Palasimme Keskilännen tourneelta 1,5 viikkoa sitten. Jetlag-freesinä viiletin seuraavana päivänä toimistolle ja loppuviikoksi Amerikan Päiville Jyväskylään. Lauantaina 11. heinäkuuta työnantajani, Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto, sai uuden puheenjohtajan, kun liittokokous valitsi Amchamin johtajan Kristiina Heleniuksen luottamustoimeen seuraavaksi 4 vuodeksi. Kristiina on ensimmäinen nainen ko. tehtävässä ystävyysseuramme 72-vuotisen historian aikana.
Odotan mielenkiinnolla tulevaa syksyä ja mitä se tuo tullessaan työrintamalla… ainakin mahtavia NAME-tapahtumia, se on varmaa. Vaikka kesälomani on tällä erää ohi, aion nauttia Suomen kesästä – paljain jaloin tai villasukat jalassa – mm. melonnan alkeiskurssilla Vuosaaressa.
***
USA:n keskilänsi ja vähän etelää & itärannikkoa 2015
* 24 matkapäivää (+ lentopäivät)
* 15 osavaltiota (Virginia, West Virginia, Ohio, Kentucky, Tennessee, Arkansas, Missouri, Kansas, Iowa, Illinois, Michigan, Wisconsin, Indiana, Maryland, Pennsylvania)
* 5 osavaltion pääkaupunkia
* 9 800 ajokilometriä ja 1 öljynvaihto
Keskilännen reissumme oli erilainen kuin edelliset USA-matkat. Tällä kertaa oli luvassa enemmän kaupunkeja ja kulttuuria kuin luontokohteita, vaikka kuvat antanevat toisenlaisen käsityksen. Maisemat olivat pitkälti peltoja, niittyjä, lehmiä, metsää ja maaseutua. Michiganissa ajaessamme koivujen reunustamilla tiellä, olisimme voineet olla yhtä hyvin Suomessa. Ainoana (pienenä) eroavaisuutena oli mustakarhu, joka juoksi tien yli edestämme takaisin metsään.
Vaikkei uusien osavaltioiden kerääminen ole koskaan ollut päämissiomme, minulla on enää neljä näkemättä; Alaska, Havaiji, North Dakota ja Rhode Island. Luulen, että olen käynyt viralliselta nimeltään pisimmässä ja pinta-alaltaan pienimmässä State of Rhode Island and Providence Plantationsissa reilut 10 vuotta sitten, mutta se pysyy vielä listalla.
Elakala Falls, Blackwater Falls State Park, West Virginia
Louisville, Kentucky. Etualalla Louisville Sluggerin tehdas ja museo.
Gateway Arch, St. Louis, Missouri.
En osannut odottaa näkeväni kilpikonnaa ylittämässä rauhallista maantietä etelä-Illinoisissa, mukava yllätys melko tylsälle matkapäivälle!
Julistin toukokuussa, kun matkamme alkuun oli kaksi viikkoa, etten tällä kertaa osallistunut suunnitteluun ollenkaan (postaus aiheesta), kun ei napannut… no, se sitten kostautui. Melko monta iltaa kävin hotellissa läpi seuraavan päivän matkakohteita ja ”on the road”-fiilistelypostaukset jäivät kaukaiseksi haaveeksi.
Onneksi päätimme jo Suomessa kaventaa reittiämme ja päätimme, ettemme ehdi North Dakotaan/Chicagoon/ Niagaran putouksille/Detroitiin vaan ne jäävät odottamaan seuraavia kertoja. Vieläkin jäi hieman sellainen tunne, että ahnehdimme liikaa kohteita ja kilometrejä. Olevinaan sitä on matkasuunnittelun alkeet hallussa tällä kokemuksella, mutta kissan viikset…
Little Rock Central High School Arkansasissa oli yksi niistä kouluista, jossa laitettiin käytäntöön rotuerottelun poistaminen vuonna 1957.
Talimena Scenic Drive Arkansasissa kannattaa laittaa ruskaretkilistalle.
Pictured Rock -veneretkellä Michiganissa.
Oletko nähnyt elokuvan Bridges of Madison County, jonka pääosassa ovat Clint Eastwood ja Meryl Streep? Tämä on yksi elokuvassa vilahtavista silloista, Roseman Bridge Iowassa.
