Tällä hetkellä mielessä ovat oudot aamurutiinit, aamukahvi, niitty- ja leikkokukat, asuntoasiat ja raparperi.
Aamukahvi. Poikaystäväni kysyi kerran jotain jostain uutisesta tai ’’päivän polttavasta puheenaiheesta’’ ja oli superhämmentynyt kun en tiennyt mitään kyseisestä tapahtumasta. (Tapahtuma oli tärkeys tasoa Porvoolaiset ajoivat 300 kilometriä tunnissa kehä 3, hurja takaa-ajo!!)
Kyllä minä luen sanomalehtiä, mutta aika harvoin ja aika vähän. Selailen kyllä Hesarin otsikot läpi, ja luen vähän tarkemmin ulkomaisia uutisia. Ulkomaillahan tässä asutaan. Enemmän luen kuitenkin aamuisin blogeja. Kai sitä nyt aamukahvin seuraan haluaa mieluummin hyvän mielen kuin pahan mielen, ja paha mieli yleensä uutisista tulee…

Ihmettelen ja ihastelen edelleen krysanteemeja jotka synttärikimpussani meille kuukausi takaperin eksyivät. Ruusut ja liljat kuolivat parissa viikossa, mutta krysanteemit still going strong.
Ajatuksissa myös raparperi. Ja kaikki raparperiin liittyvä. Ja että kuinka onnelliseksi sitä tuleekaan kun opintotuki napsahtaa tilille.
ps. Me lyödettiin asunto ensi vuodelle! Ollaan muutettu melkein kaikki tavarat jo, mutta asutaan siellä virallisesti vasta elokuun puolella, eli sen jälkeen kun palaillaan lomilta ja kesätöistä. (Vielä reilu viikko siis tätä hiirulaisloukkoa…) Ja se on St.Pieterissä eli juuri siltä meidän haluamalta alueelta!! Auton saa parkkiin lähelle, ja kirjastoon on superlyhyt matka.
pps. Meidän omassa huoneessa on oma yksityinen parveke (!) Joelle on noin 100 metriä, kylpyhuoneessa (joka tosin on jaettu yhden toisen vuokralaisen/talon asukkaan kanssa) oma kylpyamme JA suihku, ja kaikki mahdolliset korusanat. Ehkä vähän nihkeää kämpässä on sen koko ja se että ei ole omaa keittiötä ja kylpyhuonetta… Tosin tarkoituksena oli tinkiä mieluummin tilasta kuin laadusta ja sijainnista.



























