KIIVETTIIN VUORELLE | ROCKY MOUNTAINS, COLORADO

Vuorikiipeilijä. Kuulostaa oikeastaan aika hyvälle, kun sen noin sanoo. Voisin lisätä maininnan ehkä sähköpostin allekirjoitukseen… LinkedInissä vuorikiipeilijä-titteli menisi jo varmaan liioitteluksi, koska vuorikiipeily, sehän on yksi harrastus muiden joukossa. Kiivetä noita vuoria. Tai no, ainakin kiivetä yhdelle vuorelle, osan matkaa jalan ja osan matkaa autolla. Suurimman osan totta kai autolla, koska vuori. Sehän on sananmukaisesti vuorenkokoinen eli valtavan iso.

Mutta elikkä siis se, mikä täällä blogissa on jäänyt raportoimatta on, että kiivettiin syyskuussa vuorelle. Eikä mille tahansa vuorelle vaan Rocky Mountainsille Coloradossa. Tämä oli ensimmäinen valloitetuista vuorista laskujeni mukaan (Himalaja2020!), joten nyt kun on tähänkin asiaan asiantuntemusta siunaantunut, niin ajattelin kirjoittaa teille vuorikiipeilyn ABC-oppaan. Ei tule sitten yllätyksiä kenellekään.

NÄMÄ VARUSTEET TARVITSET VUORELLE KIIPEÄMISEEN

  1. Auto. Erittäin tärkeä asia. Kuljettajamme mukaan auton tulee olla neliveto, koska vuorikiipeily on rankkaa, myös autoille
  2. Oppaan. Vuoret toki näkyvät kauas, mutta on silti eri juttu tajuta mennä sinne. Tätä todistaa se, että ollaan nähty vuoria ennenkin, mutta nyt vasta mentiin ensimmäisen kerran kiipeämään tai no, haikkailemaan vuorelle. Meidän paikallisoppaana toimi ihana Coloradossa asuva Jenni <3
  3. Kengät. Tavalliset lenkkarit käy, joka oli hyvä, koska en omista vaelluskenkiä (yllättävää kyllä harrastuneisuuden ja kaiken huomioon ottaen)
  4. Juotavaa. Vaikka moni varmasti ajatuksissa kuvittelee juomahuollon hoituvan solisevista kristallinkirkkaista vuoristopuroista, näytti siltä, että Kalliovuorilla pitää luottaa lähinnä omaan pieneen lainattuun kettureppuun. Vesihuolto pelaa, kunhan muistaa ladata Kånkeniin juomaa.
  5. Reppu. Kts. edellinen kohta.
  6. Kännykkä ja/tai kamera (!) Miksi muuten nähdä hirveä vaiva ja kiivetä vuorelle? Pics or It Didn’t Happen.
  7. Oikeat asusteet. Jos isot korvakorut sattuu olemaan tavaramerkkisi, et kai halua kohdata elämäsi tähtihetkeä alipukeutuneena?
  8. Eväät. Kuvien ottamisen lisäksi parasta vuorikiipeilyssä on evästauot.

MUUTA HUOMIOITAVAA

Sää Kalliovuorilla on hyvin vaihteleva. Meitä oli ohjeistettu ottamaan lämmintä vaatetta mukaan, mutta kuinka ollakaan haikkailupäivänä aurinko helli ihanasti ja pääsimme valloittamaan vuoremme lähes hellelukemissa. Koska en yleensä reissuilla ole kovin sporttinen (ai reissuilla?), minulla ei ollut mitään virallista lämpimän kelin urheilukampetta (esim. t-paitaa) mukana, mutta Maken hihattomalla paidalla ja farkkushortseillakin pärjättiin.

Vasta huippua lähestyttäessä tuuli alkoi tuivertaa navakasti ja oli mukava kaivaa repusta vaatteita, joilla oltiin retkelle varauduttu lähtemään. Seikkailimme yli 3600 metrin korkeudessa, joten lumi sataa täällä maahan varhain. Meillä oli todellista onnea sään suhteen, koska kyseessä oli jo syyskuu ja tie vuorille suljetaan tietyiltä osin koko talveksi jo heti seuraavassa kuussa.

Tottumattomalle kiipeäminen oli jännittävää puuhaa. Alussa haukoin henkeäni tunnustellakseni, että mahtaako ohut ilma aiheuttaa vuoristotaudin oireita. Boulderissa olin nähnyt jopa myytävän lisähappea haikkailuja varten, mutta ne oli kuitenkin tarkoitettu eri kaliberin haikkiretkiä varten.

