Yksi lauantai tien päällä

El Centro, CA – Anza Borrego Desert State Park, CA – San Diego, CA – Cardiff by the Sea, CA. Day 14. (Kirsi)

Olimme unohtaneet tarkistaa illalla hotellihuoneen kelloradio ja se herätti meidät iloisesti(!) klo 6. Painoin unen pöpperössä ilmeisesti snooze-nappulaa, koska herätys tärähti uudestaan viisi minuuttia myöhemmin. Siinä vaiheessa kelloradion johto irtosi pistorasiasta vauhdilla. Miten sitä voikaan tehdä näin amatöörimaisia virheitä…  Hotellin aamupalan ja auton tankkauksen jälkeen pääsimme tien päälle.

hotelli

Yövymme pääsääntöisesti IHG-ketjun hotelleissa, tähän mennessä eniten Holiday Inn Expresseissä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Bensan hinta on noussut neljän dollarin pintaan / per gallona, kun tulimme New Mexicosta Kaliforniaan. Kaliforniassa taitaa olla kolmanneksi kalleimmat bensagallonat heti Alaskan ja Havaijin jälkeen. Eurooppalaisen mittapuun mukaan se on vieläkin todella edullista, mutta amerikkalaiselle bensan hinta on yli tuplaantunut kymmenessä vuodessa.

Ihmettelin viime kesänä, kun Ulla kertoi, että heidät oli pysäytetty keskellä autotietä ja haluttu nähdä henkilötodistus muutaman kerran El Pasossa Teksasissa ja sen läheisyydessä. Nyt tiedän mistä on kysymys, tämä on viides pysäytys tällä matkalla. Meksikon ja USA:n rajan läheisyydessä on Border Patrolin liikkuvia tarkastuspisteitä, jossa täytyy pysäyttää auto, mahdollisesti näyttää passia, vastata muutamaan kysymykseen ja jatkaa matkaa. Tai sitten vaan heilautetaan eteenpäin ilman sen kummempia. Lauantain tarkastus Salton Sean lähistöllä oli jälkimmäinen.

Ensimmäinen kohteemme oli Anza Borrego Dessert State Park. Siitä ei jäänyt paljon muuta mieleen kun kuoppaiset ja huonokuntoiset tiet. Parhaat maisemat olivat hiekkateiden ja kuivien joen uomien (wash) päässä ja vaativat nelivetoisen auton, joten ne jäivät meiltä väliin. Takavetoisessa Dodge Chargerissa on sen verran matala maavara, ettemme halunneet ottaa riskiä että jäisimme jumiin pehmeään hiekkaan keskelle erämaata. Visitor centerissä opin, että Grand Canyonin hiekat ovat ajautuneet aikojen saatossa Anza Borrego Dessertiin.

arza_tie

Anza Borrego Dessert State Park, CA.

arza

Kuivaa oli, sadetta odotettiin. Anza Borrego Dessert State Park, CA.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Matkamme jatkoi pikkukylien, juomataukojen ja maisemateiden kautta San Diegoon. Aamulla kun lähdimme El Centrossa lämpömittarissa oli asteita lähemmäs 90F, mitä lähemmäs saavuimme San Diegoa, sitä alemmas fahrenheitit tippuivat. San Diegossa taisi olla noin 70F, joka on semmoisen suomalaisen aurinkoisen kesäpäivän asteet.

interstate

Kaistat alkoivat lisääntyä interstatella, kun lähestyimme San Diegoa.

San Diegossa vaikutti siltä, että kaupunkilaiset olivat todella lähteneet viettämään kesälauantaita  joukolla ulos. Puistot olivat täynnä iloisia ihmisiä piknik-koreineen, samoin hiekkarannat ja parkkipaikat.

USS Midway Museumin parkkialue oli täynnä, joten lähdimme katsastamaan 10 mailin päässä olevan Cabrillo National Monumentin. Espanjalainen Juan Roadriguez Cabrillo oli ensimmäinen eurooppalainen, joka astui maihin San Diegon lahdelmaan vuonna 1542, siitä monumentin nimi. Point Loman eteläkärjestä on upeat näkymät Tyynelle valtamerelle, San Diegoon ja kirkkaana päivinä jopa aina Tijuanaan Meksikoon. Meille sattui tavanomainen sandiegolainen kesäpäivä ”June gloomy” – pilvinen ja utuinen päivä.

kirsi

Utuinen San Diego Cabrillo National Monumentilta katsottuna.

hautausmaa

Point Lomassa on myös Fort Rosecrans National Cemetary, San Diego, CA.

