Billy Elliot ja tämä ihmeellinen elämä

Holá pitkästä aikaa! Mulla on ollut ikävä bloggaamista. Mahdattekohan vielä alkaa mua? (Sain muuten vasta töissä kuulla, että kaikkialla Suomessa ei ole tapana sanoa, että voikko nää alakaa, jos pyytää leikkimään?! Siis häh, kyllä meillä vaan aikanaan Raahessa – tuoreen kyselyn mukaan Suomen, kröhöm, omalla tavallaan maineikkaammassa kunnassa – tiedettiin näin sanoa.) Kerkesin reissussa päästä melko hyvään bloggaamisvireeseen, mutta sitten velvollisuudet alkoivat vyörymään. On sellainen olo, että pitäisi kelata taaksepäin johonkin uuden vuoden paikkeille.

10893113_10152909863133328_1170072470_o

Kuva: Jussi Finnilä / Sky High Pictures

Mutta tänäänpä en osaa päättää, että haluaisinko kelata taakse- vaiko eteenpäin! Olen nimittäin niin hyvällä tuulella!! Olen kaksi viikkoa naputtanut työharjoittelujuttuja, kouluhommia ja töitä, ja nyt ensimmäisen osalta hommat on toistaiseksi paketissa. Nyt on vain koulu ja työ hoidettavana, hah mitä lastenleikkiä! Tänään meillä oli koulua 8.30-18.00, mutta kuten yleensäkin olen aivan voimaantunut tuntien jäljiltä. Matkailusta puhuminen on vaan niin mahtavaa.

Koulupäivän päätteeksi oli alkanut sataa tihuuttaa räntää vaakatasossa, mutten edes jaksanut angstata siitä. Nousin bussiin numero 452K ja katuvalojen kelmeässä valaistuksessa huomasin erään rakennustellingein varustetun talon seinässä ison kyltin, jossa oli tutulta näyttävät kirjaimet

– Billy Elliot -musikaali, vuoden 2015 musikaalitapaus –

Siis BILLY ELLIOT -broadway-musikaali! (”Musikaalitapaus” kuka ikinä onkaan keksinyt käyttää tätä sanaa, rakastan häntä jo nyt) Hurraaa, hyvä Helsinki!! Nappasin välittömästi kuvan kyltistä kädet täristen ja latasin sen Facebookiin. Joskus sitä miettii, että onko New Yorkin ulkopuolella New Yorkimpaa paikkaa kuin Helsinki. Ai ette ole samaa mieltä? No katsokaapa tätä kuvakollaasia: kaksi kuvaa on New Yorkista ja kaksi kuvaa on Helsingistä…

helsinki_newyork

Oikea rivi: kaksi ylintä kuvaa on Helsingistä. Oikeanpuolimmainen meikäläisen nopeiden refleksien näppäämä kuva liikkuvasta bussista, vasemmanpuolimmainen Finnairin ständiltä Matkamessuilta.

No joo.

Illan tapahtumien seurauksena ajatukseni vaelsivat kahden viikon taakse oikealle New Yorkin Times Squarelle, jossa tyttö sinisessä liivissä kaupitteli minulle musikaalilippuja päivän Broadway-näytöksiin. Lähdin seuraamaan tyttöä 8th avenuelle viidennessä kerroksessa sijaitsevaan nuhjuiseen toimistoon, josta saisimme selville onko saman illan näytökseen edullisia paikkoja jäljellä. Tytön kanssa kävellessämme kävimme jutustelemaan. ”Olen kotoisin Teksasista ja olen ollut New Yorkissa vasta kaksi viikkoa. Haluan päästä töihin musikaalin backstagelle. Olen tullut New Yorkiin tavoittelemaan tätä haavettani. Oikeastaan olen sairaanhoitaja, mutta saahan tytöllä olla unelmia. Jään Cityyn niin kauaksi aikaa kuin vain pystyn.” 

Tunnistin tyypin heti. Unelmoija. Musikaalirakastaja, New York -fani, sielunsisko. Valitettavasti en saanut lippuja edulliseen hintaan ja rahat olivat siinä vaiheessa melko finaalissa. Musikaali jäi välistä. Mutta nytpä sekin on sitten hoidossa, kun ensi kesänä voi mennä Billy Elliotiin Helsingissä.

