Monthly Archives

joulukuu 2015

* Vuosi 2015 ja toteen käyneitä unelmia *

Vuoden päättyminen on summailujen aikaa. Monena vuonna olen toteuttanut blogiin vuosikatsauksen ja vastaavasti monesti se on myös jäänyt työläyden takia tekemättä. Miten tiivistää kokonainen vuosi yhteen postaukseen! Tämä vuosi oli kuitenkin yksi elämäni merkittävimmistä, joten päätin tarttua haasteeseen.

Continue Reading

Jouluarvonta: Voita liput matkamessuille!

Joulukuun 22. päivä. Minulla joulu on virallisesti alkanut ja istun täällä villasukat jalassa äidin ja isän löhötuolissa. Kinkkua pääsin maistamaan jo eilen illalla, kun saavuimme Suomen halki autolla tänne Pohjois-Pohjanmaalle. Olen jouluihminen vuosi vuodelta yhä enemmän ja enemmän – ja tänä vuonna olen päässyt joulufiilikseen jo noin kuukausi sitten!

Kahtena edellisenä vuonna olemme olleet joulun Floridassa, joten joulukoristeiden saapuminen auringonpaisteen osavaltioon toi minulle tänäkin vuonna heti joulutunnelman. Kotiin joulukuun alussa palattuani laitoin ensitöikseni kuusen ja niinpä viimeiset viikot olen fiilistellyt kotijoulua, vaikka koulu onkin pitänyt vielä kiireisenä. Nyt sitten ollaan viikko kyläilemässä täällä pohjoisessa perheen ja kavereiden luona ja ei tarvitse keskittyä mihinkään muuhun kuin joulusta nauttimiseen! Mahtavuutta!

Continue Reading

TBEX-kyselyn tuloksia – paljonko matkabloggaajat reissaavat?

Matkabloggaajakonferenssi TBEX Fort Lauderdalessa päättyi kansainvälisen matkabloggaajakyselyn tulosten purkamiseen. Kyselyn mukaan matkabloggaajat reissaavat keskimäärin 88 päivää vuodessa.17 prosenttia vastaajista ilmoitti matkustavansa enemmän kuin kuusi kuukautta vuodesta. On olemassa nomadi-bloggaajajoukko joka elää matkustaen ja kirjoittaen ilman pysyvää osoitetta, mutta yleisimmin matkabloggaaja näyttää raivaavan tiensä maailmalle vain hetkeksi ja palaa sitten kotiin kunnes maantie taas polttaa.

TBEX Travel Professionals Survey -kyselyyn osallistui 205 vastaajaa ja se suoritettiin lokakuussa 2015 nettilomakkeen muodossa. Vastaajat olivat bloggaajia, kirjoittajia, valokuvaajia, sosiaalisen median sisällöntuottajia ja dokumentaristeja.

aIMG_2627

Minulle on tänä vuonna kertynyt reissupäiviä 93 ulkomailla ja se on eniten mitä olen tähän saakka koskaan vielä matkustanut. Se miten olen päässyt tähän tilanteeseen, johtuu suurelta osalta päätöksestäni lähteä opiskelemaan matkailun liikkeenjohtoa. Olen suorittanut nyt kaksi työharjoittelua kuluneen vuoden aikana ja molempiin on liittynyt ulkomailla olo. Alusta asti päätin, että opiskeluun on pakko saada liitettyä kansainvälistymistä mukaan. Tuntui todella hyvältä olla Fort Lauderdalessa samanhenkisen porukan ympäröimänä.

Minne kyselyyn vastanneet bloggaajat sitten mieluiten matkustaisivat? USAn kaupungeista lista oli mielestäni todella yllättävä:

  1. New Orleans, LA (22 %)
  2. New York, NY (21 %)
  3. Portland, OR (12 %)
  4. Austin, TX (10 %)

Missä ovat Kalifornian, Floridan ja Havaijin auringossa kylpevät kohteet?

Maailman maista (USAn ulkopuolella*) kiinnostavimmiksi kyselyssä nousivat:

  1. Islanti
  2. Kiina
  3. Japani
  4. Uusi-Seelanti
  5. Kuuba

*Kysely oli toteutettu siis Amerikka-näkökulmasta, sillä tulokset esiteltiin TBEX North America -konferenssiin osallistuvia ajatellen.

aIMG_2590

Bloggaajakansaa ei yllättäne, että hotellin ja koko matkakohteen valintaan vaikuttaa nykyään todella paljon wifin saatavuus. 64 prosenttia TBEX Travel Professionals Survey’hyn vastanneista kertoi, että wifi, hinta ja sijainti ovat ratkaisevimmat tekijät majapaikan valinnassa.

Minulla ei ole tällä hetkellä varattuna ei ole yhtään matkaa tulevalle vuodelle, mutta haaveita on sitäkin enemmän. Pitäisi nyt vaan ensin toipua tästä käsillä olevasta kotiinpaluusta taloudellisesti, henkisesti ja fyysisesti (unirytmi on vielä ihan sekaisin). Vuosikelloni on asettunut sellaiseksi, että aina alkuvuodesta poden jonkinlaista ”reissun jälkeistä masennusta” pakkasten paukkuessa ja yritän laittaa itseni reissuhaaveilukieltoon. Ja se sitten purkautuu siihen, että loppuvuosi on alkukevääseen mennessä suunniteltu niin täyteen matkoja kuin kukkaro ja kalenteri suinkin antavat myöten. Vaikka läpi harmaan kiven!