Minulle jaksamiseen riitti maisemien ihailun lisäksi pizzan ja muun ruuan ajattelu, jota haaveilin syöväni illalla. Matkalla oli myös aikaa miettiä, kuinka mukava on ostaa kaiken tämän rehkimisen jälkeen magneetti jääkaapinoveen Visitor Centeristä, jonne ajaisimme lopuksi autolla.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Rocky Mountains, Kalliovuoret on nimensä mukaisesti tarkalleen ottaen vuoristo, joka ulottuu Meksikosta Kanadaan. Täten poimuilevassa vuorijonossa ei ollut yhtä tiettyä huippua, joka meidän olisi ehdottomasti pitänyt valloittaa. Puurajan jälkeen, kun ilma alkoi muuttua raa’aksi ja reidet uhkasivat alkaa täristä, päätimme kääntyä takaisin. Olimme käyneet tarpeeksi huipulla.

Oppaamme muistutti meille, että tarkkuutta vaativin osuus on paluumatka. Silloin tapahtuu suurin osa onnettomuuksista, kun ihmiset kirmaavat endorfiineissään innolla alas kaiken sen ylämäkeen kävelemisen jälkeen. Välillä reitti kulki jyrkkien ja kivisten osuuksien halki, joten varovaisuus oli kieltämättä tarpeen.

Sellainen oli minun ensimmäinen vuorenvalloitukseni sitten Raahessa sijaitsevan Kyöpelinvuoren. Oli mahtavaa kokea ne itsensä voittamisen tunteet ja adrenaliinin ryöpyt, jotka autolle saavuttaessa olivat päällä. Kiitos Jenni tämän suuren elämyksen järjestämisestä!

Vuorenvalloittelemisiin!

Seuraa muita valloituksia myös Instagramissa: @ulletin

TERVEISIÄ AMERIKASTA, MESSUILTA JA DUUDSONEILTA!

”Voiko ulkopuoliset sanoa, mistä me saadaan unelmoida?”
– HP Parviainen, Duudsonit

Kesä tuli ja meni – vähän kuten hyvät aikeeni tämän blogin suhteen… Mutta hei, elämä ja syksyhän ovat luotuja uusiin alkuihin! Joten tässä taas tullaan ihottumasta parantuneena, uusien ajatusten kanssa uuteen kauteen.

Terveisiä New Yorkista, saavuimme tänne rakkaaseen kaupunkiin eilen illalla. Suunnitelmissa on viettää alkanut viikko täällä ja jatkaa lauantaina Coloradoon ystävien luo. Mutta tästä reissusta lisää myöhemmin.

Viime viikolla osallistuin Helsingin Messukeskuksessa vuosittain järjestettävään Markkinoinnin viikkoon ja ajattelin jakaa nyt auringonnousua odotellessani messuilla kuulleeni tarinan Duudsonien Amerikan valloituksesta. Meetings & Events -messujen puolella puhuneen Duudsonien HP:n esitys oli otsikoitu: Härmästä Hollywoodiin – perse edellä puuhun. On sanomattakin selvää, että tällaisen puheenvuoron vuoksi jaksoin herätä tiistaina aikaisin ja olla paikalla eturivissä kynä terotettuna, kun messupäivän ensimmäinen ohjelma alkoi. Continue Reading

ARIZONAN KUUMIMMAT NÄHTÄVYYDET

Viisi vuotta sitten kesällä seikkailimme Lounais-USA:ssa. Parhaana ajopäivänä mittariin kertyi 950 kilometriä ja kuusi osavaltion rajanylitystä. Matkamme taittui vuoristoisessa maastossa, jonka vuoksi alussa reitti kulki vuoroin Arizonan ja vuoroin Utahin puolella jatkuen Nevadan halki Kaliforniaan. Mieleen on jäänyt, miten lämpömittarin ennätyslukemat Nevadan aavikolla olivat 123F eli 50,5 astetta! Autonikkunat hohkasivat kuumuutta järjettömällä tavalla ja tuuletus huusi täysillä. Continue Reading

RANTAPALLON HAASTATTELU

Rantapallo julkaisi tällä viikolla haastattelun, joka käsitteli minun jännittävimpiä ja erikoisimpia matkakokemuksiani. Haastattelua antaessani palasin muistoissa mm. parin vuoden takaiseen lentoseikkailuun Bahamalle, josta olen kirjoittanut blogiin toistaiseksi aika vähän. Matka Bahamalle oli niin jännittävä, etten pystynyt tuoreeltaan asiaa oikein prosessoimaan ja se on sitten jäänyt. Tuo reissu jos jokin ansaitsee kuitenkin tulla taltioiduksi kunnolla jossain vaiheessa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei puuttunut pienkoneella tehdyllä megaseikkailulla…  Continue Reading

SYYSKUUSSA NEW YORKIIN JA COLORADOON – MIKÄ AMERIKKAAN VETÄÄ?

Olen ehkä aiemminkin kirjoittanut minulle elävästi mieleen jääneestä lehtijutusta vuosien takaa, jossa Paula Koivuniemi kertoi, kuinka hän rakastaa New Yorkia niin, että pyrkii käymään siellä joka vuoka vuosi. JOKA IKINEN VUOSI, eihän sellainen nyt voi olla tottakaan, ajattelin tuolloin suu ihmetyksestä ymmyrkäisenä.

