiten vesiltä käsin, olin valmis tekemään myönnytyksen. Ja olihan siinä sekin etu pusikossa samoiluun, ettei tarvinnut taistella vihaamieni hyttysten kanssa. Michiganin metsissä on nimittäin melkoisesti inisijöitä kesäisin.

IMG_2104

Hyppäsimme Pictured Rock Cruisen alukseen Munisingissa Michiganissa iltakuudelta kesäkuun lopulla. Paikat olimme varanneet pari päivää aikaisemmin puhelimitse PRC:n asiakaspalvelusta, koska nettivaraus ei onnistunut luottokorttini ulkomaalaisen osoitteen takia. Arvoimme Spray Falls ja Sunset -risteilyjen välillä, mutta päädyimme ensimmäiseen, koska halusimme nähdä 20 metriä korkean vesiputouksen. Kummatkin risteilyt maksavat 37 dollaria ja niiden kesto on suunnilleen sama, 2,5 tuntia.

Reilun 2000 asukkaan Munisingista ei ole paljon raportoitavaa, pääkadulta Munising Avenuelta löytyy pari bensa-asemaa, ruokapaikkaa (Subway on varmuudella pienemmässäkin kylässä) ja hotellia. Kuten muuallakin Michiganissa, suomalaisia sukunimiä näkyy siellä täällä. Munisingin asukkaista 10% on suomalaiset juuret.

lakesuperior
IMG_1985

Näiden maisemien takia ajoimme melko pitkän matkan Lake Superiorin rannoille:

IMG_2122
IMG_2219
IMG_2239
IMG_2255
IMG_2308
IMG_2290

Porukka pakeni illan viiletessä paatin sisätiloihin, meille se tuntui tavanomaiselta kesäillalta. Sen verran oli pilvistä, ettemme päässeet nauttimaan auringonlaskusta, mutta olipas mukava tuulettaa tukkaa Lake Superiorilla.

IMG_2361
IMG_2380
IMG_2381
IMG_2412b

Vinkkinä kesäviikonloppuna risteilylle aikovalle; jos haluaa jäädä Munisingiin yöksi, hotelli kannattaa varata ajoissa. Samoin haluamansa risteily. Ajoimme risteilyn jälkeen 40 mailin päähän Marquetteen sen takia, ettei Munisingissa ollut enää tilaa.

Kaksi päivää myöhemmin reissuohjelmassamme oli toinenkin järviristeily samalla järvellä… ja siellä näimme uivan mustakarhun!

Big Bend -kansallispuisto Teksasissa

Big Bendin kansallispuisto Teksasissa, Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla, on kirjaimellisesti keskellä ei mitään. Mitä lähemmäs puistoa ja maiden rajaa ajaa, sitä useammin joutuu pysähtymään U.S. Border Patrolin tarkastuspisteessä. Useimmiten riittää pikainen stoppi; ikkuna alas, rajaviranomainen katsahtaa sisään autoomme sekä kädessä oleviin passeihimme ja matkamme jatkuu ilman lisäkysymyksiä. Tarkastuspisteet ovat liikkuvaa sorttia, huomenna rajaviranomaiset pysäyttelevät matkaajia jossain muualla.

bigbend

Turistisesonki on Big Bendissä kuumimmillaan marraskuusta huhtikuuhun, kun lämpötila on vielä siedettävä, 20 asteen kummallakin puolella. Touko-syyskuussa elohopea nousee erityisesti puiston länsiosassa päivittäin 40 asteeseen eikä puisto ole ymmärrettävästi tällöin suurten massojen suosiossa.

Mitä nähtävää ja tekemistä Big Bendissä on? Helpoin vaihtoehto, erityisesti kesäkuukausina, on ajella puiston asfaltoiduilla tiellä ja pysähdellä opastetaulujen kohdalla ihailemaan Chicos-vuoriston karua erämaamaisemaa ja kanjoneita. Siellä voi patikoida ja tutustua 60 erilaiseen kaktuslajiin, jotka tuovat keväällä väriä puistoon niiden kukkiessa. Miltä kuulostaisi melontaretki Rio Grande-joella? Ja kun ollaan kaukana suurien kaupunkien valosaasteesta, tähtitaivaan tiirailu on suosittua. Samoin lintujen bongailu.