Nollasta siis lähdetään ja luomisprosessi aviomiehelle ideoiden myymisineen ja budjetin kasaan taikomisineen on kyllä aina melkomoista taidetta…

Tyttöjuttuja

Lauantai-iltapäivänä Miamin kansainväliselle lentokentälle lipui solkenaan oransseja takseja ja siellä lomassa eräs musta Jeep, jonka kyydissä istui kaksi ihmistä. Jeepin hoidettua tehtävänsä määränpäässä, istui paluumatkalla kyydissä enää yksi henkilö. Kuljettaja, joka yritti saada jotain selvää monessa kerroksessa kulkevista, monihaaraisista ja kaistarikkaista teistä. Navigaattori pääsi kunnolla töihin laskemaan uutta reittiä vähän väliä, kun tämä kuljettaja oli taas missannut oikean exitin. Kylmähermoisesti matka kuitenkin taittui 8-kaistaista tietä pitkin Fort Lauderdaleen ja erään hotellin pihaan.

Olin saapunut viimeiseen majapaikkaani ennen kotiinpaluuta.

FUNCLICK04-PC20151129124857_1

Vihdoinkin olin vain minä – ja oma tyttöseurani. Seura on toki ollut mitä parhainta, mutta olin asennoitunut koko vuoden ajatukseen, että olen täällä osan aikaa yksin ja halusin sitäkin päästä myös kokemaan.

Eipä aikaakaan, kun olin jo löytänyt Broadway-musikaalin Fort Lauderdalesta (Newsies) ja sunnuntaina kurvasin viettämään kulttuuri-iltapäivää teatterille (katso Facebookista video siitä mitä parkkihallissa tapahtui.). Ennen esitystä ja väliajalla katselin onnentunteiden valtaamana teatterin edestä avautuvaa palmujen reunustamaa jokimaisemaa ja korkeita taloja. Kuinka kaunista täällä voikaan olla! Näistä elementeistä on urbaani sielunmaisemani tehty.

aIMG_7056aIMG_7044aIMG_7042

Musikaali oli hyvä, muttei kuitenkaan mennyt kärkikahinoihin suosikkimusikaalieni joukkoon. Parasta Newsiessä oli tanssikohtaukset, musiikki ja se, että tarina perustui tositapahtumiin. Lähdin hyvillä mielin teatterista ja laitoin tuulemaan kouluhommien kanssa. Kirjoittelin 10-sivuisen raportin syksyn tapahtumista ja aloin organisoida päässäni, että mitä kaikkea pitää vielä ehtiä hoitamaan. Kouluhommia, shoppailua, aurinkoa – siinäpä tärkeimmät taskit viimeisille päiville.

Suuntasin tänään ostoskeskukseen kaktusviittaan sonnustautuneena ja mietiskelin, kuinka osuvasti Strictly Stylen Hanna oli juuri kirjoittanut amerikkalaisten ystävällisyydestä ja siitä miten herkästi täällä sanotaan, jos tykkää jostakin toisen vaatteesta vaikkapa. En pysynyt kirjaimellisesti enää laskuissa kuinka monta kertaa minun kaktusviittaani tänään tultiin kehumaan – ja eihän siitä voi tulla muuta kuin hyvälle mielelle!

aIMG_3276 aIMG_3286

H&M:ltä hankittu kaktusviitta Bahaman Harbour islandilla.

Kun kurvasin Jeepilläni hotellin pihaan hetki sitten, tuli paikan kokki sattumalta parkkipaikalla vastaan. Hieman keski-iän ylittänyt mies kutsui minua heti lempeällä äänellä sweetieksi ja tiedusteli oliko minulla ollut mukava päivä. Palmunoksat vyöryivät parkkipaikan keltaiseksi maalatun muurin yli ja taas meinasi tulla pala kurkkuun, kuten ostoskeskuksessakin oli jo käynyt. Miksi aina pitää lähteä pois sieltä, missä on niin hyvä olla…

Tietysti siihen on monta hyvää syytä ja kaikkien rakkaiden näkeminen tekee ajatuksesta paljon paremman. Ja se tieto, että tänne tulen taas palaamaan mikäli se vain minusta on kiinni. Sitä ennen on kuitenkin monta monituista postausta kirjoitettavana tästä matkasta ja näistä seitsemästä ikimuistoisista viikosta. Voi kunhan vaan pääsenkään vauhtiin…!

Ps. 24 yötä jouluun! Ensitöikseni kotiin päästyäni rakennan joulupuun ja sitä kyllä jo odotan innolla! Tänään ostoskeskuksesta mukaani tarttui lasinen kala, jonka ripustan kuuseen muistuttamaan tästä syksystä trooppisen meren äärellä.