Kuitenkin tuosta hetkestä taisi jäädä mieleeni kytemään ajatus, että minäkin haluan olla nainen, joka käy New Yorkissa vuosittain, jos se kerta joillekin on mahdollista. Viime viikolla varasin laskujeni mukaan yhdennettoista lennot New Yorkiin.

Yhdenlainen Paula kai minustakin siis tuli. Continue Reading

KUNINKAALLISET HÄÄT NEWYORKEREIDEN TAPAAN

Tajusin eilen Harryn ja Meghanin hääpäivänä, että olen viettänyt juuri nyt tasan puolet elämästäni oman prinssini kanssa. 140 silmäparia seurasi aikanaan, kun minä sanoin tahdon. Tuollainen yleisömäärä tuntui valtaisalle ja jännitti hulluna. Miltähän siis mahtaisi tuntua, jos 140 vieraan sijaan yleisönä olisi koko maailma? Sitä voisi kysyä tuoreelta Sussexin herttualta ja herttuattarelta, jos voisi.

On kummallista, että ventovieraiden häitä juhlitaan ympäri maailman, mutta niin vain olin minäkin ajatellut Harryn Ja Meghanin kuninkaallisia häitä katsella livenä telkkarista. En kuitenkaan ollut tajunnut laittaa tapahtumaa kalenteriin ja olin mennyt tekemään muita suunnitelmia vihkimisen ajalle. Mussutimme tyttöjen kanssa Punavuoren Fleuristessa ranskalaisia herkkuja maailman pyyhkiessä kyyneleitä silmistään Harryn ja Meghanin sanoessa tahdon ja amerikkalaispapin ottaessa iloa irti hetkistään valokeilassa.

Brunssin jälkeen poikkesimme muutamaan putiikkiin. Eräästä kaupasta löysin hauskan kortin, jossa luki ”Eat, drink & stay married” ja sain siitä idean mennä kortin, ruokakassin ja kukkien kanssa kotiin viettämään puoli elämää yhdessä –juhlia kuninkaallisten häiden nauhoituksen kera. Parempi häät boxilta, kun ei häitä ollenkaan, maailma sanoisi.

Continue Reading

HELPOIN JA HALVIN TAPA KOKEA GRAND CANYON – EIPÄ OO KALLISTA

Grand Canyon, tuo yksi maailman seitsemästä luonnonihmeestä, ei paljon esittelyjä kaipaa. Jos tämä majesteetillinen nähtävyys on bucket listillasi ja vielä mietit, miten se olisi saavutettavissa, niin tässäpä kuuluu minun vinkit. Grand Canyonilla käyminen on ehkä helpompaa ja halvempaa kuin arvasitkaan!

1. Varaa lennot Las Vegasiin

Nopein ja edukkain tapa matkustaa lähelle Grand Canyonia on lentää Helsingistä yhdellä vaihdolla Las Vegasiin. Esimerkiksi Norwegianin lennot Vegasiin ensi talvikaudelle ovat tällä hetkellä saatavilla halvimmillaan 423,90 eurolla. Continue Reading

PIENI OPAS FLORIDAN RANNOILLE – MITÄ HUOMIOIDA PARATIISISSA?

Kesti melko kauan ennen kuin matkustin Floridaan ensimmäisen kerran. Ajattelin pitkään, että esimerkiksi New Yorkissa ja Kaliforniassa on paljon siistimpää kuin Floridassa, josta minulla tuli lähinnä eläkeläiset ja Evergladesin jättikäärmeet mieleen. Mutta siitä saakka kun vihdoin vuonna 2013 saavuin eteläiseen Floridaan ensi kerran, alkoi suunta kääntymään sunshine staten puoleen yhä uudestaan ja uudestaan.

Kävi ilmi, että turkoosien vesien Florida onkin  t ä y d e l l i n e n  lokaatio rantaihmiselle. Ja mikä hämmentävintä vasta Floridassa tajusin, että minä olen rantaihminen. Löysin suppailun ja sen tunteen kuinka voi tuntea itsensä kauniiksi aivan hikisenä ja hiekkaisena. Elämäntyylini ja -arvot kokivat turkoosin pesun, jonka jälkeen kaikki on ollut toisin!

Floridan vaikutus näkyy nyt kotimme merellisessä sijainnissa Suomessa, sisustuksessa, työuran muotoutumisessa ja jopa uudessa yritysilmeessäni. Joten melkoinen paikka tuo Florida siis on, kannattaa varoa!

On rantoja ja rantoja

Toiset tykkäävät koskemattomista luonnonrannoista, toiset hyvin hoidetuista täydenpalvelun rannoista. Floridasta löytyy näitä molempia sadottain, onhan noin Suomen mittainen osavaltio yhtä rantaa sekä Atlantin että Meksikonlahden puolella. Continue Reading