Reality check – yksi päivä lähtöön!

Huomenta Porvoon aamubussista! Tyttöä ei ole paljon näkynyt linjoilla eikä sosiaalisissa riennoissakaan. On vähän pitänyt kiirettä viime viikot opiskelujen kanssa, mutta nyt on melko makea fiilis, kun viimeistä kertaa ainakin tälle syksyä körryyttelen Porvooseen. Tänään on laajan airline business -kurssin päätöskerta ja huomenna tähän aikaan istun lentokoneessa nokka kohti Los Angelesia!! Iltapäivällä paikallista aikaa huomenna olen jo näissä alla olevien kuvien maisemissa Venice beachillä, ei voi tajuta!

Opiskelut

Lentokoneet ovat täyttäneet ajatukseni aika tehokkaasti viime aikoina. Olimme viime perjantaina koko päivän Finnairin pääkonttorilla ja kävimme läpi lentoliikennebisnestä eri alan ammattilaisten näkökulmasta. Kaikkia kuulemiamme puheenvuoroja tekniikasta, suunnitteluun, rahoitukseen, HR:ään, johtamiseen, myyntiin ja markkinointiin yhdisti se, että puhujat olivat superinnostuneita edellisenä päivänä Helsinkiin saapuneesta ensimmäisestä A350-koneesta. Finnairin strategia on tuplata Aasian liikenne vuoteen 2020 mennessä vuoden 2010 tasolta ja tavoitetta varten on tilattu 19 suurta, huipputekniikkaa edustavaa A350-konetta. Koneet on laitettu tilaukseen jo 10 vuotta sitten ja niiden rakentamista on seurattu rakkaudella, joten eipä ihme, että ensimmäisen uuden vauvan saapuminen oli valtavan suuri asia koko henkilöstölle. Vierailumme päättyi siihen, että kipusimme muun henkilöstön kanssa kattoterassille katsomaan A350:n ensimmäistä laskeutumista kaupalliselta lennoltaan.

Yritysvierailun lisäksi nyt on taskussa kolme lentokenttätyöhön vaadittavaa sertifikaattia, yli 40 sivua kirjoitettua tekstiä ja monta mielenkiintoista luentoa. Koska lentoliikenne on niin kansainvälinen asia, on meilläkin ollut puhujia luennoilla eri puolilta maailmaa aina Etelä-Afrikasta asti.

Amerikka

Mutta sitten on jo aika puhua Amerikasta, eikö! Mun mielestä ainakin on. Mun jalat tanssii täällä pöydän alla (olen jo päässyt Porvooseen asti), kun mietin, että tänään voi – ja on pakkokin, heh – pakata kaikki valmiiksi! Koulun jälkeen menen kaupungille hakemaan dollarit, tuliaisia Amerikkaan ja muuta sen sellaista. Toivon, että kaikki stressaava ja pahin on nyt hoidettu. Olen mm. siivonnut ja päivittänyt tietokonetta ja ei pahemmasta väliä. Viimeiset kolme päivää ovat olleet jotenkin stressin multihuipentuma ja olo oli aika karsea, mutta tänään voi pojat aurinko paistaa, mieli on kirkas ja elämä hymyilee!

Asiat ovat saaneet uusia käänteitä ihan viime viikkojen aikana ja paljastettakoot tässä vaiheessa, että en juurikaan joudu olemaan matkalla yksin! Amerikka-perheeni on ilmeisesti kasvanut siihen malliin, että tuttuja alkaa olemaan toisessa kotimaassani kiitettävästi etenkin seuraavien kuukausien aikana. Tekemistä ja mahdollisuuksia tulee olemaan vaikka muille jakaa. Los Angelesissa meitä on kolmen tytön kopla ja kaikilla on myös töitä/kouluhommia tehtävänä, joten kaupungin halttuun ottamisen lisäksi tulemme istumaan jossakin ihanissa kahviloissa näpytellemässä kukin omia läppäreitämme. Päätin jäädä Losiin 9 päiväksi ja asun ensimmäiset 6 päivää Venice beachillä ja lupun ajan Hollarissa eli Hollywoodissa. Auto on vuokrattu koko Kalifornian ajaksi.

Lauantaina 24.10. on lento Floridaan ja seuraava viikko on varattu Fort Lauderdalelle ja matkabloggaajakonferenssille TBEXille. Sekä Losissa että Floridassa on tarkoitus tavata uuden alani ihmisiä eli matkailualan toimijoita. Lokakuu päättyy halloweenin juhlimiseen Fort Lauderdalessa ja sen jälkeen siirryn Naplesiin länsirannikolle ja keskityn 100% työharjoittelutaskeihin, jotka kulkevat tässä rinnalla koko ajan.

Marraskuussa Make tulee kolmeksi viikoksi Floridaan osittain etätöihin, osittain lomalle. Tähän osuuteen tulee liittymään lisää lentokoneilla lentämistä ja turkooseja tunnelmia… *en kestä!* Thanksgivingiä suuntaamme näillä näkymin viettämään Miami beachille, josta on varattuna kahdeksi yöksi melko mukava majapaikka. Treffit Miamissa, tällaiseen marraskuuhun haluan tottua!

Joulukuun alussa koittaa paluu arkeen. Olen saanut monenlaisia kommentteja syksyyni liittyen. ”Miksi olet niin vähän aikaa?” tai ”En ikinä lähtisi yksin Amerikkaan, vaikka maksettaisiin!” tai ”Koko syksy Amerikassa, niin uskomatonta!”. Ensimmäistä ja viimeistä kommenttia olen itsekin ajatellut usein. Välillä tuntuu, että olisi pitänyt järjestellä vielä pidempi reissu, koska täällähän on vielä koko talvi edessä. Mutta sitten toisaalta tällaisena parisuhdeihmisenä en halua alkaa rakentamaan meille eri elämiä. Joskus yöllä valvoessani olen ollut aivan onnellinen, ettei reissuni kestä esim. viittä kuukautta! =)

Kello 12.13

Tunnit ovat ohi, kaikki tehtävät palautettu, uunimakkaralounas nautittuna. Aika harppoa viimeisen kerran kuulaan ja aurinkoisen Porvoon läpi bussiasemalle ja ajaa Helsingin keskustaan ostamaan tarvittavat asiat. Kello soi neljältä aamulla ja suuri seikkailu saa alkaa! Palataan asiaan Enkelten kaupungista!

Ps. Ajattelin kuvata videotervehdyksiä ja jaan niitä ainakin blogin Facebook-sivuilla. Seuratkaahan siis myös mun ja Kirsin Amerikan valloituksia myös osoitteessa www.facebook.com/50statepuzzle.

Pps. Kirsille terkkuja itärannikolle leaf peepingin eli ruskalehtien tiirailun pariin!