IMG_2122
IMG_2158
IMG_2127
IMG_2234
IMG_1859

Big Bendin vierailun yhteydessä on mahdollista käydä Meksikon puolella, koska puiston läpi  kulkee 200 kilometriä USA:n ja Meksikon kansainvälistä rajaa Rio Grandea pitkin. Saavuimme NPS:n hallinnoimalle Boquillas Crossing Port of Entry -tulliasemalle vain puoli tuntia ennen sen sulkemisaikaa emmekä saaneet mennä enää rajanylitysalueelle. Emme edes vain katsomaan rajaa, mutta työvuorossa olleen park rangerin mukaan Suomen passi ja ESTA olisivat riittäneet Meksikon puolella piipahtamiseen.

Rio Granden yli pääsee veneellä (5 dollarin maksusta) tai yksinkertaisesti kahlaamalla sen yli (omalla vastuulla), kun vesi on alhaalla. Tai uimalla, jos niin haluaa. Joelta on matkaa meksikolaiseen Boquillasin rajakaupunkiin mailin verran. Matkan voi taittaa kävellen, muulilla tai autokyydillä. Lue lisää aiheesta Gone with the Wynns-blogista. 

Boquillas Crossing Port of Entry avattiin uudestaan huhtikuussa 2013, kun se oli ollut suljettuna 9/11:sta lähtien.

IMG_1705
IMG_1921
IMG_1925
IMG_1928

Big Bendiin ei lähdetä hetken mielijohteesta sunnuntaiajelulle vaan suunnitellusti. Sinne on lähes kuuden tunnin ajomatka San Antoniosta ja 4,5 tuntia El Pasosta. Vaikka Big Bend on pinta-alaltaan yksi USA:n suurimmista kansallispuistoista, syrjäisen sijaintinsa takia puistossa käy vuosittain vain 300 000 turistia. Vertailun vuoksi: pinta-alaltaan suunnilleen saman kokoisessa Yosemitessa vierailee 3,6 miljoonaa turistia. Ehkä maisemien erilaisuudellakin on osuutta asiaan.

IMG_1970
IMG_1986

Big Bendin palvelut ovat keskellä puistoa, Chisos Basinissa, joka on myös sen korkein kohta (1600 m). Siellä on 72 huoneen verran majoitusta, ravintola, patikointireittien aloituspiste sekä pieni sekatavarakauppa.

Monet länsirannikon kansallispuistoissa kesäkuukausina vierailleet tietävät puistojen sisällä olevien majoituspaikkojen olevan täyteen buukattuja 12 kuukautta etukäteen. Chicos Mountains Lodgesta oli suhteellisen helppo saada huone, ainakin heinäkuussa. Noin 130 dollarilla saa melko yhdeksi yöksi vaatimattoman huoneen motellista, hotellista tai Roosevelt Stone Cottagesta. Osassa huoneista on ilmastointi, toisissa ei.

IMG_2015
IMG_2055

Kun me nautimme auringonlaskusta Chicos Mountain Lodgessa, länsipuolella kansallispuistoa satoi ja ukkosti rankasti. Niinpä meille tuli melkoisena yllätyksenä seuraavan aamuna, kun puiston länsiosaan menevä Ross Maxwell Scenic Road tie oli poikki. Park rangerin mukaan öinen rankkasade oli aiheuttanut flash floodin ja tämän seurauksena vettä oli tiellä metrin verran. Mahdollisesti tie avattaisiin muutaman tunnin päästä, ehkä se pysyisi kiinni koko päivän… Harmistus oli suuri, mutta minkäs teit? Emme voineet muuta kuin kiittää park rangeria tiedosta ja harmitellen muuttaa päivän suunnitelmia lennosta. Länsiosan Castolon Historic Districtissa on nimittäin yksi puiston hienoimpia paikkoja, Santa Elena Canyon.

PS. Innostuin edellisen postaukseni jälkeen käymään läpi Teksasin kuvia kesältä 2014 ja halusin heittää vielä tämän eetteriin ennen kuin alan purkaa viimeisimmän reissumme kuvasatoa.

Acadia on my mind

Haluaisin istua juuri nyt Atlantin valtameren rannalla Mainessa, kuunnella kun lokit kirkuvat ja aallot lyövät rantaan. Antaisin merituulen sekoittaa hiukseni harakanpesäksi ja nauttisin aurinkoisesta, mutta hieman tuulisesta päivästä Acadian kansallispuistossa. Päivän päätteeksi voisin maistaa suolan ihollani. Kuten lokakuun alussa. Reality check;  sääennusteet lupaavat Acadiaan tiistaille (27.1.2015) -8c pakkasta, voimakasta tuulta ja 20-30 senttiä lunta, joten melko huurteinen päivä rannalla olisi luvassa tähän aikaan vuodesta… 

Amerikkalainen rouva totesi viimeisenä Acadian hotelliaamunamme hississä, että ”lyhyet hiuksesi ovat varmaan helpot tälläisenä tuulisena päivänä”. Siinä vaiheessa olin vetänyt niihin joka aamuisen repertuaarin muotovaahtoa, vahaa ja lopuksi sprayta, että varmasti pysyvät järjestyksessä… juu, todella helpot ovat.