Vaikka kävimme jo yhdellä lentotukialuksella noin viikko sitten Corpus Christissä Teksasissa, päätimme kuitenkin maksaa 20 dollarin sisäänpääsymaksun USS Midwaylle. On ihan uskomatonta kuvitella miten hävittäjät ja muut koneet nousevat lentotukialuksen kannelta ilmaan ja onnistuvat vielä laskeutumaan sille. Pahimmillaan ympärillä on myrskyävä meri.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Lentotukialuksen kannella valmisteltiin yritystilaisuutta – kymmeniä ja kymmeniä pöytiä oli koristeltu punaisilla ja sinisillä liinoilla. Kannella on pidetty myös ulkoilmakonsertteja. Voisiko olla parempaa paikkaa kesätapahtumalle, kysyn vaan?

midway

USS Midway valmistui toisen maailman sodan aikaan, oli mukana Vietnamin sodassa ja vielä Persianlahdella 1990-luvulla. Nyt se on ollut ankkuroituna San Diegon satamassa museona vuodesta 2004.

midway_kansi

USS Midway-lentotukialuksen kannella San Diegon satamassa.

patsas

Unconditional Surrender-patsas satamassa.

Koska San Diegon hotellit olivat todella täynnä ja hintavia, ajoimme rantaa pitkin pohjoisemmaksi. Coast Highway 1-tien varsi on täynnä leppoisia kesänviettokaupunkeja, joissa ruskettuneet surffaajat kulkevat lautoineen kaduilla ja rullalautailijat lautailevat liikenteen seassa. Joka toinen kauppa myy surffilautoja ja alkoholipitoista juotavaa janoisille… Ihan kuin olisi siirrytty yhtäkkiä ”island timeen”. Päädyimme loppujen lopuksi ajamaan Cardiff by the Sea-kaupunkiin. Ajokilomaileja tuli lauantaina noin 240.

cardiffbythesea

Ilta ehti jo hämärtyä ennen kuin ehdimme majapaikkaamme.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Kävimme ostamassa ekalla viikolla prepaid-nettiyhteyden Walmartista, koska kyllästyimme metsästämään ilmaista wifiä. Aikaisemmilla matkoilla olemme varanneet seuraavan yön hotellin edellisenä iltana tai viimeistään lähtöaamuna, tällä kertaa emme. Lähdemme liikkeelle ja katsomme päivän edetessä miten pitkälle haluamme/ehdimme mennä ja teemme varauksen joskus iltapäivällä. On ollut todella toimivat ratkaisu meille.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

9 Comments

  • Reply Sanna maanantai, 30 kesäkuun, 2014 at 09:39

    Ihanaa, ootte Californiassa 🙂 Olipa piristävä postaus tähän sateiseen maanantai aamuun. Viime San Diegon vierailuistani on aikaa vuosia, mutta muistan tuon lentotukialuksen ja tietty kauniit rannat. Tännekin on siis päästävä joskus uudestaan!
    ps. Noi jenkkien hautausmaat on kyllä upeita ja herättää kunnioitusta.

    • Reply kirsi50 maanantai, 30 kesäkuun, 2014 at 18:52

      Onhan täällä melko ihanaa 🙂 San Diegosta saakka on ollut sellanen utuverho taivaalla mut sekään ei haittaa. Olit mielessäni kun ajettiin lauantaina La Jollan läpi, joka on lautailijoiden ja sukeltajien paratiisi.

      Käytiin eilen Forest Lawn Memorial Parkin hautausmaalla Glendalessa, jonne on haudattu mm. Clark Cable, Elisabeth Taylor ja Michael Jackson. Enpä ole nähnyt aikaisemmin ilmapalloja ja vappuhyrriä haudan koristeina.

      Kiitos kommentistasi, Sanna.