Eikä tässä kaikki. Muitakin mahtavia juttuja on sattunut. Kävelin eilen kadulla ja näin kukkia. Runebergin kukka oli laittanut tulppaaneita pihan täyteen. Siis tammikuu ja kukkasia! Tajusin, että tästä ei voi tulla kuin hyvä vuosi.

kukkia

Viime tammikuun 27. päivänä en tiennyt, että tämän vuoden tammikuun 26. päivänä tulisin näkemään kukkasia kadulla. (Kuten tänään kello 18.06 en vielä tiennyt, että muutamaa minuuttia myöhemmin tulisin tietämään, että Billy Elliot saapuu Helsinkiin.) Niin jännittävää tämä elämä on.

Vuosi sitten meillä ei ollut vielä edes tätä blogia eikä ollut tietoa matkailualan opiskelustakaan. Ei tulevista kahdesta Amerikan matkasta tai siitä että juttelisin Unelmoijan kanssa Times Squarella. Ja että kävisin espanjan tunneilla ja aloittaisin tämän postauksen sen vuoksi sanalla Holá ja että päättäisin sen sanoihin Hasta Luego. Uudet vuodet ovat niin mahtavia – mitä vain voi tapahtua! Oikeastaan sama pätee kyllä myös uusiin päiviin.

2

Ps. Tsekkaa Key West -artikkelini Rantapallosta tästä.

Hasta Luego!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Ritva-Liisa tiistai, tammikuu 27, 2015 at 22:46

    Ihana kirjoitus, kiitos! Elämänmakua ja innostusta. Uusi vuosi on uusi kutkuttava mahdollisuus. Itselleni vuosi 2015 tietää ensimmäistä askelta Amerikkaan- New York odottaa huhtikuussa. Saapa nähdä tuleeko minustakin palapelin kokoaja:) Tähän asti kiinnostus on ollut muilla mantereilla.

    • Reply ulla50 tiistai, tammikuu 27, 2015 at 23:13

      Voi kiitos Ritva-Liisa! Kiva, kun jätit tämän hauskan kommentin. Huhtikuinen New York on kyllä varmasti todella hyvä kevään avaus. Kerropa sitten mitä tykkäsit ja että tuleeko sustakin palapelin kokoaja! 😉

      Mukavaa reissun odotusta!

  • Reply Jerry / Pako Arjesta keskiviikko, tammikuu 28, 2015 at 08:31

    Mahtavaa fiilistä sisältävä postaus :)! Kiitos tästä! Maailma olisi parempi paikka, jos kaikilla olisi yhtä hyvä elämän asenne kuin sinulla juuri nyt :D!

    • Reply ulla50 keskiviikko, tammikuu 28, 2015 at 13:48

      Jerry <3 You made my day. Kiitos! =) On kyllä helppoa blogata silloin kuin on eilisen kaltainen hyvä fiilis. Sormet lentävät näppiksellä. Jokaisesta päivästä on mahdollista löytää niin paljon hyvää, mutta aina sei tietenkään ole yhtä helppoa. Mutta kun on tällaisia lukijoita kuin sinä, niin se on melko helppoa! ;)) Kivaa päivää sulle!

      • Reply Jerry / Pako Arjesta keskiviikko, tammikuu 28, 2015 at 19:48

        Right back at you! On kivaa saada tällaisia vastauksia kommentteihin :). Se on kyllä totta, että bloggaaminen on niin paljon helpompaa hyvässä fiiliksessä! Itsellänikin on ollut tänään aika hieno päivä :). Kiitos paljon! Sitä samaa sinulle :).

        • Reply ulla50 lauantai, tammikuu 31, 2015 at 00:24

          No sulla on kyllä varmasti ollut aiheesta hyvä päivä! Onnea vielä mahtavasta blogitunnustuksesta! Olet kyllä se ansainnut!

  • Reply ottoizakaya torstai, tammikuu 29, 2015 at 11:48

    Tunnistan itseni myös tuosta tytöstä! Niin kauan kun on unelmia, voi tapahtua ihan mitä vain! Ja se on uskomatonta miten kelaa aikaa taaksepäin, vaikka juuri vuoden ja huomaa kuinka eri tilanteessa silloin oli ja mitä kaikkea on vuoteen mahtunut. Mulla on hyvät fiilikset tästä vuodesta! Kiitti inspaavasta postauksesta, sait meitsinkin hyvälle tuulelle! 🙂

    • Reply ulla50 lauantai, tammikuu 31, 2015 at 00:23

      Mää tiedän, että sää oot kans unelmoija, one of us =) Hihii heti bondattiin, kun tavattiin. Se on huikeeta, miten joidenkin ihmisten kans synkkaa heti ensi sekunnista suunnilleen.

      Mulla on kans hyvät fiilikset tästä vuodesta, kaikkea ihanaa varmasti tapahtuu!

      Kiitos tästä ihanasta kommentista, joka ilostutti mun päivää tosi paljon! <3

    Leave a Reply