
Pitkän historian omaava Tartto houkuttelee matkailijoita kulttuurinähtävyyksillä.
Viron toiseksi suurin kaupunki Tartto on oiva matkakohde kulttuurilomalle. Tarttoa voi pitää Viron älyllisenä pääkaupunkina, sillä kaupungissa sijaitsee maan vanhin ja maineikkain yliopisto.

Tartto sijaitsee Viron kaakkoisosassa ja kaupunkia halkoo Emajoki, joka yhdistää Viron suurimpia järviä.
Tartto on kautta historiansa ollut tärkeä kaupan ja kulttuurin keskus. Tartto on Pohjois-Euroopan vanhimpia kaupunkeja ja sillä on lähes tuhatvuotinen historia. Neuvostovallan aikaan ulkomaalaisilla ei ollut pääsyä Tarttoon läheisten sotilaslentokenttien vuoksi.
Nykypäivänä, kun hansakauppiaat ja sotilastukikohdat ovat ainakin pääosin pelkkää muistoa, Tartto on yhä Etelä-Viron kulttuurinen keskipiste ja liikenteen solmukohta. Viron itsenäistymisen jälkeen Tartosta on tullut vakava kilpailija maan pääkaupungille Tallinnalle.
Tartto sopii matkakohteeksi erityisesti kaupunki- ja kulttuurilomalle. Tarton suosituimpia nähtävyyksiä ovat Toomemägi, Johanneksen kirkko, raatihuoneentori ja kaupungin puutaloalueet.
Viron vuodenajat muistuttavat paljon suomalaista vuodenkiertoa, vaikkakin leudompana versiona. Kesät ovat Virossa pidempiä ja talvet leudompia. Maan keskiosissa vuodenajat erottuvat selvemmin kuin aivan rannikkoalueilla.
Tartossa vallitsee mannermainen ilmasto. Lämpimimpiä kuukausia Tartossa ovat kesän kuukaudet kesäkuusta elokuuhun, jolloin vuorokauden keskilämpötilat ovat 15 asteessa. Talvella Tartossa on pakkasta marraskuusta helmikuuhun keskimäärin muutama aste.
Viron älylliseksi pääkaupungiksikin kutsutussa Tartossa voi nauttia kulttuurista ja nähtävyyksistä. Kaupungin pitkä historia takaa sen, ettei vuosisatoja vanhoista rakennuksista, kirkoista ja museoista ole pulaa. Tartosta löytyy yli 20 museota.
Tartossa järjestetään paljon tapahtumia erityisesti kesäaikaan. Kaupungissa voi nauttia esimerkiksi Emajoen kesäteatteriesityksistä, promenadikonserteista, musiikkifestivaaleista ja Hansapäivistä. Keskiaikaisia markkinoita kunnioittavat Tarton Hansapäivät ovat kaupungin kenties kuuluisin tapahtuma, ja ne järjestetään vuosittain heinäkuun puolessavälissä.
Yliopisto- ja opiskelijakaupunkina Tartossa voi kulttuurin lisäksi nauttia vilkkaasta iltaelämästä.