  • Reply ulla50 tiistai, 1 heinäkuun, 2014 at 16:16

    Prepaid-nettiyhteys Walmartista! O_o Miten se toimii, en oo ikinä kuullutkaan. Me käytiin viime kesänä tuolla USS Midwayllä ja mää tylsistyin siihen kierrokseen puolessa välissä niin totaalisesti että menin kahvioon istumaan ja missasin sen koko kannella käynnin xD Ahahah ihmiset on erilaisia. Ihanaa reissun jatkoa sinne Caliin! Mekään ei vielä olla varmoja miten vietetään itsenäisyyspäivä.

    • Reply kirsi50 tiistai, 1 heinäkuun, 2014 at 17:42

      Selvyyden vuoksi pitää vielä lisätä, että meidän hotelleissa on ollut erittäin toimivia nettejä. Tää prepaid on sitä varten, että saadaan varattua hotelli sen jälkeen kun ollaan jo ulos hotellissa ja matkalla jossain tien päällä. Mut siis Walmartista ostimme AT&T:n prepaidin ja semmosen International Visitor-kortin, jossa on SIM. Sen jälkeen J touhusi hetken puhelimensa kanssa ja lopputuloksena meillä on nettiyhteys autossa, joka toimii silloin kun AT&T:n verkko on saatavilla.

      Ne lentotukialusten sisäosat onkin ehkä hieman tylsiä, mut kansi on mielenkiintoinen. Mua kiehtoo valtavasti se miten isot koneet nousee ja laskee niin pienelle pläntille. Erilaisia ihmisiä, erilaisia matkailijoita 🙂

      Olemme edelleen Los Angelesin lähistöllä ja tänään olis tarkoitus käydä vielä Getty-museossa ja Griffith Observatoryssa, kun ne kummatkin on kiinni maanantaisin.

      Nauti New Yorkista, U!

  • Reply Jerry / Pako Arjesta tiistai, 1 heinäkuun, 2014 at 19:49

    Hei tuli noista hotelleista mieleeni, että keräättekö yleisesti ottaen amex-pisteitä, lentoyhtiöiden maileja, hotelliketjujen pisteitä yms.? Nuo teidän matkannehan olisivat niille todella otollisia :)! Käytättekö mitä luottokortteja USA:ssa?

    • Reply kirsi50 keskiviikko, 2 heinäkuun, 2014 at 08:20

      Keräämme IHG-hotelliketjun pisteitä tällä kertaa, olemme Platinum-tason jäsen. Viime matkalla majoituimme Best Westerneissa, mutta kyllästyimme niiden epätasaiseen laatuun. Näin pitkän matkan aikana ehtii kerätä 2-3 ilmaista yötä.

      Suurimmat ostokset maksamme Finnair Mastercardilla, mutta lentoyhtiöiden pisteiden kerääminen melko turhanpäiväistä – mun mielestä. Pisteitä pitää olla ihan älytön määrä esim. USA-lentoihin. Viimeksi vaihdoimme kummankin Finnairin pisteet IHG:n pisteiksi. Näin niistä oli meille paras hyöty.

      • Reply Jerry / Pako Arjesta keskiviikko, 2 heinäkuun, 2014 at 08:28

        Tuo IHG kuulostaa kyllä todella fiksulta valinnalta, jos saatte noin monta yötä ilmaiseksi matkan aikana!

        Ymmärrän, että pisteet tuntuvat turhanpäiväisiltä varsinkin, jos on tottunut Finnairiin, mutta AA:lle kerättäessä niistä alkaa hyötyä paljon nopeammin :). Mutta toisaalta, jos vaihdatte pisteet IHG pisteiksi, niin se on varmasti teille hyödyllisempää ;).

        • Reply ulla50 torstai, 3 heinäkuun, 2014 at 04:58

          Mää oon alkanut kans kerätä AA:n pisteitä. Ja me varataan hotellit hotel.comista. Joka kymmenes yö on palkintoyö ja valikoima on tosi laaja.

          • Jerry / Pako Arjesta torstai, 3 heinäkuun, 2014 at 08:48

            Sounds pretty good :). Kyllä niistä pisteistä vielä jossain vaiheessa hyötyy!

    Leave a Reply