• Matkatarjoukset:
Valikko

Lisää liftailua

Vielä riittää turinaa.

Nelsonista lähdimme suuntaamaan kohti etelää ajatuksena päästä aina Queenstowniin saakka. Jämähdimme kuitenkin länsirannikon suurimpaan metropoliin nimeltä Greymouth. Suurimmassa metropolissa asustelee n. 10 000 ihmistä ja kyllä täältä pankit ja kioskit eli kaupat löytyvät. Ja vuorennyppylöitä kiivettäväksi!

Nelsonista lähtiessämme päätimme jatkaa matkaamme hyväksi koetulla matkustusmuodolla eli liftaamalla. Viime kerrasta onkin jo viikko, täytyy ylläpitää peukkutreeniä, jottei tuloskehitys laskeudu lehmähännän lailla! Olisi aika säälittävä näky: liftari, joka ei jaksa pitää peukkua pystyssä..eli treenaamaan siis!

Alku ei sujunut todellakaan niin kuin elokuvissa. Autot tulivat ja menivät. Vihdoin ja viimein saimme kyydin niinkin pitkälle kuin 10 km:n päähän keskustasta. Ja tästä kyydistä riittää muutenkin kerrottavaa. Äiti, isä, taas saattaa muutama harmaa hius tulla lisää.. Laitoimme reppumme takakonttiin, jonka jälkeen ahtauduimme takapenkille nuoren miehen sekä koiranpennun sekaan. Koiranpentu oli melko lutuinen. Lutuisuusaste hieman heikkeni tämän kuolatessa farkkuni aivan märäksi.

Kuskinamme oli siis n. 40 -vuotias naisihminen ja mukanaan hänellä oli kaksi maoriteiniä ja koiranpentu. Jo muutaman sadan metrin päässä etupenkillä istuva nuorukainen kysyi keltaiset silmät loistaen tykkäämmekö polttaa pilveä. Mutisimme häkeltyneenä jotain ei kiitoksen tapaista. Se riitti. Kuskimme oli melkoinen papupata ja höpötteli kaikkea mitä meidän pitäisi tehdä.

Jos antaisimme kuskillemme vitosen hän voisi viedä meidät hieman aikaisemmin sovittua pidemmälle. Suostuimme tähän ja nainen ajoi huoltoasemalle ja pysähdyksen aikana huomasin naisen käyttävän voiveistä käynnistyksessä! Whaat?! Eikä komiikka/kauhistus/mitävielä tähän loppunut. Aivan loppumatkasta huomasin kuinka kuskimme otti huikkaa oluesta ja poltteli joko tupakkaa tai pilveä..toivottavasti ensimmäistä. Autosta noustessamme huomasin, ettei hänellä ollut kenkiä jalassa ja hänellä oli melkoisen kokoinen mustelma ohimollaan. Vähän niin kuin kuvitteellisen ”Näin hakkaat naista oikeaoppisesti” -teoksen kuvituksissa. Huh! Autosta pois noustessa tuli melkoisen helpottunut olo…

Hengissä ja yhtä hullua kokemusta rikkaampana menimme taas treenaamaan peukkujamme. Tämä olikin sitten jo hieman pidempi treeni ja huomasimme peukkutreenin kohdistuvan aivan väärään paikkaan: olkapäähän. Tekniikassa täytyy olla jotain korjattavaa.. Eniveis, nelisenkymmentä minuuttia myöhemmin saimme kyytimme. Isä ja poika tulossa kalastusreissultaan. Heidän kyydillään pääsimme parisenkymmentä kilsaa etiäpäin, aina Wakefieldiin asti.

Wakefieldissä kohtasimme ystävämme sateen. Hänkin lli päättänyt jälleen liittyä seuraamme liftauspäivän kunniaksi. Onneksi sade ei suurimmalla mahdollisella läsnäolollaan meitä kunnioittanut ja olihan meillä puustoakin suojanamme.

Wakefieldissä pysähdyimme katsomaan kelloa: kahdessa tunnissa olimme päässeet 30 km eteenpäin. Nopeasti laskettuna olemme siis perillä huomenna puolen päivän aikoihin… Aikaisemminkin mietimme olisiko tekniikassa parantamisen varaa, joten uusi tyyli kokeiluun: Joonas istumaan hartioilleni! Kyytiä emme saaneet, mutta monta hymyä sekä tuplapeukkua ohiajavilta :D

Palasimme kuitenkin vanhaan taktiikkaan ja se tuottikin tulosta. Ja tällä kyydillä pääsimme perille asti! Uskomaton tuurimme vain jatkuu sittenkin..! Kuskimme oli kanssa reppumatkaaja ja arvatkaapa minkä maalainen? Jep, germaania! :D

Matka sujui oikein rattoisasti ja annoimme kuskillemme hieman bensarahaa, kun Greymouth ei ihan ollut hänen reitillään. Greymouthista löysimme pienen käppäilyretken jälkeen Neptunes -hostellin, johon majoittauduimme. Meikäläinen hengailee täällä vieläkin, teen pari tuntia päivässä hommia majoitusta vastaan. Toiseen paikkaan lähden perjantaina, jossa olenkin kaksi viikkoa. Juuri sopivasti, kun tyttöystäväni Ida tulee tänne pariksi viikoksi :)

Greymouthissa oleminen ei vielä ole älyttömiä tarjonnut. Muutama pieni kävelyreissu plakkarissa tähän mennessä sekä visiitti Monteith’sin olutpanimolla, joka ei edes sijaitse täällä vaan Christchurchissa. Vartin video, pienet maistiaiset seitsemästä oluesta ja viimeinen lasillinen valitsemaansa laatua. Vähän jäi sellainen ”rahat tänne, tossa olut, kiitoksia ja näkemiin” -olo.. 15 dollaria olisi voinut käyttää paremminkin! Parempi onni ensi kerralla :)

Tänään tiemme erosivat Joonaksen kanssa hetkeksi. Aika näyttään kuinka pitkäksi aikaa. Joonas siis lähti tänään toiseen wwooffailupaikkaan ja minä jäin Neptunekseen.

Tämmöistä täällä, nyt hieman rauhaisampaa elämistä piskuisessa Greymouthissa. Täältä kuuluu taas jossain vaiheessa! :)

Yksi vastaus artikkeliin ”Lisää liftailua

  1. Moi Markus sinne kauas.Mitenkäs siellä pärjää kun kokoajan on pää alespäin ? Hyvinhän näyttää menevän,kunhan löydätte jonkun duunin.Onhan se melkoista seikkailua,mutta senhän te tiesitte jo mennessä.Lycka till jatkossakin teille. :))
    ps, Mirkulta myös terkkuja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>