Auringonlasku wisconsilaisella maaseudulla.
Postauksia on tulossa mm. Kentuckyn osavaltiosta (josta tuli yksi suosikeistani), Lake Superiorin veneretkistä, Nashvillen Grand Ole Orpy-kantrikonsertista, keskilännen luontokohteista, Ohion amisheista/mennoniiteista sekä kahden elokuvan kuvauspaikoista.
PS. Olen maininnut aikaisemminkin, että yövymme pääsääntöisesti USA-matkoillamme IHG-ketjun hotelleissa. Päädyimme ostamaan pitkällisten laskelmien jälkeen Double Up!-kampanjan innostamina 60 000 pistettä 600 dollarilla ja IHG laittoi tähän päälle toiset 60 000 pistettä veloituksetta. Mielestämme tämä oli hyvä diili. Kiinnostaako postaus tästä aiheesta?
18 Comments
Haluan lukea ja kuulla kaikesta vielä lisää! Täytyy nähdä vielä ennen kuin me lähdetään… 🙂
Ehdottomasti nähdään ennen lähtöänne, mulla on kalenterissa monta vapaata iltaa ennen sitä 🙂
Ihana lukea paikoista,joissa on itsekin käynyt!Matkakuumetta lisää,kun olen vasta 35 osavaltiota käynyt 😀
Kiitos, Eija 🙂
Huh, teillä on tullut reippaasti kilometrejä mittariin 🙂 Ja kiinnostaa kyllä, kaikki!!
Niinpä 🙂 Yleensä sama määrä on ajettu viikkoa pidemmällä reissulla… Kiva kuulla, että kiinnostaa, Heidi!
Reissu vaikuttaa niin mahtavalta, en malta odottaa lisää postauksia ja tarinoita. Kuvat on taas ihan mahtavia, erityisesti tuo ensimmäinen nosti oikeen ihon kananlihalle… Vau!
J on erikoistunut vesiputouksien kuvaamiseen ja niiden edessä todella zoomaillaan… liian kauan, jos multa kysytään. Lopputulos on kyllä melko hieno 🙂 Kiitos, Inka!
Huikeita kuvia indeed! Myös minä odotan innolla lisää reissujuttuja =) Ja nuo pistediilit, niistä on aina hyvä oppia toisilta.
Pikkuhiljaa käyn täällä kuvia läpi, niitä on taas melko monta 😀 Kiitos, U
Kaikki jutut kiinnostavat 🙂
Kiva kuulla, Ellu 🙂
Kuulostaa melko samanlaiselta reitiltä, jonka miehenikin haluaisi tehdä. Itse taas haluaisin pohjoiseen ja länteen. Siinäpä miettimistä miten saataisi kompromissi näistä. 😀 Kiinnostuneena odotan postauksia!
Yhdistämällä osioita tästä meidän reitistä pohjoisen tai lännen kohteiseen, saa varmasti mielenkiintoisen matkan. Nyt tuntui, että maisemallisesti oli liian paljon samanlaista ja se hieman tylsistytti… 🙂
Kiitos kommentistasi, Maarit.
Kiinnostaa todellakin kuulla lisää teidän reissusta! Huikean monta osavaltioo ennätitte kyllä käydä. Ja iiiiks, enää noin vähän jäljellä! Havaiji <3
Ja hei joo, kerro lisää noista pistejutuista ihmeessä!
Me ollaan niin ehtiviä… ja istutaan välillä pitkiä ajopäiviä, että ehditään nähdä paljon 🙂 Kiitos, Sanna.
Hei! Kiinnostaa kokemukset Icelandairista. Miten meni? Oliko Saga-glass hintansa veroinen?
Kiitos kommentistasi, Tuula. Tykkään lentää Icelandairilla, se on vaan niin kätevä. Nopea vaihto (yleensä noin 60 min) Keflavikin kentällä Islannissa ja matka jatkuu. Vaikka Helsingin lento olisi myöhässä ja vaihtoaika kutistuisi 30 min, matkalaukut tulevat aina perille samalla koneella.
Mielestäni Saga Class on itärannikolle lennettäessä hintansa arvoinen. Länsirannikon kohteiseen on raaskisi todellakaan lentää Sagassa.