IMG_0989

Acadia on Mainen ja New Englandin alueen ainoa kansallispuisto. Mount Desert -saarella sijaitsevassa puistossa on tarjolla karua Atlantin valtameren rantaviivaa ja metsää. Ei mitään kovin ihmeellistä siis. Onnistuin kuitenkin jättämään pienen palan sydämestäni näihin maisemiin.

IMG_1826
IMG_1207
IMG_1184
IMG_1198
IMG_1226
IMG_1260
IMG_1231

Parhaat näkymät ovat ehdottomasti saaren korkeimmalta kohtaa, Cadillac Mountainilta. Eteläpuolelta avautuu maisema Bar Harborin idylliseen 10 000 asukkaan kalastajakylään, jossa on hotelleja, yksi ruokakauppa (emme ainakaan löytäneet kuin sen yhden) eikä Subwayn lisäksi muita suuria ketjuja vaan paikallisia ravintoloita. Kaupunki elää merestä – merenelävistä, valasristeilyistä ja risteilyaluksista.

IMG_1682
IMG_1710
IMG_1740
IMG_1769
Cadillac Mountainin pohjois-eteläsuuntaisista uurteista näkyy mannerjäätikön liikkeet alueella tuhansia vuosia sitten.

IMG_1628
IMG_1394
IMG_1403
IMG_1418
Sand Beach on yksi 43 kilometrin pituisen Park Loop Roadin pysähdyspaikoista. 

Kun Bar Harbor ja Acadia näkyivät enää auton taustapeilistä meidän jatkaessa matkaa, mietin että jos lompakossani olisi ylimääräistä, minulla olisi yksi talo näillä leveysasteilla ja toinen jossainpäin USA:n länsirannikkoa. Saahan sitä unelmoida, right?

Oregonin sininen safiiri – Crater Lake

Oregonin luonnon monimuotoisuus ja kauneus yllätti ensivisiitillämme. Osavaltio on jännä sekoitus Tyynenmeren rosoista rannikkoa hiekkarantoineen, lumihuippuisia (tuli)vuoria, näyttäviä vesiputouksia, syviä kanjoneita ja vehreitä havumetsiä. Tällä kertaa haluan esitellä yhden Oregonin suosikkikohteistani, Crater Lake National Parkin.

Ensimmäinen automatkamme suuntautui Crater Lakelle kesäkuussa 2011. Paikallisten mukaan edeltävä talvi oli ollut runsasluminen ja kesäkuun alussa lunta oli maassa vielä metrikaupalla. Kansallispuiston visitor center oli valkoisen hangen peittämä, puiston päätie oli saatu aurattua auki, mutta järven ympäri kiertävää Rim Drivea oli puhdistettu lumesta vain mailin verran.

IMG_0805

Crater Lake National Park, OR / Munson Valley Road, kesäkuu 2011

IMG_0794

Visitor Center oli vielä täysin hangen ympäröimä.

Aurinko lämmitti, kun liukastelimme kesäkengissä lumikinosten päälle tiiraamaan Crater Lakea. Hätkähdyttävä ja epätodellinen maisema avautui eteemme  – syvänsininen auringossa kimmeltävä safiiria muistuttava järvi, jonka kauneutta korosti entisestään lumiset kraatterireunukset. Breathtaking!

IMG_0831_0838_Panorama1

Panorama Crater Lakesta kesäkuussa 2011, + 7C

IMG_0917

Törmäsimme näihin aasialaisiin valokuvaajiin kaksi päivää myöhemmin myös lähellä Portlandia, kun olimme kuvaamassa Bridal Veil Fallsia.

Olimme lukeneet National Park Servicen nettisivuilta etukäteen, että Crater Lake oli vielä täysin lumen vallassa, mutta halusimme silti nähdä paikan. Ehkä emme uskoneet, että lunta olisi oikeasti vielä niin paljon. Palattuamme koti-Suomeen luimme NPS:n sivuilta, että Rim Drive avautui kokonaisuudessaan sinä kesänä todella myöhään, vasta 24. heinäkuuta 2011.