Tarttoon pääsee Suomesta helpoiten Tallinnan kautta joko bussilla, omalla autolla, junalla tai lentäen. Suomesta on Tallinnaan hyvät laiva- ja lentoyhteydet.
Tarttoon on Tallinnasta matkaa noin 180 kilometriä ja matka taittuu joko bussilla tai omalla autolla. Bussimatka kestää noin kolme tuntia ja maksaa 8-10 euroa. Bussiaikataulut ja hinnat löytyvät Bussi Reisid -sivustolta.
Viro on suosittu autoilukohde ja Tartto maan liikenteellinen solmukohta. Kaupunkiin pääsee helposti ja sieltä on hyvät yhteydet muualle maahan.
Tallinnasta pääsee Tarttoon myös junalla. Junamatkustus on edullista ja junamatka Tarttoon maksaa 6-10 euroa. Aikataulut ja lippuhinnat löytyvät Edelaraudtee-rautatieyhtiön internetsivuilta.
Tarttoon voi myös lentää Latviasta ja Tallinnasta. Reittiliikennettä Tarttoon operoivat airBaltic Riiasta ja Estonian Air Tallinnasta. Tarton lentoasema sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Tarton eteläpuolella.
Tartto on kasvanut matkailukohteeksi viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Kaupungista löytyy jo paljon majoitusvaihtoehtoja niin laadukasta viikonloppulomaa viettäville kuin reppureissaajillekin. Hotelleja ja hostelleja löytyy sekä keskustasta että sen ulkopuolelta.
Hotelliyö Tartossa maksaa halutusta tasosta riippuen noin 50–90 euroa. Edullisimmillaan hostellissa voi majoittua 10–20 eurolla.
Tarton keskustassa on helppoa liikkua kävellen. Kauempana sijaitseville nähtävyyksille ja hotelleille suuntavat voivat ottaa käyttöönsä Tarton julkisen liikenteen. Bussit kulkevat Tartossa säännöllisesti ja ovat edullisia. Kertamatka bussilla maksaa noin euron. Enemmän matkustavan kannattaa hankkia päivä- tai sarjalippu, joka kustantaa noin 6-8 euroa.
Tartossa voi matkustaa myös takseilla, jotka ovat suomalaisittain edullisia. Hinta on kuitenkin hyvä sopia etukäteen.

Toomemägi on Tarton suosituin puisto, jonne pääsee kahta siltaa pitkin. On itsestä kiinni kumpaa siltaa haluaa käyttää: Enkelinsiltaa vai Pirunsiltaa. Puistossa on paljon patsaita ja nähtävyyksiä, kuten piispanlinnan rauniot ja tähtitorni.
Tuomiokirkko, jonka mukaan puisto on saanut nimensä, tuhoutui pahoin jo vuosisatoja sitten. Uudelleenrakennetussa kirkossa toimii nykyisin Tarton yliopiston museo ja sen torneista voi ihailla Tarton maisemia näköalapaikalta.
Tarton keskus ja sydän on Raatihuoneentori eli Raekoja plats, jolta löytyy suutelevia opiskelijoita kuvaava suihkulähde, sekä kaupungin matkailuinfopiste.
Raatihuoneentoria reunustaa komea, 1700-luvulta peräisin oleva Raatihuone, sekä kaupunkia halkova Emajoki. Suippeneva raatihuoneentori luo optisen harhan, ja katselijasta aukio vaikuttaa todellista suuremmalta.
Raatihuoneen lisäksi aukion laidalta löytyy myös muita klassisia rakennuksia ja yksi mielenkiintoisimmista käyntikohteista on Tarton taidemuseo. Taidemuseo on kiinnostava paitsi sisältönsä, myös ulkokuorensa puolesta. Sitä voisi kutsua Tarton Pisan torniksi, sillä rakennus on hienokseltaan vinossa.
Tarton Johanneksen kirkko (Jaani kirik) rakennettiin alun perin 1300-luvulla, mutta suuri rakennus on saanut kärsiä historiansa aikana monista iskuista. Sitä ovat runnelleet niin sodat kuin innokkaat uudistajat. Kirkko on sittemmin restauroitu alkuperäistä muistuttavaan asuunsa.
Johanneksen kirkon tunnetuin nähtävyys ovat lukuisat terrakottapatsaat, joita löytyy sekä kirkon ulko- että sisäpuolelta. Kirkon tornissa voi pistäytyä ihailemassa maisemia.

Tartu.ee: Tarton matkailusivusto
Viro.fi/tartto: Tietoa Tarttosta matkailijoille
Teksti: Jenna Lehkonen
Kuvat: Visit Estonia/Meelis Lokk, Tiit Mõtus, Jaak Nilson, Toomas Tuul