Täytyykö ruskaa todella lähteä katsomaan Atlantin valtameren taakse, kun meillä Suomessakin on hieno syksy ja värien loistoa? Ei varmaankaan, mutta halusimme nähdä samalla uusia osavaltioita ja lomamme ajankohta osui juuri sopivasti ruskaviikkojen aikaan.
Fall foliage oli uskomattoman hieno Massachusettsissa, Vermontissa, New Hampshiressa ja Mainessa, joissa ajoimme syys-lokakuussa kaksi viikkoa. Koivut, jalavat, poppelit ja hikkorit loistivat keltaisen eri sävyissä, kun taas sokeri- ja punavaahterat, tammet, pihlajat, mustatupelot ja ambrapuut hehkuivat auringonpaisteessa (tai harmaassa vesisateessa) punaisen ja magentan väreissä. Väripaletin täydensivät ikivihreät havupuut.
Ja kun tämän päälle lisäsi vielä maaston muodot kukkuloineen, pikkukaupunkien valkoiset kirkot, katetut sillat, hiljaiset maantiet ja tunnelmalliset hautausmaat, täydellinen ruskakokemus oli valmis. Näissä kuvissa pääosissa ovat Vermont ja New Hampshire, Maine ansaitsee oman postauksen.
McWilliam Covered Bridge, Grafton, Vermont
Rockport, Massachusetts
Echo Lake, Franconia Notch, New Hampshire
Montpelier, Vermont
Kancamagus Highway, New Hampshire
Sutton, New Hampshire
Plymouth, Vermont
Woodward Reservoir, Plymouth, Vermont
White Mountains, New Hampshire
Camden, Maine
Ruuhkaa ei ollut missään, mutta hotellien hinnat olivat viikonloppuisin huipussaan ja monessa hotellissa oli poikkeuksellisesti 2 minimiyön vaatimus. Normaalisti 150 dollarin Holiday Inn Express maksoi nyt satasen enemmän yöltä. Useammassa pikkukaupungissa hotellin pihaan ajoi meidän jälkeemme turistibussi, josta astui ulos 50 hengen ryhmä aasialaisia tai eurooppalaisia. Suomea emme kuulleet muualla kuin Ben & Jerry’s tutustumiskäynnillä.
Ruskaturismi, leaf peeping, on USA:n koilliskulman New Englandin osavaltioille (Maine, Massachusetts, New Hampshire, Vermont, Rhode Island ja Connecticut) iso business; tänä vuonna sen arvioidaan tuovan näille kuudelle osavaltiolle 3 miljardia dollaria. Väkeä saapuu ympäri Yhdysvaltoja, Keski-Euroopasta sekä enenevissä määrin Japanista ja Kiinasta. Enkä ihmettele yhtään miksi.
12 Comments
Huh mitkä värit ja maisemat! Päästäppä noita kuvaamaan joku vuosi. Uskomattoman kaunista.
En ollut valtavan innostunut alun perin New Englandista (jaksaako sitä ruskaa kattoa kahta viikkoa?, oli ajatukseni), mutta nyt jälkikäteen oon ollut todella tyytyväinen että matkustimme juuri sinne.
Kyllä kelpaisi ruskaretkeillä noissa maisemissa, upeita! 🙂
Samaa mieltä, Sofia 🙂
Suomi on erittäin jees syksyisin, mutta lähtisin silti tonne riemusta kiljuen. Tuolla New Englandissa on sellasta tunnelmaa ihmisissä ja paikoissa jota harvoin tapaa. Jätin kyllä osan sydämestäni sinne pari vuotta sitten kun oltiin. Harmi että oltiin jo elo-syyskuun vaihteessa niin jäi tuo ruska näkemättä, mutta maisemat oli silti ihan fantastisia! Odotan Mainen kuvia myös innolla…
Suomen syksy on usein harmaa, New Englandissa alkoi rankkasateen jälkeen paistaa aurinko. Tai siis ainakin meidän matkan aikana oli näin. Pimeähän siellä tulee yhtä aikaisin kuin täälläkin.
Joudut vähän aikaa odottamaan Mainen kuvia. Sitä ennen tulee pari muuta postausta 🙂
Huikean kaunista!
Niinpä… 🙂
Onpa mielettömän kaunista! En ole tullut ajatelleeksi, että tuolla on ruskaturismia, mutta tietenkin on 😀 Hinnat kyllä hirvittää.
Hotellien hinnat olivat tosiaan eri luokkaa kuin esim. Floridassa joulukuussa. Yleensä on aina hotelliöitä matkan aikana, joiden hinta on alle 100 dollaria. Nyt ei ollut yhtään, edes Kanadassa. Mutta kaunista oli kyllä 🙂
Nää kuvat on kyllä niin upeita! Ei paljoa tartte miettiä että matkustaako ruskan perässä amerikkaan vai ei. 🙂
Niinpä, Inka 🙂 Muutama hetki meni ennen kuin huomasin kommenttisi, sori siitä.