Vuoden päästä heinäkuussa päätimme kokeilla onneamme uudemman kerran. Lähdimme majapaikasta liiikkeelle hämärän aikaan niin, että saavuimme Crater Lakelle juuri auringon noustessa. On mukavaa olla kansallispuistoissa aikaisin aamulla ennen suurten massojen tuloa, koska silloin saa ajella rauhassa eikä tarvitse etsiä vapaata parkkiruutua vaan voi nauttia hiljaisuudesta ja luonnon rauhasta. Sekä keskustella niiden muiden turistien kanssa, jotka ovat liikkeellä aamuvarhaisella.

IMG_8355

Auringonnousu kraatterijärvellä

IMG_8454

Monessa kansallispuistossa oravat ovat kesyyntyneet ja uskaltautuvat erittäin lähelle kerjäämään ruokaa.

Ajoimme päivän aikana lähes kokonaan järven ympäri menevän 50 kilometrin pituisen Rim Driven, vain pieni pätkä tiestä oli vielä kiinni lumivaurioiden takia. Ajoreitti on auki lumitilanteen mukaan kesäkuun lopulta lokakuulle. Pysähdyimme jokaisella näköalapaikalla ihastelemaan ja kuvaamaan järveä mahdollisimman monesta kulmasta. Näimme velhon hattua muistuttavan Wizard Islandin sekä kohti saarea seilaavan aavemaisena veteen peilautuvan Phantom Shipin.

IMG_8711-17

Panorama Crater Lakesta heinäkuussa 2012.

Järven ympäristössä on 150 kilometriä patikointipolkuja, mutta nämä jäivät meiltä väliin hyttysten takia. Hyttysiä oli nimittäin aivan valtavasti erityisesti pohjoispuolella eikä meillä ollut karkoitetta mukana.

Ei harmittanut tippaakaan, että ajoimme Oregonin lounaiskulman Crater Lake National Parkiin toistamiseen. Ehkä muutaman vuoden tauon jälkeen pitää suunnata auton nokka vielä kolmannen kerran näille kulmille.

Näyttääkö Crater Lake paikalta, jossa haluaisit käydä?

IMG_8804

Crater Lake National Park on 2000 metrin korkeudessa ja varsinkin aamut siellä ovat mukavan viileitä.

Crater Lake sai alkunsa yli 7 000 vuotta sitten, kun tulivuori Mount Mazama purkautui ja romahti. Romahduksen seurauksena syntyi halkaisijaltaan kymmenen kilometriä leveä kaldera, joka täyttyy sadevedestä tai sulaneesta lumesta muodostaen kraatterijärven. Yhdysvaltain syvimmän järven (noin 600 metriä) vesi on hämmästyttävän puhdasta ja kirkasta, koska siinä ei ole epäpuhtauksia, levää tai sedimenttiä. 

Säästövinkki – America the Beautiful

Jos tykkää vierailla amerikkalaisissa kansallispuistoissa ja muissa liittovaltion hallinnoimissa luontokohteissa kuten me, America the Beautiful Annual Pass on ihan ehdoton hankinta. 80 dollaria maksava vuosikortti tulee edullisemmaksi, kun matkan aikana on tarkoitus nähdä useampia kansallispuistoja ja -monumentteja. Sisäänpääsymaksu suosituimpien puistoihin kuten Yellowstoneen (WY), Grand Canyoniin (AZ) ja Glacieriin (MT) on 25 dollaria / 4 henkeä autossa ja pienempiin puistoihin 15-20 dollaria.

IMG_0587_close

America the Beautiful Annual Pass on hyvä ostos, kun reittisuunnitelmassa on useita kansallispuistoja.

Erityisen hienoa on mielestäni se, että America the Beautiful Pass on saman hintainen niin amerikkalaisille kuin ulkomaalaisille matkailijoillekin. Lisäksi sen ostaminen kansallispuiston portilta on helppoa ja käyttäminen vaivatonta, kun park rangerille näytetään vain muovista korttia ja kuvallista henkkaria, unohtamatta tietenkään ”Hello, how are you today?” -tervehdystä.

Parhaimpina USA-matkailuvuosina olemme ehtineet käyttää samaa America the Beautiful-korttia kahdella eri matkalla, koska se on voimassa ostokuukaudesta vuoden eteenpäin. Kansallispuistot ovat minulle sitä parasta USA:ta niin kuin on ehkä käynyt selväksi edellisistä postauksistani…

IMG_3450b

Going to the Sun Road / Glacier National Park, MT