What a beautiful morning! Heräsin tänä aamuna hymy huulilla. On sanoin kuvaamattoman hyvä fiilis, kun viikkojen aherruksen jälkeen tentit ovat ohi ja on pitkästä aikaa vapaapäivä, jolloin ei tarvitse tehdä yhtään mitään ellei halua. Etenkin edellisenä kolmena päivänä olen antanut ihan kaiken. Neljä tenttiä, kaksi puhetta, pitkät päivät koulussa ja sen jälkeen vielä illat opiskelua seuraavia tenttejä varten. Eilinen lauantai huipentui talouslaskennan tenttiin, koronkorkoihin ja sen päätteeksi – USAn merijalkaväen syntymäpäiviin!
Amerikka-harrastus ja Helsinkiin muuttaminen ovat mahdollistaneet meille sen, että aina silloin tällöin matka Amerikkaan taittuu varttitunnissa kotiovelta. Niinpä eilen vielä puoli viideltä lilluttelin kuntosalin saunassa ja uima-altaassa rentoutumassa ja kuudelta olin jo Amerikan maaperällä juhlimassa 239:ttä merisotilaiden syntymäpäivää.
Tänä vuonna Marine Ball järjestettiin suurlähetystössä. Tilaisuuden ohjelma on mahtipontisen juhlava, joka kaltaistani koreasta tykkäävää ilahduttaa joka kerta.
Tervehdyspuheiden jälkeen syntymäpäiväkakku saapuu merisotilaiden ja fanfaarien saattelemana. Kakku leikataan miekalla ja suurlähettiläs aloittaa sen. Sen jälkeen kakkua tarjotaan virkaiältään vanhimmalle marinelle ja lopuksi nuorimmalle.
Tänä vuonna saimme kotiin viemiseksi USMC birthday ball -lasit.
Illallinen nautittiin suurlähetystön parvekkeelle/terassille tuodussa lämmitetyssä juhlateltassa. Tietyssä kohdassa telttaa lämmityslaite sai aikaan saman efektin kuin tuulikone ja meidän piti tietysti ottaa kuvia ”tuulikoneen” hulmuttaessa tukkaa.
Ambassadog Deckard juhli koko illan virallisia osuuksia myöten kanssamme. Yleensä pelkään koiria, mutta tätä pehmokoiraa minäkään en voi pelätä hänen suuresta koostaan huolimatta.
Illallisen jälkeen seremoniaa johtanut marine hyppäsi dj:n pöydän taakse ja alkoi soittaa rentoja poppibiisejä. Meillä oli hyvä porukka koolla ja ilta kului siivillä poppistellen. Olin jälleen niin mielissäni, että lähdin aikoinani mukaan Suomi-Amerikka Yhdistykseen, jota kautta tapasin suurlähetystössä työskentelevän Heidin ja meistä tuli ystäviä. Olemme järjestäneet vuosien saatossa niin paljon piristystä arkeen yhdessä, etten osaa kuvitella millaista elämäni olisi nyt, jos en olisi häntä kohdannut. Kiitos kaikesta Heidi <3
16 Comments
Tämä oli ihana hyvänmielen postaus! Amerikka-harrastus tosiaan taitaa poikia kaikenlaisia tilaisuuksia ja vielä ystäviä kaiken kukkuraksi. 🙂
Olen lukenut monia lehtijuttuja Bruce Orekista, vaikuttaa hauskalta ja fiksulta kaverilta. Hänen kanssaan olisi hauska olla joskus juhlissa, jossa pääsisi häntä vaikka jututttamaankin!
Se on ollut kyllä parasta, että on tullut niin paljon uusia sydänystäviä tämän harrastuksen kautta <3
Bruce Oreck ei ole enää kauaa pestissään, joten näissä kekkereissä ei varmaan ehdi enää montaa kertaa olla. Hän on jo nyt pitkäaikaisin suurlähettiläs ikinä 🙂 Oreck on kyllä superhyvä puhuja, joten kiva että hän alkaa luennoida Aalto yliopistossa vielä suurlähettilään työnsä jälkeen Suomessa.
Kiitos hyvänmielen kommentista sulle, Lena =)
Vau mikä kokemus :)! Kunpa asuisin itsekin jo Helsingissä, jotta tällaiset asiat olisivat edes hiukan helpommin mahdollisia :).
Hihii, joo ei muuta kuin tulkaa tekin Helsinkiin sieltä 😉 Kiitos kommentista Jerry!
Harkinnan alla… aikanaan 😉
Ihanaa Ulla että paljastat meille aina vähän väliä, miltä siellä suurlähetystössä näyttää!! Ja tuo puuhka passaa sulle niin hyvin, ahh, tulee niin ihana juhlafiilis ko kattoo näitä kuvia. Ja oot niin kaunis!!!
Puuhka mikä puuhka 😉 Kiitos taas kivoista sanoista Inka! <3
Voi vitsi miten siistin näköistä! Jälkkärilautanen näyttää aika houkuttelevalta. Ois ihana laittautua kunnolla ja päästä johonkin valmiiks järjestettyyn tapahtumaan. 🙂
Oli kyllä tosiaankin kiva kun sai laittaa pitkän iltapuvun päälle. Niin harvoin tulee sellaisia juhlia! Ja ruoka oli kyllä hyvää. Kiitos kommentista Marika 🙂
Mää nakitin teille kans blogihaasteen. 🙂 Jos tahdotte ottaa osaa!
https://www.rantapallo.fi/marikaworld/2014/11/10/meikkilaukun-sisalto-reisussa/
Jei kivaa kiitos! Pitääpäs käydä heti kattomassa 🙂
Kunnioitusta herättävän, mutta silti niin hauskan näköiset juhlat! Oi vitsi! Upean näköinen pari siellä myös juhlimassa 🙂 Nauti vapaapäivästäsi ja huippua että pääsit Amerikkaan pikavisiitille 😉 Terveiset täältä oikeasta Amerikasta ja Californian lämmöstä! <3
Hyvin sanottu. Amerikkalaiset osaa niin hyvin sen, että on mahtipontista ja rentoa yhtä aikaa 🙂
Voi onnenmyyrä sinä siellä Calissa nautiskelet lämmöstä, kiitos paljon terkuista ja kehuista hihii! Ne lämmittää! =) On kyllä ollut ihana vapaapäivä täälläkin marraskuisesta pimeydestä huolimatta.
Eksyin ensimmäistä kertaa blogiinne tänään ja kylläpäs on hauska tuo 50:n palan palapeli-idea. Uteliaisuudesta: onko teillä tavoitetta, milloin palapeli olisi kasattu? 🙂 Entä mikä on suosikkiosavaltionne? Mies on jenkki, joten aika paljon on tullut Amerikassa pyörittyä. Kuitenkin vähän enemmän täsmäiskuja tiettyihin osavaltioihin ja kaupunkeihin (Oregon ja Kalifornia pääasiassa).
Hyvän näköiset juhlat ja jälkkärit :))
Anita
http://www.lily.fi/blogit/tervetuloa-suomeen/
Moi Anita! Huippua, että löysit tänne ja sitä kautta mekin löydettiin sun blogi. Teilläkin onkin kiinnostava ”palapeli” kun kahden maan välillä elelette.
Meillä ei ole mitään varsinaista tavoitetta, että pitäisi kaikki osavaltiot ”väkisillä” kiertää. Mutta kun näin lähellä ollaan sitä 50:tä, niin toki se olisi supermakeaa jos se lähivuosina toteutuisi.
Meidän suosikkiosavaltiot löytyy kirjoittajat-sivulta täältä: https://www.rantapallo.fi/50statepuzzle/esittely/
Tosin täytyy sanoa, että tuo on vaikea kysymys, koska ihania paikkoja on niin paljon!
Pitääpäs nyt käydä tutkimassa sun blogia tarkemmin. Kiitos sullekin kommentista!